Jos 80-vuotiaana laulat vuosikymmenten yhteiselon jälkeen puolisollesi yhteisissä juhlissa ”Falling In Love With You”, niin onhan siinä jotain niin oikeaa. Ja malliakin meille. Sillä ”suurin niistä on rakkaus”.
Eilen saimme osallistua ystäväpariskuntamme tupla-kasikymppisille Turengissa. Riitta ja Martti Lindell juhlistivat yhdessä omia pyöreitään ja samalla myös upean historiallisen kotinsa juhlavuotta. Juhlat olivat mitä parhaimmat kesäjuhlat, sillä nyt sääkin meitä suosi ja tietysti myös aivan ainutlaatuisen kaunis huvila ja sen vuosisatainen puutarha. Hyvää riistakeittoa naapuriseuran jahtimailta hirvestä ja peurasta ja totta kai hämäläistä piimäjuustoa ja Riitan ja Martin tyyliin vähän twistattuja sämpylöitä. Tämän kaksikon olen nimittäin oppinut tuntemaan aina rohkeana ja idea rikkaana ja rajojakin rikkovana pariskuntana. Ja nyt sämpylöissä oli se pieni twisti ja se tuli oreganosta. Tutkimme ja maistelimme ja sitten ihastelimme sitä porukalla talon verannalla.
Ystävämme Riitta ja Martti Lindell viettivät eilen yhteisiä syntymäpäiviään ja samalla juhlistimme heidän kauniin historiallisen talonkin elämää. Elämä on.
Juhla huipentui hienoon musiikkihetkeen talossa, missä aikanaan myös monet maamme kulttuuripersoonaatkin majoittuivat. Eilen Martti avasi juhlan pienen konserttihetken parilla kauniilla laululla ja sitten oli Riitan vuoro. Riitta saikin sitten väen herkistymään ja teki sen tyylillä ja aitoudellaan. Vuosikymmenten yhteisen elämän jälkeen Riitta lauloi juhlayleisön edessä Martilleen serenadina Elviksen upean ”Can’t Help Falling in Loven” vuodelta 1961. Riitan katse ja käden ojentuminen puolisolleen ja ne sanat ”Take my hand
Take my whole life, too. For I can’t help falling in love with you” ne tulivat sydämestä. Tuli hieman sellainen olo, että olen nähnyt miten voi läpi elämänsä olla vastarakastunut. Kiitos Riitta. Olipas vanhan tunteikas ja ajatuksia herättävä hetki. Ja kiitos, että saimme sen lähes intiimin hetken jakaa kanssanne. Lupaan ottaa mallia.
Kiitos vielä Riitta ja Martti myös ystävyydestä. Ja kiitos avusta ja tuesta. Teille ja teidän tekemiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin on aina ollut mukava tulla ja tervetullut tunnelma ja olo. Ja muistan ikuisesti sen miten Riitta alkoi aina tekemään minulle myös kokoomuskiertueiden päivinä suolaiset eväsleivät. Oli huomannut, että Heinonen ei sokeria ja makeaa syö ja aina minua odotti leivät eivätkä mitkä tahansa leivät vaan aina herkullisiksi tehdyt kunnolliset eväsleivät – herkkuleiviksikin voisi kutsua. Vuosikausien ajan Janakkalan Kokoomus tai ainakin sen tapahtumat ja tilaisuudet, Korvakahvilat ja Niinistö Cafet ja muut olivat Riitan ja Martin tekemiä ja sieltä se ystävyytemme alkoi ja elämän myötä syveni. Ja viime vuonna omien syntymäpäivieni aikanaan sain Riitalta ja Martilta ihanan isoäidinneliöpeiton. Eilenkin siitä puhuimme ja sen painosta. Riitta sanoikin, että ”se on sellainen, että se pysyy päällä”. Todellakin. Ja eilen kävimme Sadun kanssa myös rannassa katsomassa miten kymmenen vuotta sitten vastaavaan juhlaan lahjaksi viemämme kirsikkapensas voi ja hyvinhän se voi. Hyvä niin.
Olipas ihanat juhlat ja kesän kesäisin päivä. Kiitos!
….
Eilen illalla sitten ehdimme vielä myös Riihimäen Raveihin. Riksun Kesäravit ja kun sää oli hyvän lämmin ja pari sadekuuroakin kesän lämpöisiä niin mikäs siellä oli ollessa. Sunnuntain toisessa kesäravipäivässä oli mukana myös meidän kotikunnan nimikkolähtö. Tällä kertaa, emme kaksaria kiinni saaneet, mutta upean Loppiratkaisu-loimen sai starttimme voittaja.
Nyt uusi aamu ja uusi viikko. Kesä saa jatkua.