Lueskelin tuossa aamulla Marinin hallituksen ja hallituspuolueiden kannattajien viestejä ja twiittejä. Jopa mediassa oli saatu läpi EU:n elpymisrahastoa hehkuttavia lausuntoja ja otsikoita.
Ilta-Sanomissa jopa otsikko: ”Pääministeri Marin: Suomi sai neuvoteltua 400 miljoonaa euroa maatalouden”
Sinänsä perusajatukseltaan mukavia ja hyvältä kuulostavia otsikoita, mutta näissä unohtuu aina se, että aina kuitenkin Suomi maksaa enemmän kuin saa.
Pitää huomata, että kun Suomi arvioi saavansa EU:n koronaelpymispaketista 3,2 mrd euroa, niin samaan aikaan Suomen maksut elpymispakettiin ovat 6,6 mrd euroa. Ja myös seitsenvuotisesta budjetista Suomi on saamassa oman arvionsa mukaan tulevalla kaudella 11,1 miljardia euroa, mutta maksamassa 16,7 miljardia euroa. Toinen käsi siis antaa enemmän kuin toinen saa.
Mielenkiintoista on sekin, että tämä ns. EU-jäsenmaiden Nuuka nelikko sai sitten jäsenmaksualennuksia noin miljardilla eurolla. Mutta Suomi ei olekaan jäsenmaksualennuksia saamassa. Tässä taitaa kostautua se, että pääministeri Sanna Marin ei halunnut myötää tai tunnustaa meidän asemaa tässä ryhmässä, vaikka samoissa pöydissä istuivatkin? Kävikö niin, että kun ei vaadittu niin ei saatukaan? Annetti neuvotteluvoimaa Nuukalle Nelikolle saamatta itse tästä mitään?
Jotain Suomeenkin saatiin. Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille on budjettipaketissa 100 miljoonaa euroa aluetukia ja lisäksi saamme 150 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen. Mutta näitäkin hehkutelttaessa tulee aina muistaa, että enemmän siis tähänkin kassaan maksamme kuin takaisin saamme.
Koronapandemian 750 miljardin euron elpymisvälineestä jaetaan 390 miljardia euroa puhtaana lahjana eli avustuksina ja vain 360 miljardia euroa lainana. Avustusten ja lainojen jakosuhde jäi siis kauaksi Suomen minimitavoitteesta 50/50. Ja myös Marin joutui kuittaamaan paketin alkuperäisen suuruisena. Itseasiassa paketissa ei olisi pitänyt tosiasiallisesti olla lainkaan lahjaa talouttaan huonosti jo ennen koronakriisiä hoitaneille maille eikä muillekaan.
Michelinin ehdotuksen pohjalta tulevien vuosien 2021–2027 EU:n talousarvioksi päätettiin 1 074 miljardia euroa. EU:n seitsenvuotisen budjetin tasolla Suomi on nettomaksaja. Nyt Marinin sopiman kautta maamme EU-maksut nousevat noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa ja nettoasemamme jää budjettikaudella 5,9 miljardia euroa negatiiviseksi.
Oma arvio liittyy näihin kollegani Wille Rydmanin Facebookissa kokoamiin perustuslakivaliokunnan huomioihin. Asia ei ole vielä millään tavalla loppuunkäsitelty…
PeVL 16/2020 vp:
”Perustuslakivaliokunnan mielestä on siten ollut selvää, että valtioneuvosto on perustuslain 2 §:n 3 momentissa julkisen vallan käytön lakiperustaisuuden ja julkisen toiminnan lakisidonnaisuudesta säädetyn johdosta sidottu perustuslakiin myös EU-sääntelyn valmistelussa. (–) Valtioneuvosto ei siten voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa selvää ja ehdotonta valtiosääntöoikeudellista kantaa. Velvollisuus ottaa valiokunnan kannanmuodostus asianmukaisesti huomioon on luonteeltaan oikeudellinen velvollisuus. Perustuslakivaliokunta on perustuslainmukaisuuden ensisijainen tulkitsija ja perustuslainmukaisuutta koskevat kannanotot sitovat niin eduskunnan muita valiokuntia kuin valtioneuvostoa. (–)
Suomi antoi tukea Nuukan Nelikon neuvotteluille jääden lopulta itse ilman muiden saamia jäsenmaksupalautuksia.
