Huolet vasemmistohallituksen keskustan tuella valmisteleman maakuntahallinnon ja sote-mallin ympärillä kasvavat. Eduskunnassa niin kuin täällä olen monet kerrat jo kertonut, maakuntasotea on runnottu läpi hyvin kyseenalaisin toimin ja mm. asiantuntijat kuulemiset ja lisäselvitykset lähinnä SDP:n ja Keskustan johdolla estäen. Lakien käsittely perinteiseen perusteelliseen tapaan on haluttu estää ja asiaa 
on runnottu läpi mm. etäkokouksissa koronan varjolla. Me oppositiossa PS:n ja KD:n kanssa olemme olleet voimattomia tätä estämään, sillä joka kerta äänestyksiin SDP on Keskustan kanssa marsittanut sellaisen määräenemmistön edustajia, että asiantuntijoiden äänen kuuluviin saaminen on saatu estettyä.
Ideologinen maakuntasote on valmisteltu vahvan vasemmistoideologian ja yksityisten palveluiden allergian lisäksi myös todella huonosti ja hätiköiden. Kokonaisuus on valtava, mutta sen valuviat ja ratkaisemattomat asiat ovat megamaloonisia.
Tällä viikolla jo mm. Iltalehti otsikoi pääkirjoituksensa:
”Iltalehden Pääkirjoitus: Hallituksen sote-mallia ei pitäisi hyväksyä”
Toimittaja Kreeta Karvalan IL:n pääkirjoitus 4.5.2021 kannattaa lukea ajatuksella. Karvala kirjoittaa mm. siitä, että ”alkuvaiheessa uudistuksen kohtuulliset menolisäykset voi hyväksyä, mutta pitkäkestoisempi ongelma on se, ettei hallituksen sote-malli sisällä asiantuntijoiden mukaan kannustimia laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon.” ”Sote-rahoitus tulisi jatkossa valtiolta, ja vaikka uudistukseen on yritetty luoda mekanismeja, jotka pitäisivät hyvinvointialueiden rahankäytön kurissa, silti maakunnat tietävät, että jos ne joutuvat ahdinkoon, valtio rientää pelastamaan ne.”
Nyt loppuviikosta Keskusta ilmoittikin mm. eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi ilmoittivat, että keskusta ei enää kannatakaan maakuntaveroa. No, ei tietenkään. Lehmä olisi pian ummessa. Ja nyt kun maakuntasoten rahoitusmalli on rakennettu miten on niin parastahan on pitää Uudenmaan, Espoon, Vantaan ja Helsingin rahahanat vain auki. Ihmettelen, että mm. Vihreät ja SDP tällaisen mallin on hyväksynyt? Ja eihän tämä malli tietenkään ole kenenkään kannalta hyvä ja kestävä. Rahat ovat kuitenkin yhteisiä ja ne tulevat joka tapauksessa tällä tavalla käsiteltäessä loppumaan.
Itseasiassa Keskusta ei siis haluakaan laittaa lypsävää lehmää Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä umpeen vaan Kurvisen sanoin nyt pitääkin ryhtyä laajentamaan maakuntasotea: ”…hyvinvointialueiden tehtävät laajenevat aidosti monialaisiksi maakunniksi, niin sitten ruvetaan etenemään siinä”.
Kuva: Toivo Ajatuspaja. ”Ainoastaan Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa edes yksi paikka on jokaisen kunnan ulottuvilla. Eniten nollan aluevaltuutetun kuntia on viime kuntavaalien äänestyslukujen perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa kummassakin peräti kymmenen pienintä kuntaa on saamassa nolla paikkaa aluevaltuustoon.”
