En lopettaisi sopimuspalokuntia – Sen sijaan valtiollistaisin pelastustoimen

Blogi, keskiviikkona 28.05.2025
[cresta-social-share]

Aamulla Ylen radiossa kerrottiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta tulleesta esityksestä lopettaa sopimuspalokunnat. Tässä siis kyse tutummin niistä aiemmin vapaapalokuntina ja VPK:oina tunnetuista lähinnä maaseudun palo- ja pelastustoimen toimijoista. Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen ehdottaa sopimuspalokuntajärjestelmästä luopumista. Esityksen taustalla on hyvinvointoalueen tekemät säästöt, mutta ratkaisuna sitten toiminnan korvaaminen ammattilaisilla. Yhtälö tuntuu kyllä kummalliselta? Miten toiminnan muuttaminen maaseudulla vakinaiseksi palokunnaksi toisi enemmän rahaa toimintaan? Epäilen, että ammattipalokunta olisi tosiasiallisesti kalliimpi.

Kuvituskuva

Ylen uutinen 28.5.2025 kertoi, että ”Toistaiseksi sopimuspalokunnat ovat välttyneet suurimmilta säästöiltä, mutta muutamat pelastuslaitokset ovat joutuneet nipistämään sopimuspalokunnille maksettavasta korvauksesta, koulutuksesta, kaluston uusimisesta ja sopimuspalokuntalaisten varallaolosta.”

Päijät-Hämeen HVA on päättänyt nyt säästää tänä vuonna sopimuspalokunnilta vajaat 30 000 euroa. Ylenkin mukaan ”Summa on minimaalinen hyvinvointialueen yli miljardin euron budjetissa, mutta sopimuspalokunnissa pienikin heikennys horjuttaa toimintaa.” Ja uutisen mukaan tämä päätös leikata sopimuspalokunnilta iskisi erityisesti alueen maalaiskuntiin. ”Maakunnan reuna-aluilla Sysmässä ja Hartolassa heikennykset sapettavat erityisesti. Onnettomuustilanteissa Sysmän ja Hartolan sopimuspalokunnat ovat lähtövalmiudessa yleensä viidessä minuutissa, vaikka ihan sitä ei vaaditakaan.” Ja ”nyt pelastuslaitos on ehdottanut, että varallaolosta tingitään”.

Jotenkin tuntuu, että nyt yli 1 000 000 000 euron budjetista vajaan 30 000 euron säästön takia tuhotaan toimivaa järjestelmää? Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jari Lepistö totesikin Ylellä, että ”säästäminen väärässä paikassa voi tuoda huomattavan paljon isompia kustannuksia toisaalla”. Uutisessa Lepistö muistutti ”vapaaehtoisen palokuntayhdistysten pitkästä historiasta ja merkityksestä yhteisöllisyyden kehtona. Sopimuspalokunnat tulevat myös huomattavasti ammattipalokuntaa halvemmaksi.”

Jaan kyllä tämän huolen.

Itse ajattelen palo- ja pelastustoimen tulevaisuudesta näin. En siis näe järkeväksi enkä missään tapauksessa edes mahdolliseksi leikata ja säästää pelasta. Meillähän kunnat vastasiva aina 2000-luvun alkupuolelle asti palo- ja pelastustoimesta minkä jälkeen se alueellistettiin ja nyt vasemmistohallituksen sote-uudistuksen yhteydessä siirrettiin hyvinvointialueiden alaisuuteen – kyllä osaksi niitä – mutta minusta ennen muuta alaisuuteen.

Kuvituskuva

Resurssointi palo- ja pelastustoimeen on ollut alueellistamisesta lähtien alimitoitettua eli tarvevelkaa on syntynyt reilun parinkymmenen vuoden ajan. Nyt osana HVA:ta rahoitus palo- ja pelastustoimeen tuleen valtiolta osana hyvinvointialueiden rahoitusta. Nyt näyttää siltä, että palo- ja pelastustoimelle ei ole riittävästi poliittisia puolustajia hyvinvointialueiden hallinnossa eikä yhdistämisellä ole minusta saavutettu myöskään luvattuja synergiahyötyjä.

Itse olen sitä mieltä, että palo- ja pelastustoimi tulisi nyt valtiollistaa eli siirtää sen vastuulle mistä myös rahoitus tulee. Valtion vastuullahan on jo muutkin turvallisuuteen liittyvät toimijat poliisi, rajavartiolaitos jne. Toivon, että palo- ja pelastustoimi pelastetaan nyt hyvinvointialueiden säästöjen

….

Tänään eduskunnassa varhainen kukonlaulunaikainen monttukuuleminen hallinto- ja turvallisuusjaoston kanssa Naton tulevista rahoitustasoista. Perään sitten puolustusvaliokuntaa pitkästä aikaa maanpäällä ja tämän perään hyvä tapaaminen hevosasioiden parissa. Eli turvallisuutta ja hevosvoimia. Seuraavaksi sitten valtiovarainvaliokunta ja iltapäivällä Rauhanturvaajaliiton vieraaksi Kansainvälisen rauhanturvaajapäivän vastaanotolle.

….

Kello 23.02 ja vihdoin kevät siinä asennossa, että siirryimme Pekkalaan. Kesää siis odotellaan seuraavaksi täällä.

Hieno päivä takana ja illalla vielä piipahdin Storyvillen kesäkauden avauksessa. Ystäväni Pertti Salolaisen kanssa muistelimme Ikeä ja Kimmoa. Rivit harvenevat. Ja toki kaipasimme Beniäkin, joka lähti lapsenlapsenlikaksi.

Muistoja. Ja elämää.