Eduskunta kävi tänään vaalikauden tärkeimmän turvallisuuspoliittisen keskustelunsa, kun täysistunnossa oli käsittelyssä valtioneuvoston puolustusselonteko. Iso kiitos puolustusministeriöllemme puolustusministeri Antti Häkkäsen johdolla tehdystä työstä. Tämä on ensimmäinen puolustusselonteko sinä aikana, kun olemme puolustusliitto Naton jäsen ja oman aikakauteni ylivoimaisesti paras ja suorasanaisin. Häkkäsen johdolla työ on tehty….
Tosiasiat tunnustaen.
Olen itse saanut toimia eduskunnan puolustusvaliokunnassa jo 14 vuoden ajan ja sinä aikana on tapahtunut paljon. Tänään pidin myös meidän ryhmäpuheemme missä linjasimme kokoomuksen tavoitteita puolustuspolitiikkaamme tulevalle kymmenelle vuodelle.
Lähtökohta tässä kaikessa on siis toimintaympäristömme raju muutos. Laajamittainen ja pitkäkestoinen sodankäynti
Täysistunto 18. kesäkuuta 2025. Valtioneuvoston puolustusselonteko. Kuvassa vasemmalta pääministeri Petteri Orpo (kok) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok).
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
palasi Eurooppaan, kun Venäjä laajensi jo yli kymmenen vuotta sitten vuonna 2014 alkaneen sotansa täysimittaiseksi hyökkäyssodaksi Ukrainassa helmikuussa 2022. Hyökkäys oli siis jatkumoa Venäjän aggressiivisille toimille Krimillä ja sotatoimille Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Suomen puolustuksen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa, ja turvallisuustilanne voi heikentyä nopeastikin. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu näkyy maamme lähialueilla erityisesti laaja-alaisena vaikuttamisena, joka on kohdistunut esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin. Myös Kiinan vaikuttamispyrkimykset Suomessa ja Suomen lähialueilla ovat lisääntyneet. Sodankäynnin kehitystä leimaavat viiden operatiivisen toimintaympäristön – maa, meri, ilma, kyber ja avaruus – yhä tiiviimpi kytkeytyminen toisiinsa sekä teknologian nopea kehitys. Samalla perinteisen rintamasodan ja asevelvollisuuteen perustuvan laajan reservin merkitys säilyy ja korostuu erityisesti sodan pitkittyessä.
Voisin lyhyesti tiivistää sen meidän pääviestimme tässä:
- Kokoomus haluaa panostaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Näistä panostuksista ei voida tinkiä muuttuneessa turvallisuusympäristössämme, jossa Venäjä aiheuttaa vakavan, vaikeasti ennakoitavan ja pitkäkestoisen turvallisuusuhan.
- Kokoomus haluaa huolehtia, että jatkossakin kansallisen puolustuskykymme pohja on turvattu.
- Suomen puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena osana Nato-liittouman yhteistä puolustusta ja pelotetta.
- Puolustuksen kehittäminen on kansallinen projekti, joka vaatii yhteistä sitoutumista ja tahtoa. Turvallisuutemme rakentaminen on yhteinen vastuumme. Yhtenäisyytemme lähettää vahvaa viestiä niin liittolaisille, kumppaneille kuin mahdollisille vihollisille.
- Suomelle Naton ulkorajavaltiona on tärkeää huolehtia omasta puolustuskyvystä sekä siitä, että liittokunnan pelote ja puolustus vastaavat uhkaympäristön vaatimuksiin. Suomi luo edellytyksiä Naton yhteisen puolustuksen toimeenpanolle Suomessa.
- Asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto säilyvät Suomen puolustuksen perustana. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti Suomen puolustus nojaa yhteiskunnan vahvaan tukeen.
Tämän puolustusselonteko on ensimmäinen aikana jolloin vihdoin ja lopulta kuulumme Natoon. Olemme Naton ulkorajavaltio ja valtio, joka sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämeren aluetta että arktista aluetta. Meillä on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa. Kehittyvä asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat maamme puolustuksen perustana myös Naton jäsenenä. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti meidän puolustus nojaa yhteiskunnan tukeen. Kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista vahvistetaan selontekokaudella.
