Kaiken turvallisuuspoliittisen myrskyn ja syysmyrskynkin keskellä eduskunta on käsitellyt tällä viikolla ensi vuoden valtion talousarviota lähetekeskustelussa. Olemme käyneet budjettia läpi pääluokka kerrallaan ja kuulleet myös ministereiden puheenvuoroja omilta sektoreiltaan.
Kyseinen viikko on minulle yksi vuoden työläimpiä valtiovarainvaliokunnan vastaava. Valtiovarainvaliokunnan tehtävä on nimittäin käsitellä syksyn aikana talousarvio pääluokka ja momentti momentilta. Iso urakka ja paljon varmistettavaa ja läpi käytävää.
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024. Kuvassa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ja taustalla pääministeri Petteri Orpo (kok) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok). Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Nostin eilen jo esille sen olennaisimman. Meidän on nyt lopulta aika tehdä samat uudistukset kuin muissa Pohjoismaissa on jo tehty. Itseasiassa muissa Pohjoismaissa nämä uudistukset tekivät sosiaalidemokraatit, meillä tähän tarvitaan keskustaoikeistolainen hallitus. Nyt tehtävät julkisen talouden tasapainottamistoimet ovat linjassa muissa Pohjoismaissa tehtyjen talousuudistusten kanssa. Itseasiassa voisin todeta niinkin, että meillä voisi ja pitäisi tehdä vieläkin rohkeampia uudistuksia.
Totesin myös sen, että emme me ole talouspolitiikassamme nytkään kovin oikealla pohjoismaisessakaan mittakaavassa. Suomessa on korkea veroaste tämänkin hallituskauden jälkeen — ja tämän vaalikauden jälkeenkin edelleen myös laaja sosiaaliturva.
Evan johtaja Emilia Kullas totesi:
”Tämän hallituksen toimilla ei hyvinvointiyhteiskuntaa Suomesta tapeta eikä edes nirhata. Päinvastoin se yrittää pitää sitä siinä kunnossa, että se jatkossakin toimisi.”
Tästä siis on kyse. Hyvinvointiyhteiskunta sen perusta ja tulevaisuus tulee nyt turvata.
Keskiössä tässä työssä tulee olemaan työ. Työn nostaminen sille kuuluvaan arvoon. Haluamme, että yhä useampi suomalainen olisi jatkossa työssä. Itseasiassa jokaisen työikäisen ja työkykyisen tulisi olla – ja saada olla työelämässä.
Laskeskelin, että edellinen Antti Rinteen ja Sanna Marinin vasemmistohallitus kykeni luomaan toimillaan maahamme neljän vuoden aikana yhteensä noin 30 000 työpaikkaa. Vertailuksi voi nyt todeta, että Orpon hallituksen toimet luovat maahamme 60 000 – 65 000 työpaikkaa jo ensimmäisessä budjetissa. Arviot perustuvat tutkimuskirjallisuuteen ja mikrosimulointimalliin. Koko vaalikauden tavoitteemme on vahvistaa työllisyyttä kaikkiaan 100 000 työllisellä. Toimet yli puoleen tästä siis tehdä jo ensimmäisessä budjetissa. Toki totta sekin, että ei työpaikat ”aukea haettavaksi” heti 1.1.2024, vaan nyt tehtävät toimet luovat ne keskipitkällä aikavälillä. Jos Marinin hallituksen työllisyyspolitiikka olisi ollut edes vähänkään kunnianhimoisempaa, niin nyt tänä ja ensi vuonna pääsisimme nauttimaan niiden ratkaisujen hedelmiä. Näin ei valitettavasti ollut.
Lisää työtä ja parempaa työllisyyttä haemme vielä mm. erilaisilla työmarkkinauudistuksilla kuten paikallisen sopimisen lisäämisellä yrityksissä.
….
Tänään aamu alkoi monttukuulemisella puolustusvaliokunnan kanssa Itämeren tapahtumista ja tilanteesta. Perään sitten hallinto- ja turvallisuusjaoston kokous ja kympiltä takaisin budjetin pariin.
Turvallisuus ensin.