Paikallinen sopiminen.
Historiallinen muutos vapauttaa pienet työnantajat sopimaan asioista.
Paikallinen sopiminen ei ole siis nykyisin ole mahdollista työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä. Tällaisia yrityksiä on noin 60 000 eli peräti neljä viidestä – 80 prosenttia – kaikista työnantajayrityksistä.
Paikallinen sopiminen etenee! Puheenvuoroja varaamassa kollegoitteni Karoliina Partasen ja Martin Paasin kanssa. Yhteistyöllä!
Nyt siitä tulee totta kaikille työntekijöille. Tänään eduskunnassa lähetekeskustelussa ollut pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen esityksen myötä paikallinen sopiminen olisi jatkossa mahdollista riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on. Käytännössä paikallinen sopiminen siis mahdollistetaan kaikille työpaikoille. Esityksen valmistelusta vastannut kokoomuslainen työministeri Arto Satonen totesikin 5.9.2024 esitellessään lakimuutokset, että…
”Paikallisen sopimisen lisäämisestä on puhuttu Suomessa jo pitkään. Tämän uudistuksen myötä paikallisesta sopimisesta tulee vihdoin mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä”.
Kyse on nimenomaan yhdenvertaisuudesta. Haluamme, että kaikki suomalaiset työntekijät ovat samanarvoisia ja heillä samanlaiset mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa työpaikoille. Kyse on luottamuksesta myös siihen, että työntekijät osaavat ja haluavat itse sopia heitä koskevista asioista työpaikoilla yhdessä työnantajien kanssa. Ja oleellista tässä on alleviivata samaa ”sopiminen” eli kyse on yhteisestä sopimisesta ja sopimuksesta eli ketään ei tähän pakoteta eikä kukaan voi toista pakottaa, vaan ratkaisut tehdään työpaikoilla yhdessä työntekijöiden ja työantajien kesken sopien.
Paikallisen sopimisen lisääminen on yksi uudistuksistamme, joilla haluamme kehittää maamme työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Tavoite on, että uudistus saataisiin voimaan vuodenvaihteessa.
Nykyisinhän meillä on työlainsäädännön useista säännöksistä mahdollista poiketa valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välisellä työehtosopimuksella. Uudistuksen jälkeen vastaava sopimismahdollisuus liittyisi myös yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Lisäksi työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi jatkossa olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys.
On hyvä todeta ja muistaa, että jatkossakin työlainsäädännön ns. pakottavilla säännöksillä turvattaisiin työsuhteiden olennaisimmat vähimmäisehdot. Myös ns. keltaiset työehtosopimukset estetään. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt sopimismahdollisuuksien laajentuessa varmistetaan, että sopijapuolena oleva työntekijäyhdistys edustaa aidosti työntekijöitä. Jatkossa työntekijäyhdistyksen tarkoitusta arvioitaessa olisi huomioitava yhdistyksen muodollisen tarkoituksen lisäksi yhdistyksen tosiasialliset päämäärät ja toiminta.
Uudistuksella yleissitovuuskenttää koskevat paikallisen sopimisen kiellot siis poistettaisiin. Nykyisin laissahan estetään yleissitovaa työehtosopimusta noudattavaa työnantajaa tekemästä paikallisia sopimuksia, joilla poikettaisiin tietyistä työlakien säännöksistä, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaisi. Mahdollisuuteen tehdä paikallisia sopimuksia yleissitovuuskentässä liittyy muutoinkin epävarmuutta. Uudistuksen myötä paikallisen sopimisen kiellot poistettaisiin, ja laissa säädettäisiin nimenomaisesti mahdollisuudesta tehdä myös yleissitovuuskentässä paikallisia sopimuksia.
Samalla lisäämme yleissitovuuskentässä tehtävien paikallisten sopimusten valvontaa. Henkilöstön edustajan kanssa tehty paikallinen sopimus tulisi toimittaa työsuojeluviranomaiselle, ja velvollisuuden laiminlyönnistä voitaisiin määrätä laiminlyöntimaksu. Ja hyvä on alleviivata sitäkin, että jatkossakin työehtosopimuksesta voitaisiin poiketa paikallisella sopimuksella vain työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.
Olennaista esitettävissä lainsäädäntömuutoksissa on, että paikallinen sopiminen on jatkossa tasapuolisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta työnantajien tai työntekijöiden järjestäytymisestä.
Luottamusmiehen puuttuminen ei estäisi paikallista sopimista
Lähtökohtaisesti paikallisen sopimisen osapuolet määräytyisivät siis jatkossakin työehtosopimuksen mukaan. Jos työehtosopimuksessa edellytetään paikallisen sopimisen osapuoleksi luottamusmiestä ja sellainen on valittu, paikallinen sopimus tehtäisiin jatkossakin tämän kanssa. Nyt tehtävän uudistuksen myötä työehtosopimuksen osapuolet voisivat määrittää vaihtoehtoisen menettelytavan sopimuksen tekemiselle, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Jos vaihtoehtoista toteutustapaa ei ole luotu, viimesijassa paikallinen sopimus voitaisiin tehdä luottamusvaltuutetun kanssa.
Uudistuksella parannettaisiin luottamusvaltuutetun valmiuksia paikalliseen sopimiseen. Jos luottamusvaltuutettu toimisi henkilöstön edustajana paikallisia sopimuksia tehtäessä, työnantajan olisi edistettävä tämän valmiuksia, jotka liittyvät osaamiseen ja työpaikan toimintaympäristön tuntemukseen.
Paikallisen sopimisen esitys on historiallinen uudistus.
Kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Finnveran ja Työ ja elinkeinoministeriön kanssa tehdyn PK-yritysbarometrin tietojen mukaan on laskettu, että paikallista sopimista laajentaen voitaisiin saada jopa noin 60 000 – 65 000 uutta työpaikkaa. Suomen Yrittäjät ovat arvioineet, että vähintään 15 000. Potentiaali on siis suuri.
….
Kello 21.04 ja kotona. Kiitos viesteistänne liittyen päivän keskusteluun paikallisesta sopimisesta. On hienoa, että nyt saadaan suomalaisille työpaikoille ja työntekijöille lopulta tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset oikeudet sopia yhdessä paikallisesti omista asioista. On arvokasta, että luotamme työntekijöihin ja heidän arviointikykyyn ja osaamiseen tehdä itse omat ratkaisut. Ei pidä ylhäältä tällaisia sanella ja pakottaa vaan antaa aito mahdollisuus itse yhdessä sopia.
Huomenna aikainen herätys ja ap tapaaminen presidentinlinnassa. Nyt hetki vielä huomisen asioita ja sitten nukkumaan. Huomiseen.