Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi tänään lähimpien Naton-kumppanimaittemme päämiehiä Helsingissä. Tapaamiset alkoivat jo osittain kahdenvälisillä tapaamisilla eilen, kun Stubb tapasi Alankomaiden uuden pääministerin Rob Jettenin ja pääministeri Petteri Orpo (kok) Kesärannassa Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin.
Prime Minister Petteri Orpo and Prime Minister of Sweden Ulf Kristersson met in Helsinki 25 March 2026. © Katja Säilä, valtioneuvoston kanslia
Tänään varsinaiseen huippukokouspäivään saapuvat lisäksi JEF:iä johtavan Britannian pääministeri Keir Starmer sekä Liettuan presidentti Gitanas Nauseda, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre, Viron pääministeri Kristen Michal, Latvian pääministeri Evika Silina ja Islannin pääministeri Kristrun Frostadottir. Tanskaa kokouksessa edustaa pääministeri Mette Frederiksenin sijainen. Ja vielä lisäksi kokouksen keskusteluihin osallistuvat etäyhteydellä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sekä JEF-yhteistyöhön liittymistä harkitsevan Kanadan pääministeri Mark Carney.
Vuotuinen kokous on merkittävä ja tässä maailmanajassa vieläkin merkittävämpi. Vaikka kaikki JEF-maat ovat myös Nato-maita niin tämän liittouman merkitys korostuu tänä aikana, sillä JEF-toiminta on Natoa joustavampaa. JEF-yhteistyössä ratkaisut ja päätökset eivät edellytä yksimielisyyttä, vaan mukana olevat maat voivat osallistua tai halutessaan myös jäädä toiminnan ulkopuolelle omin päätöksin. Yhdysvaltain ja erityisesti sen presidentti Donald Trumpin toiminnan poukkoilevuus ja vaikeasti ennakoitavuus on nostanut Britannian johtaman Joint Expeditionary Force (JEF) puolustusyhteistyökehyksen roolia entisestään. Liittouman tarkoitus on kehittää lähinnä Itämeren alueen, mutta nyt myös laajemminkin Pohjois-Euroopan alueen sotilaallisia valmiuksia mm. yhteisillä harjoituksilla. Päätavoite on Naton tapaan tietenkin ennaltaehkäistä kriisejä, mutta toisaalta valmius toimia tilanteiden eskaloituessa yhdessä on toiminnan keskiössä.
Ukraina on myös tavoitellut jäsenyyttä JEF:iin. Tämä voisi tulla ajankohtaiseksi siinä tilanteessa jos maa ei Natoon esimerkiksi Yhdysvaltain tai Unkarin veton kautta tulevaisuudessa pääsisi. Tässä tilanteessa JEF:n laajentaminen tällä tavalla ei ehkä kuitenkaan ole ajankohtaista ja se toki muuttaisi koko puolustusyhteistyökehyksen rakennetta, ideaa ja myös toimintakenttää uudella tavalla. Sen sijaan itse ajattelen niin, että vielä nipusta poissa olevat Itämeren kehysvaltion eli Puola ja Saksa voisivat hyvin mukaan liittyä. Puolan ja Saksan liittyminen mukaan JEF:iin veisi kehitystä oikeaan suuntaan ja eteenpäin ja olisi tietynlainen vastaus aidosta luottamuksen yhteistyöstä myös Yhdysvaltain suuntaan.
Sitä eurooppalaisempaa Natoa.
Tänään keskusteluissa esillä mm. Ukrainan tilanne ja maan tuen jatkaminen, mutta myös Venäjän hybridivaikuttaminen ja Venäjän varjolaivaston toiminta. Ja isosti myös arktisen alueen turvallisuus.
Turvallisuusasiat siis isosti pöydällä. Ja kyllä tässä tapahtuu nyt niin paljon monenlaista ja nopeasti, että huominen on jälleen huominen.
….
Kello 20.46 ja Kesärannasta kämpille. Tänään ilta vielä pääministerin virka-asunnolla ja nyt vielä sitten tovi kotipöydän ääressä.
