Jääkö Britannia lopulta kuitenkin EU:hun? – Neljästä vapaudesta ei voi valita vain yhtä

Blogi, torstaina 30.06.2016

Britannialla ei näytä olevan mitään kiirettä laittaa toimeen EU-eroon päätyneen kansanäänestyksen tulosta. Näyttää siltä, että onko maan johdolla oikeasti edes halua erota EU:sta ja vielä vähemmän onko heillä suunnitelmaa mitä eron jälkeen tapahtuisi. Uutisissa on jo kerrottu miten koko Britannia on ajautunut lähes sekasortoon eikä edes eron puolesta kampanjoinneilla poliitikoilla näytä olevan selvää suunnitelmaa siitä, millaisen EU-suhteen he tulevaisuudessa Britannialle haluavat. EU-eroa ajaneetkin ovat luvanneet, että Britannia pysyy EU:n sisämarkkinoilla. Helpommin sanottu kuin tehty. Kansanäänestyksen aikanaan luvanneen ja lupaustaan pian sen jälkeen katunut ja myöhemmin eroa vastaan kampanjoinutkin pääministeri David Cameron korostikin jo Brysselissä, että Britannia ei halua kääntää selkäänsä naapurimailleen eikä kumppaneilleen. Cameron totesi jopa toivovansa, että Britannia ja EU etsisivät ”läheisintä mahdollista suhdetta kaupankäynnissä, yhteistyössä ja turvallisuudessa”. Samaan aikaan Cameron on kuitenkin jo ilmoittanut eroavansa syksyyn mennessä. Myös mielenosoituksia on Britanniassa ollut EU-eroa vastaan.

Eurozone participation (Wikipedia). BLUE: 19 EU members in the Eurozone. YELLOW: EU members obliged to join the Eurozone (Bulgaria, Croatia, Czech Republic, Hungary, Poland, Romania and Sweden). PINK: EU member with euro opt-out (Denmark). RED: EU member voting to leave (UK). GREEN: Non-EU mini-states using euro with a monetary agreement (Andorra, Monaco, San Marino, Vatican City). PURPLE: Non-EU states using the euro unilaterally (Kosovo, Montenegro).

Eurozone participation (Wikipedia). BLUE: 19 EU members in the Eurozone. YELLOW: EU members obliged to join the Eurozone (Bulgaria, Croatia, Czech Republic, Hungary, Poland, Romania and Sweden). PINK: EU member with euro opt-out (Denmark). RED: EU member voting to leave (UK). GREEN: Non-EU mini-states using euro with a monetary agreement (Andorra, Monaco, San Marino, Vatican City). PURPLE: Non-EU states using the euro unilaterally (Kosovo, Montenegro).

Euroopan Union neljä periaatetta, neljä vapautta, tarkoittavat ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus työskennellä ja opiskella missä tahansa jäsenmaassa. Sisämarkkinat toteutuivat pääosin vuonna 1993 rajojen avauduttua jäsenmaiden välillä, mutta prosessi ei ole vielä valmis. Sisämarkkinoita on avattu tämän jälkeenkin erilaisilla toimilla, esimerkiksi vuonna 2006 hyväksytyn palveludirektiivin avulla.

Britannia ei voi valita näistä vapauksista vain haluamiaan vaan ne ovat jakamattomat. EU-erokampanjoinnissa kuitenkin keskeisessä osassa oli ihmisten vapaan liikkuvuuden rajoittaminen EU:n sisällä. Muita ”vapauksia” ei voi saada ilman ihmisten vapautta työskennellä ja opiskellakin vapaasti.

Niin kuin edellä kirjoitin eroa kannattaneetkin lupasivat että Britannia pysyy eron jälkeenkin EU:n sisämarkkinoilla. Tämä vaatisi erillissopimusta EU:n ja Britannian välillä ja pelkän tämän vapauden toteutumiseen EU ei voine suostua. Norjan, Islannin ja Liechtensteinin ETA-sopimus voisi olla yksi malli, mutta se olisi kallis Britannialle. Toisaalta tällaisessa mallissa EU ilmoittaisi ehdoto ja Britannia ne joko ottaisi tai jättäisi. Norja esimerkiksi maksaa ETA-sopimuksestaan EU:lle noin 750 miljoonaa euroa vuosittain. Maksu on 115 euroa norjalaista kohden. Se on muuten tismalleen asukasta kohden sama summa mitä nyt Britannia nettomaksuosuutenaan EU:lle maksaa. Britannian EU-ero ei siis tulisi maalle käytännössä lainkaan halvemmaksi kun huomioon otetaan täysjäsenyyden aikaiset jäsenmaksualennukset. Lopputulos voisi olla siis jopa kalliimpi. Kaikissa tapauksissa sisämarkkinalainsäädäntöön liittyvät maksut ovat peräti 94% EU-jäsenmaksuista. Tämä tarkoittaisi, että Britannian nykyinen 33,3, miljardin punnan jäsenmaksu putoisi EU-eron ja uuden ETA-jäsenyyden myötä enintään vajaan 2 miljardia puntaa (31,4mrd). Jos sitäkään.  Ja samalla Britannia joutuisi hyväksymään valtaosan EU-laista ja EU-direktiiveistä. Norjassa on laskettu, että ETA-jäsenyytensä myötä Norja on joutunut hyväksymään ainakin 75% EU-laista olematta EU-jäsen ja pystymättä siis vaikuttamaan miltään osin niiden sisältöön.