Toivo ajatuspaja paljasti toista huolta uudistuksesta. Sote-Maakuntauudistus nimittäin keskittää sote-vallan suurille kaupungeille: Lähes puolet kunnista saamassa vain 0-1 paikkaa tuleviin aluevaltuustoihin. Ja valta siis keskittyy käytännössä valtaosassa vain yhdelle kunnalle tai siis keskuskaupungille. Yhden kaupungin päättäjät päättävät jatkossa koko maakunnan sote-asioista mm. Päijät-Hämeessä (Lahti), Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Keskuskaupungin määräenemmistö eli yli puolet maakuntasotevaltuuston päättäjistä on lähellä toteutua myös meillä Kanta-Hämeessä, mutta myös Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
”Voimakkaan keskittymisen seurauksena ainakin 60 pientä kuntaa on tämän selvityksen kattamissa maakunnissa jäämässä ilman yhtäkään aluevaltuutettua. ”
”Ainoastaan Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa edes yksi paikka on jokaisen kunnan ulottuvilla. Eniten nollan aluevaltuutetun kuntia on viime kuntavaalien äänestyslukujen perusteella Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa kummassakin peräti kymmenen pienintä kuntaa on saamassa nolla paikkaa aluevaltuustoon.”
”Lisäksi 69 kuntaa on tilanteessa, jossa ovat saamassa aluevaltuustoon korkeintaan yhden paikan.”
Nostan tähän esille vielä oman kotimaakuntani. Ajatuspajan aiempiin vaalituloksiin perustavien laskelmien mukaan meillä Hämeen maakuntasoten hallinnosta tullee tällainen:
”Kanta-Hämeen 59 aluevaltuutetusta Hämeenlinnasta olisi 24, eli maakuntakeskus käyttäisi 41 prosentin äänivaltaa. Yhdessä Riihimäen kanssa koossa on kuitenkin 57 prosenttia, ja Forssankin kanssa juuri ja juuri enemmistö (50 %). Ehdokaslistan enimmäispituus Kanta-Hämeessä on 73 ehdokasta.
Vaikka neljä suurinta kuntaa on viemässä yli ¾ paikoista, tämä on silti yksi vähiten keskittyneistä maakunnista!
Riihimäki (10), Forssa (6) ja Janakkala (5) ovat Hämeenlinnan jälkeen painoarvoltaan merkittävimmät, ja yhdessä Hämeenlinnan kanssa 76 % aluevaltuustosta.
Kolme paikkaa ovat saamassa Hattula, Loppi ja Hausjärvi, kaksi Tammela ja Jokioinen.
Ypäjä on saavuttamassa enintään yhden paikan, Humppila jäämässä nollille.”
En siis yhtään ihmettele, että emerita kansanedustaja ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila on esittänyt tästä vallan keskittämisesityksestä vakavan huolensa. Siitä olen yllättänyt, että tällä kertaa Anttilaa ei ole edes keskustassa enää haluttu kuunnella.
Oman vaalipiirini toinen maakunta mennee näin: ”Päijät-Häme on siinä mielessä erikoislaatuinen maakunta, että sen aluevaltuustossa toisaalta jokaisella kunnalla on edes yhden paikan edustus, mutta toisaalta maakuntakeskuksella on yksinään ehdoton enemmistö, ja vieläpä selvä sellainen. Lahti on viemässä 69 paikasta 40, mikä tarkoittaa 58 prosentin osuutta. Ehdokaslistan maksimikoko on 86.
- Enemmän kuin yhden paikan aluevaltuustoon ovat saamassa Lahden lisäksi Hollola (8), Heinola (7), Orimattila (5), Asikkala (3) ja Iitti (2).
- Yhteen paikkaan ovat jäämässä Kärkölä, Sysmä, Padasjoki ja Hartola.”
Tämän jälkeen on enää aivan turha haihatella missään maalaiskunnassa tai edes maakunnan kakkoskaupungissa, seutukaupungeissa, sen perään, että sinne saataisiin lisää sote-palveluita. Olen 110 prosenttisen varma, että toteutuessaan tämä maakuntasote tulee ajamaan alas valtavan määrän nykyisia maalaiskuntien terveyskeskuksia ja lääkärivastaanottoja. Toteutuessaan tämä maakuntasote tulee myös keskittämään vähintäänkin uudet vanhustenhoidon hoivakoti-investoinnit kaupunkeihine nintään seutukunnittain. Maalaiskuntiin ei tämän mallin toteutuessa jää siis käytännössä mitään muuta kuin iloinen veronmaksajan rooli.
