Riihimäen Taidemuseo otti huhtikuun puolivälissä varaslähdön kesään avaamalla nelikuutaiseksi venyvän maan yhden kaikkien aikojen laajimmasta akvarellinäyttelystä. Kansanedustaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Timo Heinonen avasi kollegansa Ilkka Kanervan suojeleman näyttelyn joka muodostuu kolmesta osasta – Euroopan valloittajat – Suomen Akvarelliyhdistys ”tänään”, – Feliks Nietoksela – ”Puhukoon kuvat puolestaan” – muistonäyttelystä sekä – Akvarelleja Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmasta. Kolmiosainen näyttelyt saa sateenvarjokseen nimen VESI VÄRI KESÄ.
– Riihimäki ja koko Riihimäen seutukunta on tullut tunnetuksi kesäisistä tapahtumistaan. Riihimäki on jo kauan sitten ottanut ensiaskeleensa kokous- ja kulttuurimatkailussa ja kaupungin yritykset ovat saaneet ansaittua kiitosta ja huomiota valtakunnallisestikin, aloitti Timo Heinonen puheensa ja ”paljasti” kysellen kuinka moni tiesi entuudestaa, että matkailutoimiala on Kanta-Hämeen toiseksi tärkein työllistäjä heti metalliteollisuuden jälkeen.
– Tämä puheeni käsittelee ennen muuta juuri matkailua, koska kulttuurimatkailu on tämän talon leipälaji – kesämatkailusesongin aikana.
Matkailun merkitys Kanta-Hämeen ja Riihimäen seutukunnan kehittymisen ja vetovoimaisuuden kannalta on tunnustettu ja toimialan kehittämiseen on viime vuosina ansiokkaasti panostettu Hämeen matkailun toimesta, mutta myös kuntien ja kaupunkien omin toimin.
– Ensimmäisiä tuloksia toimialan kehittymisestä on saavutettu jo valtakunnan tasolla – Kanta-Häme on noussut tuoreimmissa tilastoissa vuonna 2006 valtakunnallisten yöpymistilastojen kärkeen. Matkailu on todella tulevaisuuden kasvuala Kanta-Hämeessä – itse asiassa tässä piilee meidän mahdollisuutemme myös tiukan euron aikaan.
Kanta-Hämeen alueelle matkailu tuo vuosittain jopa 250 miljoonaa euroa sekä välillistä, että välitöntä matkailutuloa. Yksinomaan hotelliyöpymisillä mitattuna matkailijat jättävät jopa 6 miljoonaa euroa majoitustuloa Riihimäen seudulle.
Heinonen muistuttikin, että yksi Kanta-Hämeen ja Riihimäen seudun matkailun vahvan kehittymisen perusta viime vuosina onkin ollut kyky jatkuvasti kiristyneessä kilpailussa ylläpitää ja lisätä alueen matkailullista vetovoimaisuutta vahvalla verkostoitumisella, yhteistyöllä, tuotekehityksellä ja näkyvyydellä.
– Kateellisuuteen ei ole varaa eikä syytäkään. Kateellisuus kannattaa kääntää voimavaraksi ajattelemalla niin, että miten me voisimme menestyä vielä paremmin kuin naapuri, muistutti Heinonen ja nosti esimerkiksi Puuhamaan, josta hyötyy koko maakunta.
– Vaikka Puuhamaa sijaitsee Riihimäen seudun ulkopuolella, on se kesäisenä vetovoimatekijänä erittäin tärkeä myös Riihimäen seudulle. Kesäkautena majoittuu useita satoja perheitä Riihimäen seudun hotelleissa ja lapsiperheet tuovat matkailutuloa seudulle, kaupunkiin, museoihin ja kauppoihin. Entistä tärkeämpää on tiivistää yhteistyötä matkailussa majoitusliikkeiden ja käyntikohteiden sekä seudun vetovoimatekijöiden kesken.
Lisäksi Riihimäen seudulla korostuu päiväkävijöiden määrä- suuret tapahtumat, käyntikohteet, kuten messut, konserttitilaisuudet ja museot jne. vetävät vuosittain parhaimmillaan ehkä jopa 150 000 päiväkävijää Riihimäkeen. On siis syytä pitää mielessä alueelle saapuva päiväkävijöitten valtava määrä, kun seutukuntaan luodaan matkailustrategiaa.
