Isoista vain kokoomus ja perussuomalaiset lisänneet kannatusta.

Blogi, lauantaina 22.09.2012

Nyt puoluegallupeja tulee kuin sieniä sateella. Jotain yhteistä niissä näyttää olevan. Merkille pantavaa on se, että järjestäin kaikissa gallupeissa suurin kuntapuolue on Kokoomus ja toisaalta se, että vain perussuomalaiset ovat lisäämässä kannatustaan. Nyt tosin tuorein Ilta-Sanomien kysely osoitti senkin, että suurista myös meidän kannatus on nousussa ja vastaavasti isoista kannatustaan menettää koko ajan SDP ja Keskusta kun vaalit lähestyy.

Ilta-Sanomien Gallupin järjestys on siis Kokoomus 21,7%, SDP 20,1%, Keskusta 16,5% ja perussuomalaiset 14,8%. Pienistä puolueista niin vihreiden kuin vasemmistoliitonkin kannatus on laskussa kun taasen aivan pienimmillä RKP:llä ja Kristillisdemokraateilla on heinoista nousa meidän tapaan.

Mutta mielenkiintoinen kisa tästä tulee ja hyvä niin. Kuntavaaleissa kuitenkin päätetään hyvin pitkälti siitä millaisia palveluita kunnissa on ja mitä pidetään tärkeänä.

Itse olen nostanut nämä vaalit nyt todellakin yksiksi historiamme tärkeimmiksi kuntavaaleiksi. Nyt päätetään nimittäin siitä miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan ja samalla siitä halutaanko lähipalvelut turvata koko maassa. Nyt kysytää aivan varmasti sitä halutaanko elinvoimaiset kyläkoulut pelastaa ja terveyskeskuspalvelut vai laitetaanko joku muu tavoitteiden kärkeen.

Itse olen sitoutunut tiukasti lähipalveluihin. Esimerkiksi Lopella meillä nyt erinomaisen toimiva kouluverkko. Elinvoimaisia ja hyviä kyläkouluja ja jos saamme niitä vielä kehitettyä päivähoidon ja aamuhoidonkin suhteen puhumattakaan iltatoiminnasta yhdistysten ja seurojen kautta niin homma alkaa olla aikalailla sitä mitä itse olen pitkään halunnut. Ja nyt kun olemme laittaneet kuntamme taloudenkin kuntoon niin voimme aidosti itse näistä asioista päättää. Vielä muutama vuosi sitten kuntamme oli kovaa vauhtia ajautumassa kriisikunnaksi. Nyt tämä konkurssikehitys on katkaistu. Se oli vain yksinkertaisesti katkaistava.

Mutta katsotaan mitä tuleman pitää. Arvovalintojahan nämä ovat. Nyt paraikaa rakennetaan ensi vuosien budjetteja. Meillä Lopella talous on nyt vuosikymmeniin parhaimmassa kunnossa ja kuntamme kasvaa ja kehittyy hyvin askelin. Ensi vuoden budjetistakin näyttää tulevan sitä mitä haluamme.

Tästä on hyvä jatkaa. Jatkaa viikonloppua ja päivää Lopella.

….

Tähtiä: ****

Neljä tähteä ainakin Antti J. Jokisen elokuvalle Sofi Oksasen suosikkikirjasta Puhdistus.  Upea ja koskettava filmatisointi vaativasta Oksasen tekstistä, mutta täytyy sanoa, että toimi. Kaksi tuntia meni hetkessä ja ajoittain vihan tunteita ja ajoittain surun ja ehkä onnenkin kyyneliä. Onnen tosin vähemmän. Mutta erinomainen oli Puhdistus myös valkokankaalla ja siitä Jokisen lisäksi suurin kunnia kuuluu kovalle näyttelijäkaartille Liisi Tandefeltille, aivan loistavalle Laura Birnille, Amanda Pilkkeelle, Peter Franzénille, Krista Kososelle ja Tommi Korpelalle.

Leffasa on säilynyt hyvin kirjan sisin ja vaikka aina elokuva on tiivispaketti romaanista niin tässä oli onnistuttu poikkeuksellisen hyvin. Ahdistava elokuva on ajoittain niin kuin tarinakin, mutta ehkä enemmänkin jännittävä ja yllätyksellinenkin. Kuva tuo tekstiin myös aina jotain lisää ja Jokinen osaa sitä ”valttikorttiaan” kyllä käyttää. Jokainen kuva ja hetki oli tarkkaan mietitty.

Puhdistuksesta on kirjana otettu jo 30. painos ja tarkoittaa yli 210 000 kirjaa. Kirjan takakannessa tarina kuvataan näin:

”Ikääntynyt Aliide Truu asuu yksin taloaan Viron maaseudulla. Maa on itsenäistynyt edellisenä vuonna ja maareformi on alkanut. Vanhan naisen arjen katkaisee pihalle pyörtynyt parikymppinen Zara. Tultuaan tajuihinsa Zara kertoo pakenevansa väkivaltaista miestään. Kohtaaminen nostaa Aliiden mieleen repivät muistot nuoruuden traagisesta rakkaudesta ja valinnoista, jotka sinetöivät hänen lähimpiensä kohtalon. Omiin epätoivoisiin ratkaisuihinsa pakotetun Zaran tilanne puolestaan osoittaa, että vaikka aika on toinen, vaino ei ole loppunut, muuttanut vain muotoaan.

Puhdistuksen syvintä ydintä on petos, johon epätoivoiset tunteet ajavat. Romaani avaa myös Viron vaiettua lähihistoriaa yhden suvun kokemusten kautta. Kirja antaa äänen sodan, kommunismin ja sorron uhreille. 1940-luvulla koettujen nöyryytysten ohella teoksessa nousee esiin nykynaisiin epävakaissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa kohdistuva hyväksikäyttö.”

Suosittelen tietenkin kirjaa, mutta myös leffaa. Koskettava ja ajatuksia herättävä.

Ja ei siis yllätys, että Puhdistus on myyty nyt jo 41 eri kielelle ja Sofi Oksasen kirja on kerännyt kymmenen eri palkintoa Finlandiasta lukuisiin kansainvälisiin arvostettuihin kirjallisuuspalkintoihin.

Mutta syyspäivä näin päätökseen. Hieman kirjoitusjuttuja, mutta vain päiväunien aikaan. Muuten vapaapäivä ja nautittu siitä. Hieman heppatallilla ja hieman hyvää ruokaakin syöden. Nyt haetaan siis virtaa akkuihin.

 

Kommentit