Mennyt vuosi oli reserviläisten kertausharjoitusten valossa synkkä. Kaikkialla ei kertausharjoituksiin kutsu ketään ja valtakunnallisestikin määrä jäi historiallisen alhaiselle tasolle. Vuonna 2013 koulutettiin koko maanlaajuisesti vain noin 3 400 reserviläistä. Näin alhainen kertausharjoitusten määrä on jo selkeä riski maamme puolustuskyvylle. Kertausharjoituksia on järjestettiin näin vähän viimeksi 1990-luvun lamassa. Onneksi nyt kuitenkin Maanpuolustuskoulutus-yhdistykseltä pystyttiin ostamaan hieman edellisvuosia enemmän harjoituspäiviä.
Jotain tilanteen vakavuudesta kertoo se, että tämän vuosituhanne alussa vuosittain kertaajia oli jopa 27 000. Ja jotain säästöstä kertoo se, että näin rajuilla kertausharjoitusten vähentämisillä Puolustusvoimat säästää vain noin 15 miljoonaa euroa?
Alkaneena vuonna tilanteeseen täytyy saada muutos. Tällaista tasoa emme enää kestä. Itse olisin valmis etsimään tuon 15 miljoonaa euroa esimerkiksi hankintoja uudelleen rytmittämällä. Kyse kuitenkin vain nyt yhdestä eli tästä alkaneesta vuodesta. Ensi vuonna 2015 kertausharjoitusten määrä nousee nykyiseen ns. tavoitetasoon. Se tarkoittaa, että kertausharjoutusten määrän nousee silloin 18 000. Ensi vuonna painopisteeksi tulee uusien paikallispataljoonien ja uuden taistelutavan eli maavoimien taistelu 2015:n kouluttaminen. Samaan aikaan nimittäin maamme sodan ajan joukkojen määrä vähenee pitkäaikaisen suunnitelman mukaisesti 350 000:stä 230 000 sotilaaseen.
Itse esittäisin tätä samaa jo nyt tälle vuodelle. 15 miljoonaa olisi mahdollista löytää hankintoja hieman jakamalla tälle ja tuleville vuosille. Näin osaltamme turvaisimme osaavan reservin koulutuksen ja tärkeimmän tukijalan uskottavalle maanpuolustuksellemme.
…
Tänään aamusta samojen teemojen parissa seminaariin. Maanpuolustuksen haasteet 2020 -seminaarissa mielenkiintoinen ohjelma ja kaikki keskeiset asiantuntijat äänessä.
…
Kello 19.22 ja juuri istunto päätökseen. Viimeisenä keskustelimme sotainvalidien asioista. Onneksi paikalla oli sentään Leena Rauhala ja Simo Rungren kanssani niin saimme tärkeästä asiasta edes keskustelua aikaiseksi. Totesin, että maassamme on edelleen noin 6 000 sotainvalidia, joiden keski-ikä on 90 vuotta. Yhteiskunnallamme on siis käsillä viimeiset vuodet tukea heidän vanhushuoltoaan ja -hoitoaan.
Sotainvalideista suurin osa asuu edelleen kotona, ja tämän ovat mahdollistaneet yhteiskunnan tarjoamat palvelut sekä riittävä tuki. Kotona asumista tukee kattava yhteiskunnan tarjoama palveluverkko, josta erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä leskien osalta kuntoutus on merkittävä tekijä. Lisäksi kiireellinen uudistustarve olisi sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden prosenttirajan poistaminen.
Sotainvalidit ovat saaneet valtion tukemia palveluita sotainvalidin työkyvyttömyysasteesta riippuen. Järjestelmässä on nähty ongelmaksi moniportainen asteikko, joka asettaa sotainvalidit sekä heidän leskensä täysin eriarvoiseen asemaan. Suurimmaksi ongelmaksi on koettu 10 sekä 15 %:n haitta-asteen sotainvalidisuus, joka vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja edelleen elämänlaatuun, mutta ei kuitenkaan oikeuta palveluihin.