Matkailutyöpaikkoja ei voi viedä ulkomaille
Avajaispuheessaan Timo Heinonen totesi, että matkailu on palveluala, minkä merkitystä ei voi väheksyä perinteisen teollisen toimialan kehityksen taantuessa Suomesta.
– Matkailu on toimiala, jota ei voida viedä maasta pois, vaan kaikki se hyvä, jota alueella yhdessä kehitämme, jää kauaskantoisesti vaikuttamaan alueelle.
– Se on myös yksi toimialoista, millä voidaan nostaa alueen mielikuvaa erinomaisena asumisen ja yrittämisen alueena; vastaavaa on vaikea tehdä teollisuudella. Hyvä esimerkki tästä on mm. Naantali, missä teollinen pohja on vahvalla öljynjalostusteollisuudella, mutta kaupungin ja seudun mielikuva on rakennettu matkailulla. – Kehittäminen on jatkuva prosessi. Kehittämisessä on yksi myönteinen piirre; se ei koskaan pääty tai se ei ole koskaan valmis. Tämä pätee myös matkailutoimialan kehittämiseen. Loistavia timantteja on kiillotettava aika ajoin!
VESI-VÄRI-KESÄ avoinna koko suven
Kansanedustaja Timo Heinosen avaama suurnäyttely on avoinna huhtikuusta aina elokuun 23. päivää asti. Kolme toisiaan täydentävää akvarellinäyttelyä on laajuudessaan ainutlaatuinen ja näyttelylle onkin suuret odotukset.
– Toivomme, että näyttely saa hyvin julkisuutta ja kävijät löytävät meidät vielä viime kesääkin suuremmin joukoin. Tämä on ehkä Suomen kaikkien aikojen suurin yhtenäinen akvarellinäyttely, totesi Riihimäen Taidemuseon johtaja Timo Simanainen avajaisissa.
Näyttelyn ykköskerroksen Euroopan Valloittajat esittelee Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen nykyakvarellitaidetta. Näyttely on eri akvarellityylien ja tekniikoiden hieno läpileikkaus ja sen teokset ovat suomalaisiltaeturivin akvarellimaalareilta, jotka kutsuttiin Euroopan akvarellitaiteen yhdistysten federaation (ECWS:n) kansainvälisiin näyttelyihin vuosina 2004-2006.
Euroopan valloittajina Riihimäellä nähdään taiteilijat Lauri Ahlgrén, Tello Anttila, Kjell Ekström, Pentti Kokko, Nándor Mikola, Tuomas Mäntynen, Kaarina Mökkälä, Osmo Nissinen, Elina Tammiranta-Summa, Kristiina Turtonen, Carl Wargh ja Kalle Wikberg.
Kakkoskerroksessa on esillä viime vuonna poisnukkuneen riihimäkeläistaitelija Felix Nietokselan akvarelleja. Nietoksela tuli tunnetuksi luontoaiheisten akvarellien maalarina ja suuräyttelyssä esillä olevien lyyristen suomalaisten maiseminen ohella nähdään usein turkkilaisen maailman inspiroimia värejä ja muotoja. Aiheen sijaan taiteilija halusikin teoksistaan välittyvän erityisesti tunnelman: ”Kuvat puhukoot puolestaan, ja jokainen kokekoon ne tavallaan!”
Toinen yläkerroksen kokonaisuus kulkee nimellä Akvarelleja Wähäjärven kokoelmista. Riihimäen Taidemuseon perustan muodostaa Tatjana ja Pentti Wähäjärven mittava taide- ja antiikkikokoelma ja nyt kesänäyttelyyn on poimittu maalauksia, joihin tunnetut suomalaiset taiteilijat ovat soveltaneet akvarellitekniikkaa. Esillä on teoksia mm. Albert Edelfeltiltä, Eero Järnefeltiltä, Aimo Kanervalta, Tyko Salliselta, Helene Schjerfbeckiltä ja Ahti Lavoselta.
Riihimäen Taidemuseo on avoinna ti-to klo 11-18.00 pe-su 11-17.00. Lipunmyynti suljetaan puolituntia ennen museon sulkemisaikaa. Maanantaisin taidemuseo on suljettu.