Arvoisa juhlaväki, hyvät ystävät,
Haluan toivottaa teidät kaikki heti alkuun tervetulleiksi Lopelle.
Silmänkannon maa-alueet nousivat ensimmäisen kerran keskusteluun Lopella jo 90-luvun lopulla. Vuonna 2011 alueen suunnittelu eteni kuntamme maahankinnoilla.
Emme tehneet uhkarohkeaa kauppaa, vaan meillä oli mielenkiintoinen neuvottelutilanne Valion kanssa. Otimme tietoista ja hallittua riskiä. Halusimme kisata loppuun asti Valion uudesta meijeristä. Tiesimme, että valinta on muutaman kauppa, mutta ajattelimme, että paikka on niin hyvä, että se kannattaa hankkia ja tehdä.
Suunnitelma oli suurin piirtein niin, että Valio tai joku muu erittäin suuri, muutamia suuria tai sitten iso määrä pienempiä.
Valio päätyi lopulta jatkamaan läheisen Herajoen alueella Riihimäellä ja me otimme muut vaihtoehdot pöydälle. Syntyi Silmänkannon työpaikka-alue.
Silmänkannon Yritysalueen ensimmäinen yritystontti myytiin maaliskuussa 2018 yrittäjä Erik Säkkisen Järki-Saneeraus Group Oy:lle.
Huhtikuussa 2020 oli sitten tämän tontin vuoro. Suomen Rengaskierrätys Oy ja Lopen kunta tekivät kaupat ja sopivat uuden nyt käyttöön otettavan tuotantolaitoksen rakentamisesta Silmänkantoon.
Saman vuoden joulukuussa 2020 Kuljetusliike Nousiainen hankki oman tonttinsa tuosta alueen länsireunalta ja siirsi toimintansa Silmänkantoon.
Ja alueen kaupat ovat jatkuneet ja toivottavasti pian myös jälleen rakentaminen.
Voin sen sanoa, että alue olisi jo täynnä, mutta hieman olemme halunneet nyt myös katsoa työpaikkojenkin perään pelkän esimerkiksi välivarastoinnin sijaan.
Silmänkannon sijainti, kun vain paranee koko ajan.
…
Tänään haluan onnitella Suomen Rengaskierrätystä. Ja myös kiittää.
Kiittää siitä, että uskoitte meidän Silmänkannon alueeseen ja onnitella rohkeasti tulevaisuusinvestoinnista. Teidän ansiosta tämä alue saa uudenlaistakin merkitystä.
Me elämme tänä päivänä monesti yli varojen. Enkä nyt puhu vain valtiomme velkaantumisesta vaan myös siitä miten yhtä ainoaa maapalloamme käytämme. Me ylikulutamme.
Ja jotta ylikulutusta voidaan hillitä, tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Kiertotaloutta on pidetty yhtenä harvoista tavoista selvitä vääjäämättömästä ekokatastrofista.
Kiertotalousmallihan haastaa siis perinteisen talousjärjestelmän, joka perustuu oletukseen luonnonvarojen ehtymättömyydestä. Perinteisessä talousjärjestelmässä materiaali ensin kerätään, louhitaan tai hakataan luonnosta ja valmistetaan sen jälkeen tuotteeksi, joka heitetään elinkaarensa päässä kaatopaikalle
Kiertotaloutta voidaan taasen pitää vastareaktiona tällaiselle ajattelu- ja toimintatavalle.
Rengaskierrätys tässä tekee osaansa.
EU:n pyrkimyksenähän on siirtyä tulevaisuudessa kohti regeneratiivista kasvumallia, jossa planeetallemme palautetaan enemmän kuin siltä otetaan. Tällaisen kasvumallin saavuttaminen vaatii kuitenkin luonnonvarojen käyttöä maapallon sietokyvyn rajoissa ja tämä tavoite voidaan saavuttaa uusiutuvan energian ja kiertotalouden keinoin. Samalla syntyy lukemattomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Tähän vastataksemme meidän uusi jätelaki astui voimaan kesällä 2021 vahvistaen maamme roolia kiertotalouden edelläkävijänä.
Uudistuksen taustalla on EU:n kunnianhimoiset kierrätystavoitteet, joita se edellyttää jäsenvaltioiltaan. Jätesäädöspaketin keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä tuoda näin kiertotaloutta uudelle asteelle!
Tehtävää meillä tässä vielä riittää.
Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on noin 42 prosenttia ja 2025 siitä tulee kierrättää 55 prosenttia ja 65 prosenttia vuonna 2035.
EU:n kierrätysasteen keskiarvo on selvästi Suomea korkeampi: vuonna 2021 se oli noin 50 prosenttia. Suomi on jo joutunut yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätyksen heikon kehityksen vuoksi komission varhaisvaroitusmenettelyyn.
Mutta jossain me olemme edelläkävijöitä.
Olemme edelläkävijöitä tuottajavastuuseen perustuvassa rengaskierrätyksessä ja sen kehittämisessä. Vanhat autonrenkaat kierrätetään Suomessa tehokkaasti, ja lähes 100 prosenttia niistä saadaan hyötykäyttöön.
Viime vuosina Suomessa kerättävän ja uusiokäytettävän rengasmateriaalin määrä on vakiintunut noin 65 000 tonniin vuodessa. Se tarkoittaa noin kahdeksan miljoonaa henkilöauton rengasta.
Tämä tänään meillä Lopella käyttöön otettava laitos pystyy käsittelemään vuodessa noin 20 000 tonnia rengasmateriaalia kumi- ja muoviteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Noin kolmanneksen kaikista renkaista – ehkä tulevaisuudessa jopa puolet.
Ja tämä Lopen käsittelylaitos vastaa siis esimerkillisellä tavalla EU:n kierrätysvelvoitteisiin, koska täällä pystytään jalostamaan kierrätysrenkaasta nykyisten materiaalien lisäksi aiempaa korkeamman lisäarvon materiaaleja.
Tällaisia ovat esimerkiksi äänieristysmattoihin ja kengänpohjiin käytettävä kumijauhe. Tähän asti teollisuuden kumipohjainen raaka-aine on tuotu pääasiassa ulkomailta.
Tämä investointi on suomalaisessa kiertotaloudessa merkittä, sillä tämä nostaa kierrätysrenkaan hyödyntämisen seuraavalle tasolle.
Hyvät ystävät – olemme historiallisessa hetkessä.
Haluan näillä sanoilla onnitella Suomen Rengaskierrätyksen johtoa, omistajia ja tämän laitoksen rakentajia.
Toivon, että tämä uraanuurtava laitos on osaltaan kannustamassa meitä kaikkia entistä vastuullisempaan toimintaan.
”Jätemäärän vähentämistä ja kierrätystä voidaan edistää – aina yhteiskunnalliseksi normiksi asti – tietoon perustuvan ja kannustavan keskustelun avulla. Mitä enemmän asioista puhutaan, sitä luontevammin ne löytävät tiensä osaksi jokaisen arkea.”
Viime kädessä vastuu – ja velvollisuus toimia – on kaikkien yhteinen.