EU:n sisämarkkinat nojaavat siis neljään vapauteen – ihmiset, tavarat, palvelut ja pääomat liikkuvat vapaasti. Sisämarkkinoilla jatkaminen estää siis EU-eroa ajaneiden lupaukset rajoittaa EU:n sisäistä maahanmuuttoa.

Brexit ei siis ole vielä tapahtunut vaikka mediasta sellaisen käsityksen helpolla saakin. Lopputulos olisi kuitenkin Britannian kannalta lopulta joko yksin jääminen tai sitten ETA-sopimus missä maksut ja neljä vapautta toteutuisivat, mutta direktiivit odotettaisiin Brysselistä ilman mahdollisuutta niihin vaikuttaa. Haluaisiko Britannia tällaista? Ei. Suostuisiko Britannia tällaiseen? En tiedä.

Etenisikö kulku kuitenkin näin. Britanniaan tulee ennenaikaiset parlamenttivaalit. Työväenpuolue lupaa voittaessaan järjestää uuden kansanäänestyksen. Vaalivoitto antaisi sille oikeutuksen järjestää uusi kansanäänestys ja siinä tulos olisi tosiasioiden ja arjen karuuden valjettua toisenlainen – britit päättäisivät pysyä EU:ssa ja toisaalta pitää kuningaskuntansa yhtenäisenä.

EU:llekin Britannian ero olisi koitinkivi, mutta ehkä myös mahdollisuus. EU menettäisi suuren ja merkittävän maan, mutta pääsisi myös eroon monia uudistuksia vastustaneesta epäyhtenäisestä jäsenmaastaan. On pohdittu mitä ratkaisu tarkoittaisi EU:n turvallisuuspolitiikan suhteen. On totta, että Britannia veisi mukanaan ydinaseensa ja suuren asemahtinsa ja myös merkittävän tiedustelukoneistonsa. Varsinkin viimeisen menetys voisi olla kolaus EU:lle mm. terrorismin ennaltaehkäisemisessä ja estämisessä. Mutta toisaalta Britannian ero voisi avata myös tietä Euroopan omalle puolustusjärjestelmälle ja sen kehittämiselle Saksan ja Ranskan tahdon mukaisesti.

13557905_128134827614664_2315893827827593155_n

Tulevana viikonloppuna Lopella jälleen upea koko perheen Wanhojen koneiden ja traktoreiden tapahtuma. Kannattaa ajella kauempaakin ja ottaa mukaan vaikka mummut ja vaaritkin!

Mutta oman puntani lyön vetoa uusien vaalien ja Britannian EU:ssa jatkamisen puolesta. Onneksi minulla ei kuitenkaan montaa puntaa ole.

Kello 22.38 ja hetki sitten Helsingistä takaisin Lopelle ja mökille. Tänään illalla istuimme hieman iltaa Kokoomus-porukan kanssa ja täytyy sanoa, että nyt on hyvä tunnelma ja tekemisenmeininki porukassamme. Puoluekokouksen jälkeen ei ollut muutoskrapulaa eikä jääty laakereille lepäämään vaan heti käyntiin puolueen uudistaminen ja myös valmistautuminen loppuvuoteen ja myös tulevaan kunnallisvaalivuoteen. Kirittävää takamatkalta on, mutta olen varma, että ehdimme hyvin ja teemme vielä hyvän tästä.

Huomenna sitten jälleen puku päälle ja kravatti kaulaan. Eduskunnan kesän istuntotauon keskeytys ei ole aivan tavanomaista. Kaksi edellistä kertaa, jolloin kesän istuntotauko on keskeytetty, ovat vuodet 2012 ja 1962. Kesällä 1962 käsiteltiin hallituksen esitystä maatalouden hintatasosta ja silloin eduskunta käsitteli asiaa peräti viidessä istunnossa. Vuonna 2012 olin itsekin mukana kun eduskunta kutsuttiin koolle Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi Euroopan rahoitusvakausvälineen avulla. Ja huomenna sitten esillä Britannian kansanäänestyksen tulos ja mahdollisen brexitin vaikutukset Suomeen ja EU:hun.

Huomenna siis sorvinääressä jälleen. Palataan!

Kommentit