Unionin perussopimusten osalta ehdotukset tarkoittaisivat asiallisesti poikkeamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 310 artiklan mukaisen tasapainoisen budjetin periaatteesta sellaisena kuin se on tähän asti ymmärretty. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotukset ovat lisäksi osin pulmallisessa suhteessa SEUT 125 artiklan mukaisen kiellon vastata jäsenvaltion velasta kanssa. (–)
Perustuslakivaliokunnan mielestä budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut eivät kasva ainakaan tavalla, joka riskinsä puolesta voisi vaarantaa budjettisuvereniteetin tai Suomen valtion mahdollisuudet vastata niistä velvoitteistaan, joita sillä Suomen perustuslain mukaan on. (–)
Elvytysrahaston myötä lainanoton määrä saadun selvityksen mukaan noin 14-kertaistuisi. Elpymisvälineessä rahaston varojen enemmistö myönnettäisiin komission ehdotuksen mukaan tukina, ei lainoina, jolloin ne muodostavat unionin toimintaa koskevan kulun. Lainamuotoiseen rahoitukseen ei näyttäisi liittyvän vastaavia ongelmia.
Perustuslakivaliokunta pitää komission esitystä tältä osin periaatteellisesti uuden toimintamallin avaavana ja siten myös erittäin ongelmallisena SEUT 310 artiklan 1 kohdan kannalta. Lisäksi ehdotus vaikuttaisi olevan asiallisesti ongelmallinen SEUT 125 artiklan suhteen. Unioni ottaisi käytännössä yhteisvastuullisia piirteitä sisältävää velkaa ja ryhtyisi sillä toimimaan asioissa, jotka perussopimusten mukaan kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle. (–)
Komission ehdotuksen mukainen omien varojen päätös rajoittaisi unionin rahoituskehysten laatijoita ja eduskunnan budjettivaltaa kauan (so. vuoden 2058 loppuun asti). Omien varojen päätöksen sisältämä elpymisrahasto muuttaisi tosiasiallisesti unionin luonnetta sekä unionin ja jäsenvaltioiden välistä suhdetta tavalla, joka ei myöskään välttämättä ole vaikuttava unionin SEU 3 artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Komission ehdotuksen hyväksyminen sellaisenaan olisi myös ristiriidassa edellä tarkasteltujen kokonaisriskien hallintaa ja budjettisuvereniteetin turvaamista koskevien perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisten kannanottojen kanssa. (–)
Nykyisessä muodossaan ehdotuksen valtionsisäinen hyväksyminen näyttäisi vaativan perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitetun 2/3 määräenemmistön, kun kyseessä olisi aikaisempaan ja myös unionisopimusten valtionsisäiseen voimaansaattamiseen nähden uudesta ja olennaisesta täysivaltaisuuden rajoituksesta budjettisuvereniteetin osalta ja siinä muutettaisiin unionin rahoituksen kokonaisjärjestelyn luonnetta olennaisella tavalla taikka jos ehdotus koskee perustuslakia. (–)
Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin valtiosääntöoikeudellisista syistä suuren valiokunnan ja valtioneuvoston vakavaa huomiota välttämättömyyteen pyrkiä rajoittamaan unionin lainanottoa ja siihen liittyvää jäsenvaltion suoraa tai epäsuoraa vastuuta unionin avustusmuotoisiin tukiin sekä pyrkiä turvaamaan jäsenvaltion kokonaisvastuun hallittavuus ja budjettisuvereniteetti. Elvytysrahastosta ja sitä koskevasta sääntelystä valmistelun tässä vaiheessa saatavilla olevan tiedon valossa perustuslakivaliokunta katsoo, että valtioneuvoston ei tule edellä esitetyistä valtiosääntöoikeudellisista syistä toimia EU-sääntelyn valmistelussa siten, että Suomi sitoutuisi edistämään tai hyväksymään unionin ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä. Valiokunta pitää edellä esitetyillä perusteilla kokonaisarvionaan perustuslain kannalta erityisen ongelmallisena tukivälineeseen liittyvää avustusmuotoista elpymisrahoitusta.”
Asian käsittely siis jatkuu nyt vielä EU-jäsenmaissa. Eikä meillä Suomessakaan käsittely tule olemaan ongelmaton jos ei osoitu jopa mahdottomaksi.
