Tänään on se kuuluisa suuri veropäivä. Tai osahan puhuu kateuspäivästä. Ehkä pitäisi puhua ilonpäivästä. Pitäisi iloita, että veroja maksetaan ja osa jopa todella paljon. Näillä verotuotoilla nimittäin tätä meidän yhteistä ja tärkeää hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpidetään.
Mutta tänään aamulla kello kahdeksan media julkisti Verohallinnolta saamansa viime vuoden 2022 verotiedot. Iltapäivälehdet ja muutkin revittelevät isoja otsikoita, miten joku tienasi ihan liikaa ja toinen taas säälittävän vähän. Huvinsa kullakin.
Mistä veroeurot sitten lopulta kertyvät? Ja kuka veroja maksaa?
Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Teemu Lehtinen twiittasi ”veroviikon” alla sunnuntaina 5.11.2023:
”Veropäivänäkin hyvä muistaa: Aika harvalukuiset hyvätuloiset maksavat suuren osan kaikista tuloveroista. Mitä enemmän meillä on hyvätuloisia, sitä paremmin myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on turvattu. Hyvätuloisia saisi siis olla mieluummin paljon kuin vähän.”
Lehtisen twiitin jakoi myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen lisäyksellä:
”Eniten tienaavat 17 % tulonsaajista maksoivat 59 % kaikista tuloveroista. Eniten tienaavat 35 % tulonsaajista maksoivat 79 % kaikista tuloveroista. Isot on kertymät pieneltä porukalta.”
Kateellisuuteen ei siis ole aihetta eikä syytäkään. Eikä oikeastaan tänä päivänä varaakaan. Jokainen maksettu veroeuro nimittäin menee enemmän kuin tarpeeseen ja enemmänkin pottiin saisimme saada. Siksi muuten teemmekin historiallisen suuret toimenpiteet ja uudistukset työllisyyden parantamiseksi. Korkeampi työllisyys on nimittäin paras tae sille, että rahoituspohja hyvinvointiyhteiskunnassa kestää. Viime kaudella keskustan ja SDP:n johdolla hyvinvointiyhteiskuntaa nimittäin rakennettiin velkarahan varaan ja niin kuin silloin totesin ja totean nytkin, on velalle rakennettu hyvinvointiyhteiskunta heikoin silloin, kun sitä eniten tarvitsemme.
Yli 50 000 euroa tienaavia (yhteensä noin 800 000 henkeä) on siis vajaa viidennes kaikista veronmaksajista. Tämä joukko maksaa kuitenkin yli kuusikymmentä prosenttia kaikista tuloveroistamme. Yli 50 000 euron tuloista veroja maksetaan keskimäärin noin 32 prosenttia. Jokaisesta tienatusta eurosta siis menee yhteiseen pottiin 32 senttiä. Hieman suurempi ryhmä, reilu viidennes veronmaksajista, tienaa 35 000–49 999 euron tulot ja he taasen maksavat puolestaan 21,8 prosenttia tuloveroista. Ahkera työssäkäyvä joukko siis maksaa paljon veroja.
Sadantonnin ryhmään meillä pääsee vain noin 2,8 prosenttia veronmaksajista. Yli 100 000 euron ”suurituloisia” on siis noin 140 000 suomalaisista veronmaksajista. Tämä joukko maksaa yksityishenkilöiden tuloveroista kuitenkin yli 20 % eli yhteensä noin kuusi miljardia. Verolaskurin mukaan 100 000 euron palkasta veroja maksetaan noin 43,2 prosenttia eli jokaisesta eurosta 43 senttiä. Ja kyllä eli 2,8 prosenttia maksaa yli 20 prosenttia verotuloista. Tällä rahalla kustannetaan esimerkiksi koko maanpuolustus tai vaihtoehtoisesti koko perusopetus. Voisi siis hyvin tänäänkin todeta, että näiden hyvätuloisten osuus hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksesta on varsin merkittävä, mutta jatkaa perään, että heitä vain saisi olla enemmän.
