Aulangon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan näkötornin remontti on valmistunut.
Peruskorjatun 33-metrisen Aulangon näkötornin virallisia avajaisia ja kansanjuhlaa vietettiin tänään torstaina 25. elokuuta 2022. Upea juhlapäivä!
Tämä peruskorjaushankehan lähti liikkeelle jo vuonna 2016, kun graniitista rakennetun näkötornin korjaustarve huomattiin. Rahoitusta hankkeelle ei kuitenkaan ollut ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä loppuvuodesta 2018 nostin rahoitustarpeen esille. Vastasin tuolloin kokoomuksen osalta budjetin käsittelystä eduskunnassa ja sain määrärahan läpi osana luontokohteiden lisärahoituspottiamme. Aiheesta kirjoitin silloin mm. kotisivuillani näin: Aulangon Näkötorni nostettiin kärkeen. Tavoite oli silloin, että korjaustyöt olisivat voineet alkaa heti vuonna 2019, mutta tornin kunnostuksen selvitystyöt ja suunnittelu vei enemmän aikaa, mutta onneksi silloin päättämämme rahoitus ei ollut budjettivuosisidottua vaan nimenomaan siirtomäärärahaa ja näin raha pystyttiin pitämään varattuna myös suunnittelutyön ajan. Nyt tehtyjä korjauksia edeltävä laajempi korjaus toteutettiin lähes neljännesvuosisata aiemmin vuonna 1998.
Kun korjaustarpeen laajuus ja myös toimenpiteiden kohdentaminen saatiin valmiiksi niin urakka saatiin vihdoin työn alle. Nyt valmistuneessa peruskorjausurakassa tuettiin kaikki välipohjat uusilla teräspalkeilla sekä uusittiin kokonaan alimmassa kerroksessa tornia kiertävän tason laatta ja ylimmän kerroksen eli näköalatasanteen laatan pintakerrokset vedeneristyksineen. Lisäksi uusittiin erittäin huonokuntoinen lipputanko sekä korjattiin ovia, lattiapintoja ja porraskäytävän
kate ja lisättiin ja tehostettiin painovoimaista ilmanvaihtoa. Torniin toki jäi kuitenkin edelleen korjattavaa myös tuleville vuosille, sillä muun muassa tornin muurattujen seinien saumausten uusiminen sekä ikkunoiden kunnostus eivät mahtuneet tänä vuonna toteutettuun urakkaan. Korjausurakan kokonaisbudjetti oli noin 650 000 €, minkä lisäksi kustannuksia syntyi urakkaa edeltäneistä kunto- ja materiaalitutkimuksista sekä arkkitehti- ja rakennesuunnitteluista. Näillä toimenpiteillä pyrittiin nyt varmistamaan näkötornin turvallinen käyttö myös tuleville sukupolville. Aulanko ja sen keskipisteenä näkötorni on nimittäin erittäin suosittu nähtävyys- ja ulkoilukohde Hämeenlinnassa ja Aulangon luonnonsuojelualueella vierailee vuosittain lähes 500 000 kävijää.
Aulangon luonnonsuojelualueella hoidettiin tänä suvena myös kulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakennusten lisäksi myös puistometsääkin. Urakassa mm. Ruusulaakson paviljongilla sekä Aulangonniemellä jatkettiin maisematöitä mm. puistomaisuuden kohentamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Oli hieno olla tänään lopulta mukana näkötornin uudelleen avajaisissa. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski piti juhlapuheen. Ja puheen piti myös Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen. Pääsimme myös nauttimaan kansallismaisemamme lisäksi tänään myös upeista musiikkiesityksistä. Kanta-Hämeen oppaat ja Metsähallituksen asiantuntijat kertoivat myös näkötornin historiasta. Kunnostustöiden valmistumisen kunniaksi Aulangon näkötorni valaistiin tänään koko illaksi ja torni on valaistuna myös juhlaviikon perjantaina ja Suomen luonnon päivänä lauantaina.
Nyt tärkeä työ ja haave tuli näin maaliin ja täytyy sanoa, että oli kyllä hienoa nähdä torni peruskorjattuna. Näin meidän Hämeen oma uniikki kulttuuriperintökohde sai lisävuosia ja säilyy jälleen jälkipolville. Vahtivuoromme on tältä osin toteutettu.
Urakan toteutti pieteetillä kivirakennuksiin erikoistunut IKJ Rakennus Oy. Iittalainen IKJ Rakennus on ollut remontoimassa lukuisia arvokohteita. Yrityksen työlistalta löytyy mm. Tampereen Tuomiokirkko, Kallion kirkko, Helsingin Päärautatieaseman kellotorni ja myös itse Kansallismuseon torni. Ja Iittalastahan aikanaan muuten tuli myös seinägraniitit eduskuntataloonkin. Kiven kunta!
Lämmin kiitos siis avajaisista ja erityisen suuri kiitos uran suunnitelleille ja toteuttaneille!
Kultuuritekoja.
Museoharjoittelussa Hämeenlinnan kaupunginmuseolla
Tänään ennen Aulangon juhlia osallistuin Museoviikon tilaisuuteen Hämeenlinnan kaupunginmuseolla. Poliitikkojen Museoharjoittelu -teemaviikko järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2016 ja vuodesta 2018 alkaen ajankohta on vakiintunut tänne elokuun viimeiseen viikkoon. Eli jälleen tänään olimme museoissa. Tapahtuma ei siis ole vain perinteinen vierailu tai museokierros vaan tapahtuman tarkoitus on nimenomaan päästää meidät kokeilemaan museoiden monipuolisia työtehtäviä, esimerkiksi konservointia, kokoelmien luettelointia tai näyttelysuunnittelua. Samalla tuodaan esille koko Suomen kattavan museoverkoston yhteiskunnallista merkitystä.
Oma kohteeni tällä kertaa oli siis Hämeenlinnan Kaupunginmuseo. Hämeenlinnan kaupunginmuseossa museolehtori Annaliina Granqvist esitteli museon toimintaa ja näyttelyitä sekä valokuva-arkiston saloja. Lisäksi vierailuuni kuului perehtyminen Sibeliuksen syntymäkotiin museopalveluvastaava Johanna Pihlajamäen opastuksella.
Äärimmäisen onnistunut ja mielenkiintoinen päivä jälleen. Tätä perinnettä pitää jatkaa. Joka kerta vierailu museoihin yllättää ja antaa paljon.
Menkäähän tekin museoihin!
Hieno ja antoisa pitkä päivä takana. Taidan mennä pulahtamaan museon – tai ainakin päivän – pölyt pois Loppijärveen. Kauniita syyskesän iltoja.