Yhteenvetona voisi todeta, että…
1) Valitettavasti kokonaisuutena tämä MFF- ja elpymisvälinepaketti on Suomelle pettymys, kun katsoo kokonaisuutta. Hieman pakettiin tuli lainapainotteisuutta lisää, mutta samalla tinkittiin mm. tutkimuksen rahoituksesta ja myös ilmastonmuutoksen vastaisista toimista, joita juuri nyt tarvittaisiin EU-tasolla. Vaikka rahaa käytetään enemmän, Suomen osuus näyttää jäävän ohueksi. Suomi ei käytännössä saanut omia tavoitteitaan neuvoteltua mukaan.
2) Pitää muistaa, että Suomi saanee EU:n koronaelpymispaketista 3,2 mrd euroa, mutta maksumme elpymispakettiin ovat 6,6 mrd euroa. Sama koskee seitsenvuotisesta budjettia, mistä Suomi on saamassa tulevalla kaudella 11,1 miljardia euroa, mutta on maksamassa sinne 16,7 miljardia euroa. Nämä pitää muistaa, kun esitellään neuvottelutuloksen osia suurina voittoina.
3) Tiukkaa budjettikuria vaatineet ns. nuuka nelikko sai sen sijaan lähes neljän miljardin euron jäsenmaksuhyvitykset. Suomi tuki näitä maita neuvotteluissa, mutta Marin ei halunnut liittää Suomea mukaan tähän ryhmään aidosti. Näin jäimme siis itse ilman jäsenmaksuhyvityksiä vaikka muille niitä käytännössä olimme tukemassa.
4) Tukipakettista saadaan 400 miljoonaa euroa kansallisesti kohdistettua rahaa maatalouden tukiratkaisuihin ja 100 miljoonaa euroa harvaan asuttujen Pohjois- ja Itä-Suomen tukemiseen. Nämä ovat tärkeitä. Tosin tämä 100 miljoonaa tulee seitsemän vuoden aikana eli ei kovin suuresta summasta ole tosiasiallisesti kyse. Suomen olisi ollut hyvä olla aidosti mukana tässä Nuukan nelikon ryhmässä eli Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Hollanti -nelikossa. Nyt Marinilta näytti puuttuvan iso strategia neuvotteluihin ja Suomi hieman hapuili sinne tänne ja halusi olla kaikkien kaveri. Lopulta olimme yksin vailla selvää päämäärää.
5) Vielä on mahdoton sanoa onko paketti sellainen, että sitä voidaan eduskunnassa normaalissa järjestyksessä hyväksyä. Perustuslaillinen arviointi tulee tehdä huolella. Myös sen yksityiskohdat tulee käydä läpi ennen kuin voi sanoa onko mahdollista ratkaisua tukea.
…
Kotimaanmatkailua Ähtäriin pandoja katsomaan
Tämä lomapäivä meni sitten retkellä Ähtärin pandoja katsomassa. Hienoa työtä tehty
Myös Saunaravintola Kiulu on todellakin kokemisen arvoinen paikka. Siellä piipahdimme ystäväämme Henppaa moikkaamaassa. Mutta hellepäivä tuo Kiulu on juuri sitä mitä 2020-luvun matkailun pitää tarjota. Voisi sanoa, että jos meidän Laajasalo oli sitä 1970-luvulla niin Löylyt ja Kiulut ovat sitä tänäpäivänä.
Mutta itse Ähtäri Zoossa tehty myös hyvää työtä. Tapasinkin paikan toimitusjohtaja Arja Väliahon ja hallituksen puheenjohtaja Risto Sivosen. Uutta paikka julkistaa näinäkin päivinä ja rohkeita askelia tällaiset paikat tarvitsevatkin pärjätäkseen alati kovenevassa kilpailussa. Pandatalo on osa tätä, mutta myös perinteisemmän eläintarhankin kehittäminen ja myös eläinsairaalan yms rakentaminen. Mutta myös tuo paikan nyt lanseerattava uutuus tulee herättämään varmasti mielenkiintoa ympäri maailmaa. Odottakaa siis hetki.
Kiitos siis mukavasta kohteesta! Vahva suositus koko perheen retkikohteeksi!