Meidän puolustuspoliittista ja sotilaallista roolia Natossa muodostetaan tilanteessa, jossa liittokunnassa on käynnissä suurin muutos pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi sitten kylmän sodan. Emme ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja osallistumme näin ollen laaja-alaisesti liittokunnan toimintaan. Meille on keskeistä erityisesti liittokunnan kyky vastata Venäjän uhkaan ja sitoudummekin Naton pelotteeseen ja yhteiseen puolustukseen 360 asteen turvallisuusperiaatteen mukaisesti koko liittokunnan alueella kaikki uhat huomioiden.
Nato-jäsenyys on suurin muutos Suomen puolustuksessa sotien jälkeen. Otamme puolustuksensa kehittämisessä huomioon Naton yhteiset tavoitteet, ja meidän puolustuksen keskeiset toiminnot on kytketty osaksi liittokunnan yhteisiä rakenteita ja toimintamalleja. Puolustuksemme yhteensovittamista Naton pelotteeseen ja puolustukseen jatketaan ja syvennetään selontekokaudella. Meidän alue on liitetty osaksi Naton Euroopan-joukkojen komentajan vastuualuetta, jonka puolustaminen on suunniteltu kokonaisuutena. Suomen alueen sotilaallinen puolustus kytkeytyy maan rajoja laajempaan kokonaisuuteen, joka käsittää Itämeren alueen sekä arktisella alueella Pohjoismaat, Jäämeren ja Pohjois-Atlantin. Selontekokaudella korostuu Naton operatiivisten suunnitelmien toimeenpantavuuden varmistaminen sekä suunnitelmien säännöllinen harjoittelu. Kaikki Pohjoismaat kuuluvat jatkossa Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaan alaisuuteen. Tiivis koordinaatio ja yhteistyö yhteisoperaatioesikuntien välillä on keskeistä. Suomen tavoitteiden mukaisesti Nato perustaa Norfolkin alaisuuteen maakomponentin johtoportaan ja eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen läsnäolon Suomeen.
Yhteisen puolustuksen toimeenpanolle, joukkojen keskittämiselle ja ylläpidolle luodaan edellytykset Suomessa ja alueellisesti. Näillä järjestelyillä mahdollistetaan Naton alueellisen suunnitelman, yhteispohjoismaisen tukeutumisverkoston sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen (Defence Cooperation Agreement, DCA) toimeenpano.
Alkavalla selontekokaudella kehitetään sotilaallista liikkuvuutta, logistiikkaa, isäntämaatukea sekä ennakkovarastointia ja niiden edellyttämää infrastruktuuria. Tämä edellyttää poikkihallinnollisen ja viranomaisyhteistyön kehittämistä osana kokonaismaanpuolustusta sekä tiivistä yhteistyötä yhdessä Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa. Sotilaallista huoltovarmuutta ja puolustuksen edellyttämää infrastruktuuria tulee parantaa erityisesti Pohjois-Suomessa, mukaan lukien rajanylittävät yhteydet Ruotsiin ja Norjaan. Olemme sitoutuneet liittokunnan taakanjakoon ja se edellyttää ylivaalikautisesti puolustusbudjettia, joka asettuu vähintään Naton yhteisesti määrittämälle tavoitetasolle. Puolustusbudjetin on mahdollistettava puolustuskyvyn pitkäjänteinen ylläpito ja kehittäminen siten, että henkilöstö, toiminta sekä materiaali-investoinnit ovat keskenään tasapainossa.
Kokoomus siis tukee Naton puolustusmenotavoitteen nostamista. Naton puolustusmenotavoite määräytyy aina uhkaperustaisesti huolellisen arvioinnin perusteella. Suomi kannattaa pääsihteeri Rutten esitystä ja Suomi täyttää velvollisuutensa Naton jäsenenä myös silloin, jos puolustusmenotavoitteita nostetaan. Turvallisuustilanteemme muutoksesta syntyvä tarve panostaa puolustusmenoihin tarkoittaa sitä, että julkisesta talouden tasapainottaminen on entistä tärkeämpää. Vain vahva julkinen talous mahdollistaa turvallisuudesta huolehtiminen. Tässä avain asemassa on ennen kaikkea talouskasvun vahvistaminen.
Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän.
Venäjän pysyvän uhan vuoksi Suomen puolustus on välttämätöntä hoitaa. On hienoa, että Suomessa on yli puoluerajojen lähes yksimielinen näkemys tästä. Kun Venäjän huomio on Ukrainassa, Euroopalla on strateginen ikkuna vahvistaa omaa puolustustaan. Näitä päätöksiä ei voi enää tehdä sitten, kun kriisi on jo ovella.
Meille lähtökohta tässäkin on se, että veroja ei koroteta kasvavien menojen kustantamiseksi. Olemme raskaasti velkaantunut maa. Kasvavia puolustus-, korko- ja sosiaalimenoja tulee rahoittaa ennen kaikkea talouskasvulla. Kokoomus ei siis kannata eikä halua rakentaa mitään erillisveroja valtion ydintoimintojen rahoittamiseksi jo valmiiksi korkean verotuksen maassa. Menot on siis pystyttävä kustantamaan nykyisten talouden raamien puitteissa, tarvittaessa priorisoimalla menoja.
Nato-puolustusministerikokouksen perusteella 5 %, jakautuen 3,5% ”kovaan puolustukseen” sekä 1,5% ”puolustusta tukeviin kuluihin” on mahdollinen. Meille kokoomuksessa tärkeää ei ole itse prosenttiluku vaan se, että Nato pystyy vastaamaan Venäjän aiheuttamaan uhkaan. Naton kaltaisessa poliittisessa organisaatiossa tämä on kuitenkin helpoiten määriteltävissä prosenttien kautta. Näin myös varmistamme sen, että koko liittokunta sitoutuu samaan ja investoi yhteiseen puolustukseen.
Puolustusmäärärahapanostusten nostaminen on ennen kaikkea tarpeellista, kun tiedämme, että Venäjä muodostaa koko liittokunnalle pitkäkestoisen uhan. Puolueiden informoinnilla on pyritty jakamaan ymmärrys siitä, että tarvelähtöisen ja uhkaperustaisen arvion perusteella Suomen on nostettava puolustusmäärärahoja pysyvästi. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus tekikin jo keväällä – ennen puoliväliriihtä – päätöksen nostaa Suomen puolustusmenoja vähintään 3 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Tästäkin informoimme kaikkia eduskuntapuolueita ennen virallista päätöksentekoa, koska halusimme pitää kaikki eduskuntapuolueet tietoisina asiassa. Nyt rimaan nostetaan vielä lisää ja me vastaamme siihen.
Samaan aikaan Puolustusministeriön hallinnonalalla jatketaan lainsäädännön päivittämistä Nato-jäsenyyden velvoitteiden täyttämiseksi ja Puolustusvoimien toimintaedellytysten varmistamiseksi ottaen huomioon muuttunut turvallisuusympäristö. Keskeisimmät Nato-jäsenyyteen liittyvät muutostarpeet koskevat Puolustusvoimien tehtäviä ja toimivaltuuksia, Puolustusvoimien henkilöstön ja asevelvollisten osallistumista Naton pelotteen ja puolustuksen tehtäviin sekä näissä tehtävissä toimivien oikeudellista asemaa.
Muutama huomio vielä meidän omista puolustusvoimista ja kansallisesta puolustuksestamme. Puolustusta kehitämme kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä yhteistoiminnassa liittolaisten kanssa. Puolustusvoimien kehittämisessä otetaan huomioon puolustushaara- ja toimintaympäristörajat ylittävä kokonaisvaltainen toimintamalli. Kansallisen puolustuksen vaatimukset sekä Naton puolustussuunnitteluprosessin suorituskykytavoitteet ohjaavat Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämistä.
Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen painopiste siirtyy maapuolustukseen, jonka uudistaminen on monitahoinen, pitkäkestoinen ja koko puolustusjärjestelmään vaikuttava kokonaisuus. Maavoimien suorituskyky muodostuu liikkuvuudesta, tulivoimasta ja suojasta. Maapuolustuksen torjuntakyky perustuu moderneja teknologioita hyödyntävään tiedusteluun ja tilannekuvaan, maalinosoituskykyyn, monikerroksiseen ja ulottuvaan tulivoimaan, alueellisen kattavuuden mahdollistavaan joukkorakenteeseen ja liikkuvuuteen sekä johtamisjärjestelmään.
Toimiva, elinkelpoinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen kotimainen puolustusteollisuus on merkittävässä roolissa sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisessa. Suomalaisen puolustusteollisuuden vientiedellytyksiä ja kansainvälistymistä on tuettava, sillä samalla vahvistuvat kansallisesti sekä sotilaallinen maanpuolustus että huoltovarmuus.
Selontekokaudella otetaan käyttöön F-35 -monitoimihävittäjät ja David’s Sling -ohjusjärjestelmä, jotka tukevat koko puolustusjärjestelmää. Tavoitteena on parantaa ilmavalvonnan ulottuvuutta ja havainnointikykyä sekä ballististen ohjusten havaitsemis- ja seurantakykyä. Selontekokaudella kasvatetaan ilmatorjunnan alueellista kattavuutta, kerroksellisuutta ja maalinosoituskykyä sekä jatketaan ilmapuolustuksen liikkuvan taistelutavan kehittämistä.
Puolustusvoimien yhteisiä suorituskykyjä kehitetään tukemaan kansallista puolustuskykyä ja liittokunnan tarpeita. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia ja korkeaa valmiustasoa hyödynnetään puolustusjärjestelmässä alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa. Tarvittaessa rajajoukkoja voidaan liittää Puolustusvoimiin. Maanpuolustusta tukevan infrastruktuurin kehittämiseen panostetaan merkittävästi. Painopisteitä ovat Naton yhteisen puolustuksen, mukaan lukien Naton ja Nato-maiden läsnäolon, ja DCA-sopimuksen edellyttämä infrastruktuuri sekä toimitilojen käytettävyys, tehokkuus ja terveellisyys. Sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaamisen ja jatkuvuuden hallinnan tarpeet arvioidaan puolustusministeriön johdolla poikkihallinnollisessa yhteistyössä.
Ja vielä loppuun muutama huomio EU:sta, Ukrainasta ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä.
Naton yhteisen puolustuksen ohella meidän puolustuskykyä tukevat Euroopan unionin jäsenyys ja kansainvälinen puolustusyhteistyö. Suomi tukee EU:n työkalujen hyödyntämistä laaja-alaisesti unionin ja sen jäsenmaiden puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on synnyttänyt merkittäviä uusia toimintalinjoja unionille, jotka painottuvat jäsenvaltioiden puolustuskyvyn kehittämiseen sekä Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen tukeen. Useissa EU:n aloitteissa tavoitteena on itsenäisemmän ja kriisinkestävämmän Euroopan kehittäminen. Suomen näkökulmasta EU:n puolustusteollisuuspolitiikka tuo merkittävää lisäarvoa teollisuuden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön tukemiseen.
Jatkamme siis kansainvälisen puolustusyhteistyön vahvistamista. Puolustusyhteistyön eri järjestelyt täydentävät toisiaan. Nato-jäsenyys luo edellytyksiä syventää ja laajentaa kahdenvälistä ja monenvälistä puolustusyhteistyötä erityisesti Nato-maiden kanssa. Yhteistyössä painottuvat erityisesti Suomen ja sen lähialueen puolustuksen kannalta merkittävimmät maat.
Olemme sitoutuneet tukemaan Ukrainan itsenäisyyttä, täysivaltaisuutta ja alueellista koskemattomuutta sen vuonna 1991 kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti. Suomi jatkaa koulutus-, neuvonanto- ja materiaalitukea Ukrainalle.
Loppuun vielä voisin tiivistää puolustusselonteon johtopäätökset:
- Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
- Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa.
