Suomessa metsästää ja metsästyskortin lunastaa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna metsästäjiemme määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Meillä metsästys onkin aina ollut harrastuksena varsin helposti tavallisten kansalaisten ulottuvilla ja nyt erityisesti Metsästäjäliiton johdolla on kannustettu metsästysseuroja avaamaan ovia myös uusille metsästäjille ja myös kampanjoita nuorten mukaansaamiseksi metsästykseen on tehty. Erinomaista työtä SML:ltä ja metsästysseuroiltamme.
Hirvimetsällä jälleen. Mukavaa puuhaa.
Tänä viikonloppuna avasin oman sorkkaeläinjahtikauden. Mukava porukalla tänään olimme metsällä Kytäjällä. Tämä viikonloppu meillä varattu aina Marsalkka Gustav Mannerheimin metsästäjäperinnön vaalimiiseen ja niin tänään ja jo eilen illallakin olimme liikkeellä Mannerheim Hirvijahdin kanssa. Aikanaan sain Mannerheimin sivulta itselleni luvan käyttää Mannerheim-nimeä hirvijahdissa Lopella, Vanajanlinnalla ja Kytäjällä ja nyt jo olimme seitsemättä kertaa Sakon isännöimänä Mannerheim Hirvijahdin parissa. Upea tilaisuus ja hieno perinne mistä olen enemmän kuin iloinen ja myös hienokseltaan ylpeäkin.
Metsä antoi tänään hyvin antejaan. Neljä sarvipäähirveä joista isoin kymppipiikkinen ja toinen mokoma sitten valkohäntäpeuroja. Myös kuusipeuroja näimme, mutta ne totta kai metsään jätimme ja yhden ketturepolaisenkin suon reunassa näin. Hieno jahtipäivä ja iso kiitos Sakolle ja Raimo Karjalaiselle tämän perinteen pyörittämisestä.
Tänä vuonnahan uudistimme myös metsästysaikoja. Tavoitteenamme on ollut vähentää riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja niin metsissä kuin teilläkin ja osataan myös vähentää tarvetta metsästykseen liittyviin poikkeuslupiin. Samaan aikaan kiristettiin asetuksella myös saalistietojen ilmoittamista ja tällä halutaan seurata ennen muuta taantuvien vesilintukantojemme elinvoimaa Metsästysajat siis pitenivät kesäkuusta alkaen monien riistalajien osalta. Erityisesti hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästysaikoja pidennettiin taimikkotuhojen ja liikennevahinkojen estämiseksi, kun erityisesti peurakannat ovat vahvistuneet ja myös hirvikanta on varsin elinvoimainen.
Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan talvehtiva hirvikantamme oli viime talvena kooltaan noin 76 500–101 000 hirveä. Verrattuna edelliseen vuoteen hirvikannan koko pieneni Etelä-Suomessa 12 prosenttia, mutta tästä huolimatta maamme hirvikanta on edelleen varsin hyvinvoiva ja lisääntymiskykyinen. Samaan aikaan valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä (95 % luottamusväli 93100 – 103800) yksilöä. Peurakantamme kasvoi taasen edellisvuodesta 12,5 %. Ja esimerkiksi täällä Eteläisessä-Hämeessä kanta on erittäin suuri ja elinvoimainen ja se näkyy myös peurakolareiden määrissä.
Hirvestys alkoi lokakuun toisena lauantaina jatkuen nyt vuoden loppuun. Vuodenvaihteen jälkeenkin hirveä saa metsästää nyt ilman koiraa aina 15.1. asti. Valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista saa vastaavasti metsästää varsinaisen metsästysajan lisäksi ilman koiraa vielä 1.2.-15.2. Kantoja on syytä siis pitää kurissa ja huolehtia siitä, että kannat pysyvät kuitenkin elinvoimaisina ja terveinä. Tässä aktiivit metsästäjämme tekevät todella arvokasta työtä.
Niin ja osalta on voinut mennä myös ohi se, että samaan aikaan asetusta muutettiin niin, että variksen, harmaalokin, merikokin, kesykyyhkyn, räkättirastaan, harakan pesimäaikainen rauhoitusaika päättyi samoin 1.8.2018. Naakasta tehtiin monen toivomuksen ja erityisesti Nikkolan Auliksen esitysten pohjalta rauhoittamaton lintu myös 1.8.2018.
Nyt kotona. Raittiinilmanmyrkytyksen taisin saada 🙂 Upea päivä metsässä hyvien ystävien kanssa. Nyt yhtä hieno koti-ilta.