Joskus totesikin jossain keskustelussa, missä vasemmistosta suurituloisia pidettiin ongelmana, että minusta meidän suurin ongelma on se, että suurituloisia on liian vähän.
Keskituloisia on siis moninkertaisesti enemmän kuin suurituloisia ja siksi tänään kannattaa nostaa esille myös tämä ryhmä. Ahkerat työssä käyvät suomalaiset verosankarit. Heille minä nostan tänäänkin hattuani. Jokainen työssä käyvä ansaitsee tänään suurena veropäivänä kiitoksen sanan.
Mutta ei pidä myöskään unohtaa jo työuransa tehneitä. Jos palkoista tulee noin 70 prosenttia veropotistamme, niin iso osa tulee myös työuransa jo tehneiltä eläkeläisiltä. Karkeasti voisi sanoa, että eläkeläisiltä tulee reilu viidesosa tuloveroistamme eli myös lähes seitsemän miljardia. Eli reilusti se mitä menee puolustukseen tai kouluihin. Työuransa jo tehneet siis kantavat myös merkittävän vastuun hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitusta vielä eläkkeelläkin. Heillekin tänään kuuluu kiitos – kiitos ensin tehdystä työurasta – ja tänään kiitos siitä, että eläkkeelläkin hyvinvointiyhteiskuntaamme rahoittavat. Ja eläkkeellä olevilta kertyy muuten myös merkittävästi verotuloja välillisistä veroistakin mm. alv:sta.
Millainen tänään julkistettu verovuosi 2022 sitten oli?
Voisi sanoa, että ennätysvuosi. Viime vuonna tuloverojen ja myös yhteisöverojen kertymä kasvoi. Itseasiassa viime vuonna yritykset ja muut yhteisöt maksoivat veroja 2022 enemmän kuin koskaan. Yritysten maksama veropotti kasvoi peräti 10,1 prosenttia edellisvuodesta ja Verohallinto kuvasikin tilannetta ”kaikkien aikojen ennätykseksi”.
Tämä EVA:n kuva on kuvaava. Meillä verottaja nappaa jo keskituloiselta (3000€/kk) puolet palkankorotuksesta. Hyvätuloisilla asiantuntijoilla tämä luku nousee jopa 60 %:iin. Eli yli puolet tienatusta eurosta menee veroihin. IMF onkin suosittanut Suomelle korkeimpien marginaaliverojen alentamista!
Lopputulemana voisi siis todeta, että kateuteen ei ole syytä. Veroja maksetaan ja tuoreen selvityksen mukaan myös pääosin ihan mielellään.
….
Kello 20.54 ja kotona.
Nyt kiusaa vähän syysflunssa, mutta periksi ei anneta. Työt saatiin hoidettua ja mielenkiintoisia juttuja olikin. Palaset budjetissa loksahtelevat hyvin paikalleen ja vielä pitää vähän tieasioita käydä katsomassa ja muutamat momentit tsekata. Kaikenlaista.
Ennen lounasta myös mielenkiintoinen tapaaminen Edenred Finland Oy:n toimitusjohtaja Jacob Segercrantzin ja Julia Witting-Mäklinin kanssa.
Keskustelimme tapaamisessamme liikunta- ja kulttuurietuuksien mahdollisuudesta edistää työllisyyttä ja ihmisten työhyvinvointia.
Liikunta- ja kulttuuriseteli on suosittu työsuhde-etu ja se on käytössä 58 %:lla suomalaisista palkansaajista. Silti pelkästään työikäisten liikkumattomuuden kustannukset ovat valtiolle 2,7 miljardia euroa vuodessa. Miten näitä kustannuksia voidaan hillitä? Siinä riittää vielä pohdittavaa.
Mutta nyt vähän lääkettä ja vällyihin. Perjantaina haluaisin olla kunnossa saattamassa presidentti Martti Ahtisaarta haudan lepoon.