Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus (VATT) julkaisi kesälomakaudella selvityksen pienten yritysten ALV:eista. Tutkimus paljasti ja vahvisti tiedetyn eli sen, että arvolisäveron (alv) alaraja haittaa selvästi pienten yritysten kasvua.
Yrityksen liikevaihtoon perustuvan rajan alapuolella yritysten ei tarvitse maksaa veroa eikä raportoida myyntejä ja ostojaan. Raja nostettiin vuoden alussa 10 000 euroon aiemmasta 8 500 eurosta. Alarajan ylittäminen lisää merkittävästi hallinnollisia kuluja ja byrokratiaa ja näin se on luonut yrityksille kannustimen pysyä pienenä. VATT:n selvityksen mukaan suuri määrä maamme yrityksistä kasautuukin juuri alarajan alle. Tätä havaintoa selittävät alv-raportointiin ja alv-järjestelmän yksityiskohtien ymmärtämiseen liittyvät hallinnolliset kustannukset.
Maassamme toimiikin poikkeuksellisen paljon niin kutsuttuja yksinyrittäjiä. Heitä on tällä hetkellä yli 170 000 ja määrä kasvaa koko ajan. Samaan aikaan Suomen Pienyrittäjien arvion mukaan meillä on noin 45 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa, joiden todelliset kuukausitulot alittavat virallisen köyhyysrajan. Yrittämisestä ei siis kannata olla kateellinen. Se on kovaa työtä ja monesti ilman vapaata ja lomia ja jopa ilman mahdollisuutta sairastaa.
Tämän vuoden alkuun asti yritys joutui siis maksamaan arvonlisäveroa, kun sen vuosittainen liikevaihto ylitti siis 8 500 euroa. Alarajaa nostettiin nyt ensi kertaa sitten veron käyttöönoton vuoden 1993 jälkeen. Nyt raja on 10 000 euroa ja huojennuksen yläraja 30 000 euroa. Kannustinloukku ja tulppa siirtyi siis vain hieman ja tulokset jäivät sen mukaisesti laihoiksi.
ALV:n maksun alaraja ja huojennus ovat kuitenkin tärkeitä tukimuotoja pienimmille yrityksille. Nyt tehty korotus 10 000 euroon ei kuitenkaan vastannut edes 23 vuoden inflaatiotarkistusten määrää. Suurimmassa osassa EU-maista alaraja onkin selvästi meidän tasoa korkeampi. Italiassa ja Itävallassa esimerkiksi 30 000 euroa ja Iso-Britanniassa noin 81 000 euroa.
Nyt kun hallituksen uusien 110 000 työpaikan tavoite on karkaamassa ja syksyn aikana etsimme uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi niin pöydälle pitää nostaa uudelleen ALV:n alarajan nosto. Alarajan nosto esimerkiksi 30 000 euroon ja siihen liittyvän huojennuksen nosto 50 000 olisi keinona tehokas ja nopea uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. EU mahdollistaisi alarajan noston aina aina 37 000 euroon.
Aiemmin uudistimme ja kevensimme jo alv-raportointiin liittyviä hallinnollisia toimia. Pienet yritykset saivat oikeuden siirtyä alv:n kuukausi-ilmoittamisesta vuosi-ilmoittamiseen, ja samalla alv:n huojennuksen hakemista helpotettiin. Nyt syksyllä päätimme ottaa käyttöön valtiovarainministeri Petteri Orpon esityksestä maksuperusteisen ALV:n. Nykyinen käytössä oleva järjestelmä on ollut nimenomaan pienille yrityksille hankala. Lama ja taantuma ovat pidentäneet laskujen maksuaikoja ja yritykset ovat joutuneet siis tähän asti maksamaan arvonlisäveron ennen kuin ovat saaneet asiakkaalta maksun tuotteesta tai suorituksesta. Jatkossa maksuperusteisessa arvonlisäveron tilityksessä veron maksupäivä määräytyy vasta sen päivän mukaan, jolloin asiakas on maksanut laskun. Suomen Yrittäjistä uudistusta kiiteltiinkin toteamalla, että ”Uudistus kuulostaa pienemmältä kuin se on. Tämä on äärettömän tervetullut asia pienyrityskentälle. Pienten yritysten ei pitäisi joutua toimimaan pankkina valtiolle.”
