Lapin sota -elokuva tuo valkokankaalle maamme nuoria näyttelijöitä. Jo ensimmäinen kuvauspäivä teki minusta tämän vasta 19-vuotiaan nuorukaisen fanin.
Elokuvaohjaaja Aku Louhimies tekee parhaillaan tietynlaista ”henkistä jatko-osaa” Suomen 100-vuotisjuhlissa, vuonna 2017, julkaistulle Väinön Linnan Tuntemattomalle Sotilaalle. Vuoden päästä syksyllä 2026 ensi-iltansa saavat Lapin Sota -elokuvan teemanana on anteeksianto sekä henkilökohtaisella että kansallisella tasolla. Elokuva on historiallinen draama, joka perustuu Antti Tuurin romaaniin Rauta-antura ja kertoo jatkosodan lopun kautta Lapin sodan tapahtumista vuosina 1944-1945. Uusi paraikaa kuvattava elokuva tuo esiin maamme historian ja Lapin sodan myös vaiettuja puolia ja sen kokoluokkaa ja merkitystä, jota moni ei meistä oikein aina edes ymmärrä. Produktion takana on Aku Louhimiehen ja Andrei Alénin tuotantoyhtiö Backmann & Hoderoff ja luonnollisesti myös puolustusvoimamme on merkittävällä panostuksella mukana tuotannossa. Elokuvan levityksestä vastaa Nordisk Film.
Tällä viikolla Lapin Sodan kuvaukset alkoivat meillä Hämeessä Parolan Panssariprikaatissa. Pääsin päiväksi seuraamaan kuvauksia ja täytyy kyllä sanoa, että upeaa osaamista meiltä löytyy. Tuotantoyhtiö Backmann & Hoderoff on vienyt elokuvien ja myös tv-sarjojen teon aivan uudelle tasolle ja tuotannot ovat järjestäin keränneet nyt myös kansainvälistä huomiota ja katsojakuntaa. Esimerkiksi edellinen suurtuotanto Konflikti oli ajallaan myös Ranskan katsoin sarja ja kv-levitykset ovat jatkuneet. Uskon, että Lapin Sodasta tulee myös vastaava menestys niin koti Suomessa kuin toivottavasti myös maailmanlaajuisestikin. Vihollinenhan on tuttu tästäkin päivästä.
Lapin sota -elokuvan käsikirjoitus perustuu vapaasti siis Antti Tuurin Rauta-antura-romaaniin. Kahden elokuvan kaksikossa siis siirrytään Väinö Linnan kynästä Antti Tuurin kynään. Elokuvaversion käsikirjoittaminen alkoikin jo vuonna 2019 kirjailija Antti Tuurin kanssa. Käsikirjoituksesta ovat vastanneet kirjailijan kanssa ohjaaja Aku Louhimies. Kuvaukset alkoivat nyt kesäkohtauksilla Parolannummella, ja myöhemmin kuvaukset siirtyvät Loviisan kautta sitten itse Lappiin. Lapissa elokuvaa kuvataan mm. Torniossa, Kolarissa ja Kittilässä. Elokuva kuvataan siis aidoissa historiallisissa maisemissa, vaikka vanhat oikeat taistelupaikat ovatkin isolta osin jääneet teiden ja muun jälleen rakentamisen alle. Tämä loikin Louhimiehelle oman haasteen elokuvan kuvauspaikkojen suhteen. Esimerkiksi saksalaisten polttamia Rovaniemen puutaloalueita saavat nyt kuvata esimerkiksi Pietarsaaren ja Porvoon kaltaisten kaupunkien vanhat talot.
Itse uskon, että elokuvasta tulee myös keskeinen osa maamme historian kuvausta. Uskon myös siihen, että näiden elokuvien merkitys tulee myös kasvamaan merkittävästi veteraanien perinnetyössä. Tuntematon Sotilas ja Lapin Sota -elokuvat ovat upea keino avata lähihistoriamme kohtalon hetkiä nyt uusille nuorille sukupolville, joilla ei enää ole edes omaa isoisä-kosketuspintaa näihin vuosiin. Pitää muistaa, että tehtävä aina muuttuu, kun tapahtumista kuluu useampia sukupolvia ja suora kosketuspinta nyt viimeistään suurten ikäluokkien myötä päättyy. Ja tämä myös haastaa meitä siinä tehtävässä ja lupauksessa, että ”himmetä ei muistot koskaan saa”.