JEF:n päätöksistä lyhyesti eli tänään vahvistettiin maittemme välistä yhteistä pelotetta rauhan aikana ja myös sitä miten reagoimme ennen muuta niissä tilanteissa missä ei Naton 5. artiklan kynnys vielä ylity. Ja myös Venäjän varjolaivaston vastaiset toimet jatkuvat ja niitä tehostetaan ja kolmantena päätöksenä päätettiin vahvistaa alueemme drooni-turvaa eli tämä ehkä nyt sitä konkretiaa mitä sanojen osalta EU jo aiemmin ns. droonimuurin sanoituksen rakenteli. Nyt siirrytään konkretiaan ja kuten jo tuolloin aiemmin kirjoitin niin EU ei tällaista tule tekemään vaan se konkreettinen tekeminen jää meille maille itsellemme.
Hallitus mahdollistaa valkoposkihanhien suojametsästyksen
Toisena ihan toisena asia nostan täällä esille tältä päivältä vielä päätöksen valmistella lakimuutos, millä mahdollistamme valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen. Muutoksella haluamme vähentää, mutta myös hallita rajusti runsastuneiden valkoposkihanki- ja merimetsokantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle. Samalla teemme päätökset siitä, että lintujen aiheuttamat vahingot elinkeinonharjoittajille korvataan jatkossakin oikeudenmukaisesti.
Ratkaisussa sekä valkoposkihanhi että merimetso lisätään metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin ja samalla rauhoitetaan ympäri vuodeksi. Molempiin lajeihin kohdistuva suojametsästys mahdollistetaan maatalouden, kalatalouden tai lentoliikenteen kohteiden suojaamiseksi vahingoilta. Samalla mahdollistamme saaliin hyödyntäminen ravintona, mutta ei kuitenkaan kaupallisesti.
Liitännäislakimuutoksena RauLaKo-lakiin tehdään tarvittavat muutokset, joilla turvataan metsästyslain nojalla rauhoitetun lajin aiheuttamien vahinkojen ja vahingoneston korvaaminen katkeamatta, kunnes lajien suojeluasema lintudirektiivin liitteissä on päivitetty. Valkoposkihanhi ja merimetso ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulailla ja EU:n lintudirektiivillä. Ne ovat molemmat kuitenkin elinvoimaisia lajeja ja runsastuneet viime vuosina huomattavasti. Runsaat kannat aiheuttavat vahinkoja viljelijöille ja kalataloudelle.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ”valkoposkihanhi aiheuttaa vuosittain 2,5–4 miljoonan euron vahingot maataloudelle. Vahingot kohdistuvat yli 10 000 peltohehtaarille. Valkoposkihanhien tuhoja pyritään ehkäisemään hanhipelloilla ja palkatuilla hanhipaimenilla, joihin kuluu vuosittain lisäksi yli 3 miljoonaa euroa. Merimetso puolestaan aiheuttaa merkittäviä vahinkoja kalakannalle ja kalataloudelle sekä herkälle saaristoluonnolle. Molemmat lajit runsautensa vuoksi muodostavat lisäksi lentoturvallisuusriskin maan suurimmilla lentoasemilla”.
Samalla päätettiin jatkaa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman mukaista vaikuttamistyötä lajeja koskevaan EU-lainsäädäntöön siten, että molempien lajien suojelustatus päivitettäisiin nykyistä kantaa vastaavalle tasolle. Maamme kautta nimittäin muuttaa vuosittain 1,7 miljoonaa valkoposkihanhea. Euroopan merimetsokanta on noin 2 miljoonaa yksilöä. Merimetsopopulaation suuruusluokaksi Suomen merialueilla voidaan arvioida yhteensä runsaat 120 000 yksilöä.
Tänään linjatusta kerrotaan laajemmin ja tarkemmin lakiluonnoksen lausuntokierroksen yhteydessä, joka alkaa arviolta huhtikuun 2026 puolivälissä. Esitys on määrä saada meille eduskuntaan kevään istuntokauden aikana.
Hieno ja iso asia näin maaliin. Ratkaisut kyllä aina näihinkin löytyvät, kun on vain tahtoa ja hyvä hallituspuolueiden yhtenäinen tahto. Etsitään siis aina mieluummin ratkaisuja kuin uusia ongelmia.
Nyt töiden pariin vielä hetkeksi ja huomenna jatketaan. Tekemistä riittää.