Pienimmällä invalidin haitta-asteprosentilla olevia on noin 2 000 elossa olevista 6 000 sotainvalidista. Nämä 2 000 sotainvalidia eivät pääse myöskään niiden noin 30 000 jäljellä olevan sotaveteraanin etuuksien piiriin. He ovat siis nykyjärjestelmän täydellisiä väliinputoajia. Tämän lisäksi vaikeavammaisten sotainvalidien puolisot ja lesket joutuvat jonottamaan kuntoutukseen pääsyä keskimäärin yli vuoden, minkä vuoksi tarkoitukseen varattua määrärahaa tulisi korottaa. Sotainvalidien vuotuinen poistuma supistaa sotilasvammakorvauksien määrärahaa, ja tästä koituvilla säästöillä voitaisiin rahoittaa useita edellä mainittuja palveluita.
Esitinkin istunnossa, että pienimmistä haitta-asterajoista luovutaan ja tähän ryhmään kuuluvat liitetään 20 %:n haitta-asteen korvaustason piiriin. Toivotaan, että tässä saataisiin nyt järki voittamaan ja kunniavelka hoidettua kunnialla maaliin.
Käsittelyssä oli myös minun ja Ben Zyskowiczin tekemä lakialoite koskien vankilomilta karkaavia vankeja. Haluamme benin kanssa muuttaa rikoslakia niin, että myös lomaltaan palaamatta jäävät vangit voitaisiin tuomita rangaistukseen.Nykyisin lomilta palaamatta jääviä vankeja ei rangaista lakipykälien voimin. Rikoslain mukaan vankien poistumislupaehtojen rikkominen, eli lomalta tai avovankilasta karkaaminen, ei ole Suomessa rangaistava teko eikä siitä näin ollen voida antaa tuomiota.
Säädetyssä vankeuslaissa poistumislupaehtoja rikkoneelle eli lomaltaan karanneelle voidaan määrätä ainoastaan kurinpitorangaistus. Tämä tarkoittaa, että ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavan henkilön päästessä lomalle vankilasta ja hänen rikkoessa lomalle säädettyjä ehtoja, ei voida häntä siitä tuomita rangaistukseen.
Poistumislupaehtojen rikkomisesta seuraavan kurinpitorangaistuksen kovuus on vankilan johtajan määriteltävissä, ja se voi olla asteikolla varoituksesta ehdottomaan yksinäisyysrangaistukseen, eli eristysselliin. Ehtojen noudattamatta jättäminen voi myös vaikuttaa tuleviin lupa-arviointeihin, jotka koskevat vankilasta poistumista. Lomalta karannut ei kuitenkaan menetä lopulta edes oikeuttaan uusiin lomiin tuomionsa loppuaikana. Kansanedustajien mukaan riskeillä pelataan arvokasta ja vaarallista leikkiä yhä uudelleen ja uudelleen.
Me siis toivoimme, että puhuttaisiin asioista niiden oikealla nimellä. Tässä on kyse lomalta tai avovankilasta karkaamisesta. Tapauksia, joissa vankilarangaistukseen tuomittu henkilö on jättänyt palaamatta hänelle myönnetyltä lomalta tai muilla tavoin rikkonut sääntöjä, tapahtuu säännöllisesti. Ja lupaehtojen rikkomisesta saadun rangaistuksen ollessa kevyt voi se houkutella jopa toistuviin poistumislupaehtojen väheksymiseen sekä laiminlyöntiin. Ehtojen rikkominen, palaamatta jättäminen vankilaan poistumisluvan umpeuduttua ja vangin jäljittäminen, sitovat työvoimaa ja raskauttavat vankeinhoidon sekä poliisin koneistoa.
Suomen rikoslaki ei katso lomalta palaamatta jättämistä rangaistavaksi teoksi, mutta vankilasta pakeneminen sitä on rangaistavaa. Lisäksi rikoslaki katsoo rangaistavaksi teoksi myös avunannon vankilapakoon. Tässä on havaittavissa selvä ristiriita, sillä poistumislupaehtojen rikkomisen tarkoituksena on lähes poikkeuksetta jättää lopullisesti palaamatta vankilaan.