- Suomi toimittaa Ukrainalle puolustusmateriaaliapua sekä antaa koulutus- ja neuvonantotukea niin kauan kuin se on tarpeen.
- Turvallisuusympäristö kehittyy tavalla, joka edellyttää pelotteen ja puolustuksen vahvistamista Naton itäisellä ja pohjoisella sivustalla.
- Suomen puolustusratkaisu on muuttunut. Uusi puolustusratkaisu muodostuu asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana Naton pelotetta ja puolustusta.
- Nato-jäsenyys on vahvistanut pelotetta, mikä pienentää sodan uhkaa. Suomen puolustuksen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä ydinpelote.
- Suomi on sitoutunut tukemaan liittolaisiaan.
- Suomen puolustusta kehitetään jatkossakin laajamittaisen sodan uhkan ja sodankäynnin kehityksen pohjalta, resurssit huomioiden.
- Puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämistä ohjaavat kansallisen puolustuksen tarpeet sekä Naton puolustussuunnittelun Suomelle asettamat tavoitteet. Siinä otetaan huomioon olemassa olevien suorituskykyjen ylläpito, vanhenevien järjestelmien korvaaminen ja uusien suorituskykyjen rakentaminen.
- Kehittyvä asevelvollisuus, laaja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto säilyvät Suomen puolustuksen perustana.
- Kokonaismaanpuolustuksen merkitys korostuu. Sotilaalliseen uhkaan varautuminen muodostaa tärkeimmän perusteen varautumiselle yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.
- Selontekokaudella puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat maapuolustuksen uudistaminen, meri- ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto sekä puolustusjärjestelmän Nato-integraatio.
- Maapuolustuksen uudistamisella on kriittinen merkitys Suomen puolustuskyvylle.
- Puolustusvoimat sovittaa yhteen suorituskykynsä ja operaationsa osaksi liittokuntaa kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä. Puolustusjärjestelmän toimintakyky on sidoksissa kyber- ja avaruustoimintaympäristöihin.
- Puolustushallinnon omaa kykyä ja kapasiteettia teknologian seurantaan ja hallintaan sekä kansainvälisten TKI-instrumenttien hyödyntämiseen vahvistetaan. Puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä parannetaan ja toimia tuotantokyvyn nostamiseksi tuetaan sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi.
- Liittokunnan ja liittolaisten operoinnille Suomessa luodaan edellytykset kuluvan hallituskauden aikana. Tämä mahdollistaa sotilaallisen tuen saamisen Suomen puolustamiseksi.
- Suomi tekee puolustusyhteistyötä liittolaisten kanssa ilman ennakkorajoituksia. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö tukee Naton pelotetta ja puolustusta.
- Vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni on keskeistä Suomen puolustukselle. Suomi jatkaa tukeaan EU:n puolustusulottuvuuden vahvistamiselle.
- Toimintaympäristön muutos ja Nato-jäsenyys edellyttävät, että Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä lisätään merkittävästi kuluvalla ja seuraavalla vaalikaudella.
- Puolustushallintoa ohjaava lainsäädäntö päivitetään niin, että se vastaa uutta puolustusratkaisua. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa asevelvollisten osallistuminen Naton tehtäviin Suomen alueen ulkopuolella.
- Suomi pitää puolustusmenonsa vähintään Natossa yhteisesti hyväksytyllä tavoitetasolla. Puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen edellyttävät riittävää kehystasoa ylivaalikautisesti.
Ja tärkeimpänä:
Ratkaisevin tekijä Suomen puolustuskyvyn varmistamisessa on puolustuksen pitkäjänteinen ja riittävä resursointi.
…..
Hieman pitkästi, mutta onhan asia kaikista tärkein ja myös suurinkin. Tuon minun ryhmänpuheenvuoroni löydätte täältä kotisivuilta Kynästä-osiosta ja lataan sen myös Youtubeen ja tännekin videonakin.
Nyt kello jo 20.02 ja Lopella. Yö täällä ja vielä huomenna äänestämme mm. Ottawan sopimuksesta eroamisesta.