Pienten yritysten ahdinkoa pitkittyvien maksuaikojen paineessa helpotettiin myös uudella maksuaikalailla, missä määrättiin yritysten välisten laskujen enimmäismaksuajaksi 30 päivää.
Samaan aikaan pääministeri Juha Sipilän pitäisi minusta ottaa uudelleen esille hänen itsensäkin ennen eduskuntavaaleja yrittäjille lupaama paikallinen sopiminen. Meidän tulee luottaa niin paljon työntekijöihimme ja työnantajiinkin, että he pystyvät valtaosassa tilanteita yhdessä sopimaan palkoista, työajoista ja muusta tilanteen vaatimalla tavalla. Ja jos sopuun ei päästä tulee taustalla olla yhteinen kattava sopimus. Me tarvitsemme tähän maahan siis lisää luottamusta yhdessä sopia. Paikallinen sopiminen pitääkin nyt tehdä mahdolliseksi kaikille työntekijöille ja työnantajille. Myös yrittäjien sosiaaliturvaa tulee parantaa ja työllistämisen kynnystä madaltaa.
Ei ole olemassa siis yhtä keinoa ratkaista ongelmia vaan tällaisia pieniä toimenpiteitä tarvitaan paljon normien purun lisäksi. Meillä toimivista yrityksistä nimittäin pieniä alle 10 työntekijän yrityksiä on valtaosa eli yli 93 prosenttia. Suuryrityksiä on vain 0,2% yrityksistä eli vajaa 600. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta onkin jopa 99,8 prosenttia. Esimerkiksi tämän vuosituhannen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana suuryritykset palkkasivat vain reilut 7000 henkeä, kun samaan aikaan Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. Hallituksen tavoite on juuri samaa luokkaa ja kysyä pitääkin miksi emme antaisi niiden syntyä sinne minne ne syntyvät vain hieman nyöriä ja silmukkaa löysäämällä?
Siksi itse haluan jatkaa yrittäjyyden edellytysten parantamista.
….
Tänään aamulla tapasin Riihimäen tulevan kaupunginjohtajan Sami Sulkon. Tapaaminen oli totta kai kantatie 54:n varressa Lopen Shellillä. Pitäähän uuden kaupunginjohtajan Lopenkin kyläparlamentti tietää ja tuntea. Samin kanssa erinomainen aamukahvituokio ja esillä niin talouslueemme, seutukuntamme kuin koko maakuntammekin tulevaisuus. Hieman uudenlaisiakin toimintatapoja ja malleja pohdimme ja katsotaan mitä kaikkea tässä tulee kun hän työhönsä pääsee. Itse toivon ennen muuta hyvää yhteistyötä ja luottamuksen ilmapiiria Riihimäen seutukunnalla kaikkien kolmen kunnan kesken sillä vain yhdessä tehden pärjäämme ja menestymme huomennakin.
Aamukahvilta sitten pieneen tapaamiseen vielä Riihimäelle ja nyt kello 13.30 ja kotona työnalla pari kolumnia ja hieman muitakin eduskunnan alkavan viikon töitä. Kolmelta sitten kunnantalolle ja siellä kunnanjohtajamme tavoite- ja tuloskeskustelu, sitten Lopen kokoomuksen parituntinen ryhmäkokous ja hallituksen kokous ja illalla kunnanvaltuuston kokous.
Valtuuston lista on tänään mielenkiintoinen ja toivottavasti päätökset saadaan aikaan hyvässä hengessä yhdessä tässäkin tapauksessa sopien. Näin uskon jälleen. Käsittelyssä ensin varsin myönteisillä talousluvuilla varustettu osavuosikatsaus. Taloutemme on pysynyt kuntatasolla hyvällä vakaalla tasolla puolen vuoden jälleen viivanalla on plussaa lähes 1,1 miljoonaa euroa.