Jätimmekin jo valtiovarainvaliokunnassa vastalauseen tälle esitykselle. Tämä on kallis ja huonompia sote-palveluita ajava. Siis rahaa tulee menemään valtakunnankin tasolla nykyistä enemmän, mutta saatavat palvelut tulevat olemaan nykyistä huonompia. Ja tätä yksityisen puolen allergiaa kuvastaa hyvin sekin, että Marinin hallitus SDP:n johdolla haluaa ajaa alas kaikki yhtiömuotoiset sote-toimijat. Näin siis toteutuessa alas ajettaisiin mm. tekonivelsairaala Coxa ja Sydänsairaala. Nehän on ovat nykyisen sote-mallimme parhaiten toimivia kokonaisuuksia ja vieläpä julkisessa omistuksessa olevia. Mutta niiden virhe on olla osakeyhtiöpohjaisia ja siksi ne eivät kelpaa vasemmistohallitukselle. Ja sama yksityisen puolen paheneva allergia on ajamassa alas myös nykyistä työterveystoimea ja myös täällä toimivien lääkäreiden määräämien lääkkeiden kelakorvauksia. Siis ihan vain allergisista syistä yksityistä puolta kohtaan.
Huomionarvoista on muuten sekin, että ns. palkkaharmonisaatioon ei Marinin hallitus ole maakuntasotensa rahoituksesta rahaa varannut. Yleinen tapa ja itseasiassa ainoa mahdollinen tapa on korottaa palkat siis tällaisen hankkeen myötä ns. kärkipalkkaan eli korkeimmalle käytössä olevalle tasolle. Kuntatyönantajien mukaan: ”Sote-uudistuksessa kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy yli 210 000 työntekijää ja viranhaltijaa hoitamaan hyvinvointialueiden tehtäviä. Näistä noin 175 000 siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Palkkatasot samoissakin tehtävissä vaihtelevat suuresti, koska jokainen kuntatyönantaja on maksanut tehtäväkohtaista palkkaa oman palkkausjärjestelmänsä mukaisesti.” Näiden palkkojen yhteensovitus nostaisi julkishallinnon kustannuksia vähintään 500 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta tällaista rahaa ei soten rahoituksessa ole mukana? Kysymys kuuluukin, että onko Marinin hallitus SDP:n ja vasemmistoliiton johdolla kuitenkin aiemmista palkkaharmonisoinneista poiketen nyt päätynytkin salassa siihen, että soten hoitajien ja muiden palkkoja leikattaisiinkin? Hallitus on nimittäin puhunut palkkojen harmonisoimisesta ns. keskipalkkaan eli mediaaniin. Tällöin ison osan hoitajista palkkoja leikattaisiin 1.1.2023 lähtien.
Jokainen voi itse miettiä, että onko tällaista ideologista maakuntasotea mitään järkeä toteuttaa?
Vastaus on varmasti helppo jokaisen itse todeta.
…
Kello 19.35 ja nyt alkaa tippua myös hyviä uutisia hallituspuolueiden riveistä. Ensin vasemmistoliiton Jussi Saramo ilmoitti jo muutama päivä sitten, että sote ja maakuntia ei tule ilman maakuntaveroa ja tänään vihreiden Mari Holopainen totesi twitterissä, että Hallitus on sopinut vero-oikeudesta (lue maakuntaverosta) osana soten läpimenoa”. Holopainen painotti vielä jatkossa, että vasemmisto on oikeassa, että alueiden aito itsehallinto on välttämätöntä ja, että Vihreät ovat vasemmiston kanssa samaa mieltä.
Tässä siis lopulta kyse siitä, että Vihreät ja Vasemmistoliitto eivät tule hyväksymään nyt esitettyä ja käsiteltyä soten rahoitusta, missä mm. Uudeltamaalta siirrettäisiin merkittävästi rahaa muihin maakuntiin. Arvasin, että tämä ei tule vihreille käymään, sillä siinä määrin kriittisiä on puolueen kannanotot olleet jo tässä jonkin aikaa.
Nyt siis näyttää hyvältä, että kallis ja palveluita siis heikentävä ei siis parantava maakuntasote tullee kaatumaan.
Nyt saunan lämmitykseen. Puhtaana poikana kohti äitienpäivää.