Tänään 7.2. tasan 70 vuotta sitten pommi osui Kruunuvuorenkadulla väestönsuojan päällä. Pommi tappoi ainakin 21 suomalaista. Suurpommituksien tuhot olisivat voineet olla pahemmatkin. Kiitos kuitenkin Suomen ilmatorjunnalle. Olisi muuten Mannerheim Ristin voinut muutamille sinnekin ojentaa. Yksikään ei saanut, mutta pelastivat paljon. Kunnia. Isänmaa.
Eilen illalla 6.2.1944 sireenit huusivat kello 18.51 Neuvostoliiton suurpommitukset olivat alkaneet. Tänään heräilin näiltä samoilta nurkilta. Kävellessäni eduskuntaan katselin poikkeuksellisen paljon ylöspäin. Vanhojen talojen katot ja räystäät ja yläikkunat ovat muuten poikkeuksellisen kauniita. Nostakaahan tekin tänään katsenne ylös. Niitä kannattaa ihailla niin täällä Helsingissä kuin Hämeenlinnassa, Lahdessa ja monessa muussakin kaupungissa. Ja maaseudullakin. Upeita teoksia.
Omaa kotikuntaani Loppeakin toisessa maailmansodassa pommitettiin. Kahteen otteeseen, tosin onneksi vain Talvisodan aikaan. Kirkonkylää ja Läyliäistä monnitettiin 14.1.1940 ja uudestaan vajaata kahtaviikkoa myöhemmin 19.1.1940. Aineelliset vahingot jäivät pieniksi. Kauniin kirkkomme ikkunat rikkoutuivat. Mutta tänäkin päivänä muutama pommimonttu Lopella tästä tapahtumasta kertoo. Pommotusten jälkeen maaliskuussa 1940 Lopen Seurakunta lahjoitti 500 000 markkaa virkatalorahastostaan puolustusvoimille hävittäjälentokoneiden hankintaan. Hiippakunnan tuomiokapituli kuitenkin isänmaallisten loppilaisten toimet estivät kirkkolain vastaisena. Tuomiokapituli kuitenkin totesi, osaavansa ”antaa arvoa anojain isänmaalliselle mielelle”.
Talvisota vei Lopelta 83 miestä. Se oli 8,3% sotaan osallistuneista miehistämme kun keskiarvo oli 8,4%. Kaikkiaan talvi- ja jatkosodassa Lopelta kaatui 250 miestä ja noin 500 haavoittui. Kaatuneiden osuus vuoden 1941 henkikirjoitetusta väestöstä oli 2,7% eli huomattavasti koko sotilaspiirin keskiarvoa 2,1% suurempi. Uhraus oli siis suuri piskuisessa Lopen kunnassa.
Hurjin hetki koettiin elokuussa 1941 torjuntataistelussa Kämärässä. Vuorokauden mittainen taistelu oli kova ja Lopen Historian sanoin ”loppilaiset miehet torjuivat tietä pitkin Viipurista päin hyökänneen vihollisen ylivoimaiset joukot osoittaen suurta urhollisuutta”. Vuorokauden aikana kaatui 21 loppilaismiestä ja 61 haavoittui. Pataljoonan komentaja majuri A Ikonen totesi Lopen miesten olleen pataljoonan patrasta sotilasainesta ja esimerkiksi sodan loppuvaiheessa 20.6.1944 pataljoona tuhosi vastustajalta kokonaisen oanssairykmentin viimeistä vaunua myöten.
Loppea pommitettiin todennäköisesti vahingossa. Niidenkin pommien kohde lieneen alunperin ollut kovia kokenut rautatiekaupunki, naapurimme, Riihimäki.
Minulla kotona edelleen muistona sirpaleita Riihimäen pommituksista ja myös Lopen pommituksista. Katsotaan jos vaikka illalla kuvan niistä tänne liittäisin.
Nyt eduskunnan kokouksiin. Hämmentävää myös se, että eduskuntatalo säilyi paria pääkokoista kolhua lukuunottamatta Helsingin suurpommituksista. Miksiköhän? Vahingossa vai tarkoituksella?
….
Kello 23.13 ja antoisa päivä takana. Eduskunnassa ensin valiokunnat. Ympäristövaliokunnassa EU:n muovipussicasen parissa ja sitten ulkoasiainvaliokunnassa ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa pöydällä puolenkymmentä eri aihetta. Nämä kokoukset aivan supermielenkiintoisia ja hieno saada olla mukana tässä kovassa ja tärkeässä pöydässä. Valiokuntien jälkeen lyhyt ympäristöpolitiikan keskustelu ja ajankohtaisten asioiden läpikäynti ydinporukan kanssa ja sitten lyhyt perjantain täysistunto. Pitkä eduskuntaviikko siis näin päätökseen.
Illalla tänään sitten upeat avajaiset Sotshin Olympilaisista. En boikotoinut avajaisia. Myönnön rehdisti, että minuakaan ei kutsuttu 🙂 Kotisohva siis paras paikka. Mutta huomenna sitten tositoimiin ja sellainen kutina, että avauspäivä tuo heti Suomeen kaksi mitalia. Katsokaahan. Ja upeissa tunnelmissa myös Ruotsin MM-ralli. Jari-Matti Latvala tiukasti kiinni rallin voitossa. Mutta huomenna vielä pitkä päivä ja pidetään siis peukkuja. Penkkiurheilijan huippupäivä siis huomennakin luvassa.
Huomenna myös nimeämme lisää kokoomuksen EU-vaaliehdokkaita. Harmikseni ystävänä ja aikanaan politiikkaan mukaankin houkuttelemani Fatbardhe Hetemaj ei ehdolle nyt lähde. Mutta mukana vaaleissa hän on ja aikalailla näkyvälläkin tavalla. Mutta huomenna sitten listalle mm. vaalien nuorin ehdokas Thai Quach Porvoosta. Mielenkiintoinen kaveri ja varmasti tullee näkymään ja kuulumaan. Ja myös upea tieto oli sekin, että Presidentti Martti Ahtisaari tukee EU-vaaleissa kokoomuslaista ehdokasta. Näin ne ajat muuttuvat. Mutta huomenna lisää EU-vaaliehdokkaita Helsingissä joukkueeseemme. Hieno päivä siis siinäkin mielessä luvassa.