Toki maamme rikoslaissa olisi paljonkin korjattavaa. Jopa vakavista väkivaltarikoksista ensikertalaisena pääsee aivan liian lievillä tuomioilla ja vapaalla näytetään olevan jo ennen kuin koko oikeuskäsittely on edes saatu loppuun. Tilanne on siis kohtuuton ja epäoikeudenmukainen ja loukkaava niin rikoksen uhria kuin hänen läheisiäänkin kohtaan. Toivonkin, että myös väkivaltarikosten rangaistuskäytänteitä tiukennettaisiin samalla.
Jätimme näin Benin kanssa eduskunnalle lakialoitteen, jossa ehdotetaan rikoslakiin lisäystä, jonka mukaan vangin karkaamisesta tuomitaan myös se, joka ei noudata vangille hakemuksesta lyhyeksi aikaa annetun luvan poistua vankilasta, pituuteen liittyviä ehtoja. Vastaavaa lakia tulisi käyttää myös avovankiloista tapahtuviin luvattomiin poistumisiin.
Ja totta kai lomat voivat olla perusteltuja tuomioiden loppuvaiheessa. Mutta silloinkin ne pitäisi minusta suorittaa valvotusti joko vartijan valvonnassa tai vähintäänkin elektronisella pantavalvonnalla.
…
Nyt kämpillä ja kello 21.36. Helsingissä nyt yö kun pitkä päivä ja aikainen aamu taas huomenna luvassa. Tänään aamun seminaari puolustuspolitiikasta oli antoisa. Erinomaisen hyvät puheenvuorot kaikilta aiheen parhailta asiantuntijoilta, presidenttiämme lukuunottamatta ja hyvää keskusteluakin. Olen erittäin tyytyväinen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta nyt puhutaan avoimesti ja kainostelematta. Tai kumartelematta suuntaan eikä toiseenkaan. Keskustelu varmasti jatkuu ja toivottavasti saamme turvattua uskottavan maanpuolustustuksen 2015 eteenpäinkin. Fakta on se, että ilman lisärahaa emme selviä yksin emmekä yhdessäkään. Hokkuspokkus ratkaisua ei siis ole vaan resursseja tarvitaan lisää joka tapauksessa.
Päivällä myös mielenkiintoinen puolustusministeri Carl Haglundin kuuleminen samojen teemojen parissa ulkoasiainvaliokunnassa. Se kokous suljettu ja siksi hieman erilaistakin keskustelua. Sellaistakin tarvitaan julkisen keskustelun rinnalla.
Tänään myös lopulliseen malliin perinteinen Talviseminaarini. Ensi maanantaina luvassa varmasti mielenkiintoiset puheenvuorot kun seminaarini puhujiksi saapuu ministeri Iiro Viinanen ja pääministeri Jyrki Kataisen valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Keskustelussa siis talous ja se opittiinko 90-luvun lamasta mitään. Ja luvassa muuten Iiron viimeinen julkinen seminaaripuheenvuoro. Jos joku haluaa vielä mukaan niin laittakaapa sähköpostia minulle suoraan tai soitelkaa. Tilaisuus siis kutsutilaisuus.
Myös kevään perinteinen Muotia ja Kevättä -tapahtumamme etenee. Päivä on lauantai 24.5 ja luvassa neljännen kerran suomalaista huippu osaamista ja käsityötä Kartanoputiikki Punaisella Tuvalla. Päivä siis kannattaa laittaa ylös ja uuttakin luvassa. Juuri varmistui mm. muotisuunnittelija Aurora Raiskisen mukana olo ja hänethän tunnetaan mm. Sofi Oksasen upeiden asujen takaa. Auroran uniikkeja asuja siis uutuutena mukana ja paljon muutakin. Palan niihin myöhemmin. Mutta päivä nyt julki ja kalentereihin merkittäväksi.