Kokoomuksen kansanedustaja ja Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtaja Timo Heinonen on tyytyväinen luontokohteiden suosion kasvuun. Erityisesti Heinonen nostaa esille Aulangon luonnonsuojelualueen, mikä kokonaistulovaiktukseltaan nousee kansallispuistojen tasolle.
-Aulangon luonnonsuojelualueen kokonaistulovaikutus oli viime vuonna peräti 13,9 miljoonaa ja työllisyysvaikutus 136hv. Aulangon luvut ovat näin kansallispuistojen tasoa. Vertailuna voi esimerkiksi mainita Pyhä-Luoston kansallispuiston missä vastaavat luvut olivat 15,5 miljoonaa euroa ja 156 henkilötyövuotta, toteaa Timo Heinonen.
Heinosen mukaan Aulangon kävijämäärien hyvä kehitys ja paikan suosio olivat myös tärkeässä roolissa, kun ympäristöjaostossa päätettiin alueen peruskorjausten lisärahoituksista. Aulangolla vieraili viime vuonna peräti 432 500 kävijää, kun vuonna 2017 määrä oli vielä 411 900.
-Osoitimme jo viime vuodelle jaostostani lisärahaa Aulangolle. Nyt tälle vuodelle 2019 nostin Hämeenlinnan edustajien toiveesta erityisrahoituksen kohteeksi juuri Aulangon Näkötornin. Sen peruskorjauksen koko rahoitus 200 000 euroa saatiin nyt tälle vuodelle. Tätä pidettiin tärkeänä niin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sari Raution kuin apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuonkin kanssa käymissäni keskusteluissa sillä tornin suosio on ollut kasvussa uuden Sibeliuksen metsän myötä. Tämä tukee hyvin alueen kävijämäärien kasvua jatkossakin, totesi Timo Heinonen.
Heinonen muistuttaa, että Aulangolla peruskorjaustyötä riittää myös tuleville vuosille. Jatkorahoitusta seuraavalla vaalikaudella tuleekin saada niin erilliselle Aulangon näköalatasanteelle kuin erittäin suuria korjauksia vaativalle Graniittilinnalle. Myös alueen muu ylläpito ja peruskorjaus vaatii jatkossakin rahoitusta.
-Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet jo pitkään erittäin korkeita. Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson on kantanut huolta näiden infran toimivuudesta ja kestävyydestä ja myös siitä, että alueille saadaan esteettömiä luontoreittejä. Myös nämä saadaan nyt tehtyä tänä vuonna lisärahoituksemme turvin, kertoi Timo Heinonen.
Tuoreiden tilastojen mukaan Liesjärvellä kävi viime vuonna 51 00 kävijää ja Torronsuolla 29 200. Edellisvuonna määrät olivat hieman korkeammat eli 52 900 ja 31 900. Hämeenlinnan Evon retkeilyalueen kävijämäärä sen sijaan nousi reilusta 60 000:sta viime vuonna suurelta osin mittavan partioleirin ansiosta 71 900 kävijään. Evon kokonaistulovaikutus oli viime vuonna 1,2 miljoonaa, kun se aiemmin oli 0,8 miljoonaa euroa. Liesjärven kokonaistulovaikutus oli 0,5 miljoonaa ja Torronsuon 0,4 miljoonaa euroa.
-Näitä vaikutuksia saadaan suuremmiksi kun saamme viipymään pidennettyä. Tässä tärkeää on, että alueella on tarjolla ohjelmapalveluita, ravitsemuspalveluita, mutta myös majoituspalveluita. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että itse paikkojen palvelurakenne säilyy kunnossa ja kehittyy käytön mukana, toteaa Timo Heinonen ja kertoo, että tämän vuoden Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston lisärahoituksella saadaan käytännössä tehtyä kaikki työlistalla olleet toimenpiteet Liesjärvellä ja Torronsuolla.
Heinonen kiittelee myös hyvää yhteistyötä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa ja erityisesti puistonjohtaja Tuula Peltosen ja aluejohtaja Jouni Aarnion kanssa. Tulevana kesänä päästää peruskorjaamaan myös Komion, Melkuttimen ja Luutaharjun teitä ja rakenteita.