Stiga-mies on aina stigamies 🙂
Tänään nautittiin kauniista talvisesta päivästä Mummulan mäessä. Lapsuudestakin jo tutut stigat ja pulkat kovassa käytössä ja suojalle painanut sää takasi superliukkaat mäet. Vauhtia siis riitti ja vähän vaarallisiakin tilanteita.
Lapsuuden pulkkamäkipäiviä eilen jo hautausmaallakin muisteltiin kun Saarisen Jannen perheen kanssa siellä törmäsimme. Vuonna 1979 oli kuulemma Heinosen pienestä pojasta lähtenyt hirmuinen ääni kun pesukarhupipoisen Pikku-Timon pulkan oli joku lainannut. Ääntä siis lähti jo tarvittaessa silloinkin. Viertolan muistoja.
Aaton vaihtuessa tähän päivään olimme perinteen mukaan jälleen Lopen kirkossa. Anneli Julenin johdolla Timotei vei meidät joulunjuhlaan Jouluyön lauluhetkellä. Koskettava ja kaunis tilaisuus mikä vuosi toisensa jälkeen kerää Lopen kirkon keskiyöllä täyteen väkeä.
Tänään vielä hyvää Mummulan jouluruokaa ja perinteisiä Heikkilän joulun makuja piimäjuustosta imellytettyyn pernalaatikkoon ja Makulihan joulukinkusta Musakan kaloihin. Ja uutena tänä jouluna myös Valosten kalajastajaperheen miniän Laineen Rosan sillimousse. Olipahan hieno maku. Yritän tehdä perinteen 🙂