Jengirikollisuuden torjunnassa tarvitaan myös kovia keinoja

Kynästä, perjantaina 04.11.2022

Jengirikollisuuden torjunnassa tarvitaan myös kovia keinoja

Katujengirikollisuus on kasvava ongelma. Poliisijärjestöjen puheenjohtaja Jonne Rinne ilmaisi IL:ssa 1.10.2022 vakavan huolensa kasvaneesta jengirikollisuudesta. Maassamme toimii jo toistakymmentä katujengiä ja 90 järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää.

Itselleni jäi vahvasti mieleen, kun reilu vuosi sitten (MTV3 15.9.2021) Helsinki Mission väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka nosti aihetta esille.

Salakka totesi, että ”ei me olla enää Ruotsin tiellä, vaan me ollaan jo siellä” ja jatkoi, että ”enää ennaltaehkäisevät toimet eivät toimi siinä suhteessa, nyt tarvitaan muita keinoja”.

Katujengien noin 200 jäsenestä yli yhdeksän kymmenestä on jo täysi-ikäisiä ja vieläkin useampi (95%) nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia. Rinne totesi, että ”järjestäytynyt rikollisuus voi uhata demokratiaa. Silmämme aukesivat Venäjän suhteen hyökkäyssodan alettua, ja myös tässä asiassa pitää Suomessa reagoida”.

Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat kasvussa ja myös raaistuneet. Poliisi on ilmaissut huolensa siitä, miten väkivaltaa ihannoidaan ja kynnys sen käyttöön on madaltanut. Huolestuttavaa on, että vakavat väkivaltarikokset kohdistuvat yhä useammin myös sivullisiin. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki varoitti, että ”jos nykymeno jatkuu, olemme samassa kerhossa Ruotsin kanssa”.

Myös entinen jengirikollinen Miika Mehmet totesi HS:ssa pari viikkoa sitten, että katujengit ovat koko yhteiskunnan ongelma, jota ei voida vain seurata sivusta. Hän varoitti, että jonain päivänä meidän tilanne voi olla jopa pahempi kuin Ruotsissa. ”On aivan turha keskustella, olemmeko Ruotsin tiellä. Olemme Suomen tiellä, ja siitä voi tulla pahempikin”, Mehmet totesi HS:lle.

Me olemme kokoomuksesta varoittaneet jengirikollisuudessa jo pitkään. Esitimme helmikuussa ”Ruotsin tie ei ole meidän: Kokoomuksen 10 toimenpidettä jengirikollisuuden torjumiseksi” -ohjelmassamme joukon konkreettisia toimenpiteitä jengirikollisuuden torjumiseksi. Olennaista on, että tilannekuva on kirkas ja tarvittaviin toimiin ryhdytään määrätietoisesti ja ennakoivasti jo ennen kuin tilanne pahenee.

Ennaltaehkäisy on aina ensisijaista, mutta sen rinnalle tarvitaan nyt myös korjaavia toimenpiteitä ja myös ns. kovia keinoja. Esimerkiksi poliisien määrä on nostettava nykyisestä noin 7500 poliisista yli 8000 poliisiin ja rahoitus turvattava pitkäjänteisesti. Lisäksi esimerkiksi rikoslakiin tulee kirjata jengirikollisuus omana koventamisperusteena ja ampuma-aserikoksista annettavia tuomia koventaa. Esimerkiksi luvattoman ampuma-aseen kantaminen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa tulee muuttaa aina törkeäksi ampuma-aserikokseksi.

Ja kyllä, kotouttamispolitiikkaan on tehtävä korjausliike. On rehellisesti tunnustettava, että katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa. Kotouttamispolitiikan punaiseksi langaksi on otettava kielen oppiminen, koulutus, osallisuus ja työnteko, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.

Tähän päivään mennessä Marinin (sd.) hallitus ei ole esityksiimme tarttunut. Tämä on valitettavaa, sillä suunnan kääntämisellä on jo kiire.

Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen

Kommentit