Washingtonin ja Norfolkin työviikko huipentui kunniakäyntiin Lauri Törnin haudalla Arlingtonin sotilashautausmaalla.  Arlington National Cemetery Virginiassa perustettiin Yhdysvaltain sisällissodan aikana etelävaltioiden joukkojen kenraalin Robert E. Leen kotitilalle. Leen rakennuttama kartano seisoo edelleen keskeisellä paikalla sankarihautausmaan ympäröimänä. Myöhemmin vuonna 1932 Arlingtoniin rakennettiin marmoninen Tuntemattoman sotilaan hauta.  Tomb of the Unknownsia on vartioitu vuorokauden ympäri vuodesta 1948 lähtien.
Hautausmaan mullissa lepää kolme suomalaissotilasta. Me laskimme heidän kunniaksi tänään kukat Lauri Törnin haudalle. Tätä hetkeä  olin odottanut. Oli kunnia saada hetki hiljentyä tämän legendamme haudalle ja muistaa heitä kaikkia – Miehiämme.
Lauri Törni syntyi 28.5 1919 Viipurissa ja kuoli vaiherikkaan elämän jälkeen. 18.10 1965, Phước Sơn District, Vietnamissa. Törni oli kolmen eri maan armeijassa palvellut suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari. Ensin Lauri Törni palveli synnyinmaassa Suomen armeijassa kapteenina, sitten Saksan Waffen-SS-joukoissa myös kapteenina ja lopulta Larry Thornena Yhdysvaltain armeijassa kapteenina sielläkin vuodesta 1960. Hän kuoli helikopterionnettomuudessa Vietnamin sodassa ja hänet ylennettiin kuolemansa jälkeen postuumisti Yhdysvaltain armeijan majuriksi. 18.10.1965 Vietnamissa kadonnut Törni julistettiin kuolleeksi 19.10.1966.
Törni jäi vuosikymmeniksi Vietnamin viidakkoon tuhoutuneen helikopterin suojiin. Vasta vuonna 1998 ”Tapaus 0174” alkoi selvitä ja vuotta myöhemmin maasta löytyi Törnin henkilökohtainen ase. Törnin, Yhdysvalloissa Swedish K -nimellä kutsuttu, ruotsalainen Carl Gustav m/45 -konepistoolin läheltä löytyi satoja luun kappaleita ja myös eurooppalaisittain paikattu hammas. DNA-tutkimus varmisti lopulta löydetyn Lauri Törniksi.
Sankari oli vihdoin löydetty.
26.6.2003 Lauri Törni haudattiin sotilaallisin huomionosoituksin Arlingtonin sotilashautausmaahan. Hauta sijaitsee alueella 60 ja hautaan numero 8136 laskettiin Törnin lisäksi kolmen Etelä-Vietnamin armeijan sotilaan Van Lanh Bui, Bao Thun Nguyen ja The Long Phan maalliset jäännökset.
Arlingtoniin hautausmaalla lepää myös kaksi muuta suomalaissotilasta. Toinen on Yhdysvaltain armeijan eversti Aito Keravuori, joka oli ollut myös Suomen puolustusvoimien majuri. Hän sai Arlingtonista viimeisen leposijansa vuonna 1998. Keravuori oli jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin minulle sanomin sanoin niitä ”miehistä parhaita” eli asekätkijä ja siksi hän joutuikin pakenemaan Suomesta Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin, missä hän värväytyi Yhdysvaltain armeijaan. Keravuori auttoi muun muassa Lauri Törniä pääsemään erikoisjoukkojen palvelukseen. Keravuori siirtyi vuonna 1954 armeijan erikoisjoukkohin, niin sanottuihin vihreisiin baretteihin ja palveli kouluttajana mm. Bad Tölzissä Länsi-Saksassa, Kanadassa, Japanissa, Laosissa ja Vietnamissa.
Oma hauta on myös rovaniemeläiselle kapteeni, Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantti, Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulpille. Asekätkijä hänkin. Yhdysvaltain sotilaana hän palveli mm Korean sodassa ja tarina kertoo, että Länsi-Saksan Nato-tukikohdassa toimiessaan Alakulpin autonkuljettajana olisi toiminut varusmiespalvelusta suorittanut muuan nuori Elvis Presley.
Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin, Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulpin ja majuri Aito Keravuoren viimeinen leposija sijaitsee Arlington National Cemetery Virginiassa.
Kiitos ja kunnia omille miehillemme 🇫🇮🇺🇸
Arlingtonin mullissa lepää yhteensä yli 300 000 sotilasta kaikista Yhdysvaltojen käymistä sodista. Se on Yhdysvaltojen 130 kansalliskalmistosta toiseksi suurin Long Islandilla sijaitsevan Calvertonin kansalliskalmiston jälkeen.
Kolmen sotilaamme lisäksi myös muutamia muita mm. heidän sukulaisia. Kiitos myös heille kaikille elämäntöistään.
…
Tänään työpäivä Washingtonissa mm. Eurooppa-Nato -asioiden parissa mm. Max Bergmannin kanssa ja puolustusteollisuuden ja hankinta-asioiden parissa mm. Cynthia Cookin, Ellen Lordin ja Bill Greenwaltin kanssa CSIS:ssä. Tapaamiset myös Cohen Groupissa Marc Grossmanin ja Michael McKinleyn kanssa.
Iltapäivällä vielä Hudson Institutessa tapaaminen Peter Roughin ja Rebeccah Heinrichsin kanssa mm. ydinasekysymyksistä.