Itse olenkin pohtinut sitä, että voisi näiden kansainväliseenkin markkinaan tehtyjen elokuvien suurtuotantojen myötä maahamme syntyä myös jokin museo, mikä olisi maailmanlaajuisen kiinnostuksen kohde? Meillähän on upeita museoita Panssarimuseosta Muistiin ja eri aselajien museoista sodan tapahtumapaikkojen museoihin. Mutta yksi sellainen selvä Ykkönen puuttuu. Tämä ajatus ei ole jättänyt minua rauhaan sen jälkeen, kun vierailin viime vuonna Krakovassa Auschwitzin jälkeen Schindlerin museossa ”Oskar Schindler’s Enamel Factoryssa”. ”Krakovan natsimiehityksestä 1939–1945 kertova näyttely sijaitsee Oskar Schindlerin emalitehtaan vanhassa hallintorakennuksessa Krakovassa. Tämä museo syntyi vuonna 2009 aikanaan vasta Steven Spielbergin ohjaama Oscar-palkitun Schindlerin lista -elokuvan (1993) myötä esille nousseeseen tehtaaseen. Emalitehtaan näyttely kertoo Krakovasta ja sen asukkaista niin kaupungin puolalaisista kuin juutalaisistakin toisen maailmansodan aikana. 6.9.1939 kaupunkiin saapui natsi-Saksan miehittäjät, jotka katkaisivat sitten julmalla tavalla kaupungin vuosisatoja kestäneet puolalais-juutalaiset suhteet. Koskettava, siis vasta vuonna 2009 avatussa museossa kohtaa toisen maailmansodan historia ja kaupungin päivittäinen elämä, mutta myös yksittäisten ihmisten henkilökohtaiset tragediat ja koko maailmaan vaikuttaneet tapahtumat. Itse uskon, että maahamme voisi syntyä Museo Talvisodan ihmeen, jatkosodan, Lapin sodan, Mannerheimin, Raatteentien, Lauri Törnin alias Larry Thornen, The White Deathin alias Simo Häyhän ja muiden ympärille. Näiden ympärille voisi syntyä moderni ja nykyaikainen ja nykyteknologiaakin hyödyntävä museokokonaisuus minne Schindlerin museon tapaan liput ostettaisiin etukäteen sisäänpääsyn varmistamiseksi. Ja uskon, että nykyisetkin hienot erikoismuseomme hyötyisivät tästä ja saisivat lisää historiastamme kiinnostuneita kävijöitä ympäri maailman?
Aku Louhimies ja Andrei Alen tekevät joukkoineen jälleen kerran jotain upeaa ja ainutlaatuista. Nyt valkokankaalle saadaan maamme kohtalonhetkistä viimeinen vuosi, kun Antti Tuurin romaanin ympärille rakentuva Lapin sota -elokuva valmistuu.
Panssariprikaatin kentälläkin mylläsi nyt Panssarimuseon historiallista venäläiskalustoa ja kuten olen aiemminkin sanonut, niin meidän maassa museovaunutkin ovat ajokunnossa. Museoiden näyttelyistä tulee näin valkokankaalla myös osa elävää historiaa.
Mutta onneksemme Lapin sodan päättyminen, 80 vuotta sitten, päätti myös maamme sotahistorian. Ja nyt tärkein tehtävämme on varmistaa, että maamme rauhantila myös jatkuu. Tätä työtä jatkamme tänäänkin yhdessä puolustusministerimme Antti Häkkäsen (kok) kanssa, kun edessä on päivä puolustusteollisuutemme ja myös puolustusvoimiemme asioiden parissa Riihimäellä.
Tätä kunnioittaakseen Louhimies tekee nyt uusimman elokuvansa ja sen ensi-ilta on suunniteltu ensi vuoden syyskuulle 2026.
….
Kello 22.50 ja kotiin. Pitkä päivä tänään ja oli hienoa saada päivän aikana myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) vierailulle Riihimäelle mm. Sakolle ja Riihimäen kaupungin Defence Innovation Network Finlandin eli DEFINE: puolustusteollisuuden pyöreään pöytään. Äärimmäisen antoisa aamupäivä ja hyvä oli myös iltapäivä. Palaan näihin aiheisiin tässä myöhemmin laajemmin.