Yhdysvaltain vaalien tulokset alkavat pikkuhiljaa olla selvillä. Valkoiseen taloon palaava Donald Trump saa tuekseen ns. värisuoran ja näin hänen valtansa on varmasti ainakin matemaattisesti maksimissaan. Toinen asia on se kuinka yhtenäinen republikaanipuolue lopulta on ja kuinka moni siellä sisällä alkaa pelata omia pelejään?
Joka tapauksessa nyt seuraavaksi katse kääntyy siihen mitä väistyvä presidentti Joe Biden vielä tekee ja esimerkiksi ehtiikö ja onnistuuko hän samaan loput luvatusta Ukraina-avusta toimitettua perille ennen vallanvaihtoa? Tällä demokraatit haluavat ainakin osaltaan osoittaa, että heistä Ukrainan tukea tulisi jatkaa ja toisaalta haluavat varmistaa, että jos Trump tuen päättäisi lopettaa tai esimerkiksi puolittaa, että tukea riittäisi mahdollisimman pitkään ja antaa aikaa esimerkiksi Euroopan maille reagoida muuttuneeseen tilanteeseen?
Mutta on ehkä ainakin jonkinmoinen mahdollisuus sillekin, että Donald Trump vielä yllättää ja jatkaakin Ukrainan tukea? Voisiko hän jopa poistaa puolustussodan rajoitteita? Tai muuta vastaavaa? Kannattaa nimittäin muistaa sekin, että edelliskaudellaan Trump kuitenkin tuki jo Ukrainaa vuoden 2014 Itä-Ukrainan sodan aikana, siis aikakaudella ennen helmikuussa 2022 alkanutta täysimittaista hyökkäyssotaa. Pidetään toivoa tässä yllä.
Ja toisaalta mitä Trump aikoo tehdä Ukrainan suhteen muutenkin? Mitä uhmakkaat puheet sodan lopettamisesta 24 tunnissa tarkoittaa vai oliko ne vain niitä kuuluisia juhlapuheita?
On varmaa, että Donald Trump laittaa nopeasti kuitenkin päätöksiä liikkeelle. Tullee kumoamaan Bidenin tekemiä ja tekemään omia. Mielenkiintoisia aikoja elämme.
No, samaan aikaan myös katse on pakko pitää myös Euroopassa. Eilen illalla saatiin vahvistus sille, että Saksan hallitus kaatuu. Olaf Scholzin sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalidemokraattien hallituskoalitio kaatui, kun liittokansleri osoitti ovea Vapaita demokraatteja edustavalle valtiovarainministeri Christian Lindnerille. Ratkaisu johti siihen, että kaikki FDP:n ministerit ilmoittivat eroavansa hallituksesta. Ja nyt Scholz jatkaa vähemmistöhallituksensa kanssa loppuvuoden sillä ilman liberaalidemokraatteja SPD:llä ja vihreillä ei ole enemmistöä liittopäivillä. Hallitus siis jatkaa rampana ankkana kohti alkuvuotta. Toki kovin ontuva hallitus oli jo ennen tätäkin ja voi olla ihan hyvä, että maahan saadaan toimintakykyisempi hallitus? Toki vaaleihin sisältyy isoja kysymyksiä ja myös huoliakin, jos niin demokratian kohdalla voi sanoa.
Huomionarvoista on sekin, että Saksaa nyt hallinneen kolmen puolueen yhteiskannatus oli enää noin 30 prosenttia, kun toisaalta suurin oppositiopuolue kristillisdemokraatit (CDU & CSU) on jo yksin nyt gallupeissa yli 30 prosentin kannatusluvuissa. Miten kristillisdemokraatit sitten enemmistön vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa saisi rakennettua onkin jo taas yksi hyvä lisäkysymys?
Ja miksi Saksaa nyt seuraavan Yhdysvaltain rinnalla tarkkaan on se, että Saksa on maamme tärkein kauppakumppani viennissä.
Saksassa täydellinen myrsky.
Taloudessa tilannetta kuvataan usein ns. täydelliseksi myrskyksi, kun samaan aikaan tapahtuu useita huonoja asioita. Nyt Saksan talouden pelätäänkin jopa vaipuvan uudelleen taantumaan. Euroopan suurimman kansantalouden bruttokansantuote on jo kutistunut nyt kaksi vuotta yhtäjaksoisesti – ensimmäistä kertaa muuten yli kahteenkymmeneen vuoteen. Ja jos Saksa nyt vaipuu taantumaan, niin se tullee näkymään meillä jo muutenkin hankalan taloustilanteen päällä synkkinä pilvinä.
Yksi oppi politiikassa on kuitenkin se, että vaikuta niihin asioihin joihin voit vaikuttaa. Ja toisaalta ainakin yrittää hyväksyä niitä asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Eli toisaalta maailman tilanteet ja tapahtuvat vain alleviivaavat sitä mitä me nyt teemme Suomessa ja kannustavat toisaalta tekemään yhä lisää. Jotain snellmanilaisuutta sekin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi omassa viimeisessä uuden vuoden puheessaan tämän vuoden alussa, että ”Pidetään kuitenkin mielessä, että raskaimmatkin pilvet haihtuvat – kyllä tämä tästä selkiintyy.”
….
Kello 21.11 ja Nordikselta kämpille. Tänään illalla olin vielä valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan roolissa Jääkiekkoliiton vieraana perinteisessä Karjala-turnauksessa. Sveitsi vähän härnäsi uutta Leijonalaumaa uuden valmentajan komennossa, mutta sieltä se voitto jatkoajalta kammettiin. Ihan kelpo avaus turnaukselle ja toivottavasti sama syke jatkuu läpi isänpäiväviikonlopun.
Tämä viikonloppu aina minulle erityinen, kun toisen lapseni syntymäpäiväkin vielä osuu aina tänne. Tänään hänen syntymästä 12 vuotta ja jokaisesta päivästä hänen kanssa olen enemmän kuin kiitollinen ja onnellinen. Aamulla kuopus nousi 1,5 tuntia ennen normaalia ja kuulemma ihan vain siksi, että ”saa nauttia syntymäpäivästään kauemmin”.
Aika velikulta.