Sitten listalla myös kuntamme yhtenäiskouluselvitys ja sen päättäminen. Itse en esitetyssä muodossa sinänsä hyvää ja kannatettavaa yhtenäiskoulua ole tukemassa. Meillä se syntyisi kuuteen eri taloon ja niistä vielä yksi muutaman kilometrin päässä muista ja yksi 15 kilometrin päässä. Ei siis mahdollista tehdä sitä mitä yhtenäiskoulu tarkoittaa ja siksi kannattaa jatkaa nykymallilla ja kehittää yhteistyötä alakoulu ja yläkoulun sekä lukion ja kyläkoulujen kesken. Isona asiana valtuusto päättää tänään myös ruokahuollon seudullistamisesta ja siitä vielä ryhmässä käymme tänään keskustelut ennen päätöksentekoa ja esillä myös jätelautakunnusta eroaminen ja nykyisen yrittäjävetoisen jätehuoltomallin turvaaminen Lopella jatkossakin ja mielenkiintoisena myös Ukko-verkko nettipalvelun hankkimisesta päättäminen. Sinänsä itse kannatan nettiverkon kehittämistä, mutta nyt esillä oleva malli on niin kallis kiinnostukseen nähden että en tähän oikein ole innostunut ja hieman avoimia kysymyksiä tulevaisuuden tekniikan suhteen ilmassa. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo.
…
Kello 21.06 ja olipas mukava ehtiä vielä pitkälle pyörälenkille valtuuston jälkeen. En olisi ikinä uskonut, että tämän illankin valtuusto menee tunnissa läpi, mutta meni. Muutama äänestyskin, mutta erittäin tyytyväinen olen siihen, että päätöksiä saadaan aikaan. Ja tyytyväinen myös lopputuloksiin. Valtuusto muutti kunnanhallituksen päätöksen yhtenäiskoulusta missä se käveli yksimielisen kasvatus- ja koulutuslautakunnan yli. Oikeastaan vain keskustalainen kunnanhallituksen puheenjohtaja asiaa puolusti valtuustossa aikalailla äänekkäästikin. Kuitenkin taisi jopa enemmistö keskustankin ryhmästä hanketta vastustaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan varapuheenjohtaja Anniina Lucenius (kok) teki siis muutosesityksen ja sitä tuki myös lautakunnan keskustalainen puheenjohtaja ja äänestyksessä selvä enemmistö valtuustostamme. Minusta järkevä ja hyvä päätös ja myös demokratiaa kunnioittava. Luceniuksen esityksen pohjalta nyt tehdään kouluillemme yhteistyötä syventämään oma työryhmä ja olen varma, että tämä on paras tie nyt edetä. Yhtenäiskoulu on mallina erinomainen jos se voidaan tehdä kunnolla, mutta meidän rakenne ei siihen valitettavasti taivu.
Vasemmistosta olisi yllättäen ollut myös haluja kumota kuntamme yksituumainen halu erota jätelautakunnasta. Äänestyksessä aiempi päätös pidettiin voimassa ja eroprosessi etenee nyt suunnitellusti. Tavoitteena siis se, että nykyinen toimiva ja edullinen jätteenkuljetusmalli voitaisiin jatkossakin turvata Lopella. Jätteiden kunnallistamiseen, sosialisointiin, ei ole mitään syytä eikä varsinkaan järkeä mennä.
Myös ruokahuoltoasiasta äänestettiin kun vasemmistopuolueet vastustivat seudullisen mallin kehittämistä. Itse vakuutuin muutoksen välttämättömyydestä kun ruokahuoltopäällikkömme Sari Ulvila esitteli asian ja tuki ja kannatti itse muutosta vahvasti. Myöskään henkilöstöstä ei ole kuulunut hankkeelle vastustusta ja minusta yhteinen malli kuullostaa enemmän kuin järkevältä kun mahdollisuus jälleen päästä sen kautta myös siihen, että ruoka itseasiassa voitaisiin kypsentääkin kouluilla nykyisen valmiin ruuan kuljettamisen sijaan. Päästäisiin siis lopulta oikeastaan lähemmäksi koulukohtaista perinteistä keittiötä. Toivottavasti tämä ruoantekomalli otetaan valmistelussa malliksi. Ja isommassa yksikössä on myös helpompi ottaa käyttöön lähiruokaakin ja kustannuksista saadaan isompi osa ohjattua palkoista ruoka-annoksiin. Hyvää näin!
Nyt hetki vielä kotona ja sitten nukkumaan. Huomenna pitkä työpäivä eduskunnassa edessä. Niin ja mainio valtuustoaloite sosialidemokraateilta myös tänään valtuustossa. Siinä esitettiin kuntoportaiden rakentamista Isokorkeelle. Hyvä idea ja toivottavasti saadaan toteutettua mahdollisimman pian.