Lahden kuukausimarkkinoilla vilkestä ja vipinää – Huoli maamme holtittomasta velkaantumisesta kasvaa

Blogi, keskiviikkona 06.07.2022

Kesäkiertueeni heinäkuun kuudes päivä vei Lahteen. Lahden torilla oli tänään joka kuukautiseen tapaan kuukausimarkkinat ja sen mukaan myös paljon väkeä, kokoomusteltta ja mekin.

Erittäin onnistunut kesäpäivä siis tuli tästäkin ja väkeä hyvin liikkeellä. Vaikka kovimmat helteet helpottivatkin tai ehkä juuri sen helpottamisen takia väkeä oli poikkeuksellisen paljon liikkeellä. Juttusillekin tuli monet ja oli jälleen kiva kuulla, että monet myös varta vasten minua tapaamaan. Olen osalle kuulemma tällä vaalikaudella noussut ihan ns. omaksi kansanedustajaksikin ja muutama myös tänäänkin myös tukiryhmäänikin kevättä 2023 ajatellen halusi ilmoittautua. Ei voi kuin olla otettu, tyytyväinen ja onnellinen.

Lahen torilla puhutti monet tutut tämän päivän aiheet. Useampikin keskustelu Venäjästä, Ukrainasta ja Natosta. Nyt erityisesti ihmisiä kiinnostaa se miten Nato-haun ns. ratifiointiprosessi näyttäisi etenevän ja onko mahdollista, että matkan varrella tulisi vielä ristiaskelia eteen. Oli pakko myöntää, että sekin on mahdollista. Turkki voi vielä ainakin kerran tai kaksikin palata basaarikauppiaaksi ja ajaa tilannetta itselleen mieluisaan umpisolmuun. Toki hekin joutuvat miettimään, että montako kertaa voi onnistuen Yhdysvaltoja ja muita kiristää. Isompana huolena pidän kuitenkin Ruotsin tilannetta. Siksi onkin välttämätöntä, että vaikka yhdessä prosessiin lähdimme ja olemme käsikädessä siinä edenneet, niin lopulta ratkaisu voi tapahtua myös eriaikaisesti. Me emme yksinkertaisesti voi vain myötätunnosta tunkeutua samaan konkeloon Ruotsin kanssa, jos maalle sellaisia ongelmia tulee. Ruotsin kohdalla omia haasteita voi tuoda vielä lähestyvät vaalitkin ja mahdollisesti jopa vasemmistopuolueiden siellä tuskailu heistä liian nopeasti syntyneen Nato-päätöksen kanssa.

Jävle Finland!

Ruotsin ulkoministeri Ann Linden kerrotaan jopa kironneen Suomea keväällä. Ruotsin ulkoministerin kerrotaan tuskastelleen, että ”Jävla Finland, nu måste vi kanske också gå med”. Suomi siis olisi vähän kuin pakottanut toimillaan siis Ruotsinkin menemään Natoon. Myöhemmin Linden on kerrottu pyytäneen sanojaan anteeksi, mutta toteamus kuvaa hyvin tilannetta Ruotsissa. Ja se voi vielä säteillä siellä, kun ruotsalaisistakin vain juuri ja juuri yli puolet on gallupeissakin Natoa tukenut. Kansan tuki siis paljon pienempää kuin meillä.

Mutta me etenemme omin askelin ja tarvittaessa menemme turvaan yksinkin. Eikä se tietenkään tarkoita sitä, että emme yhdessä saarelle tavoittelisi, mutta sitä se tarkoittaa, että hukkumaan ei pidä lähteä turhan takia molempien.

Uusia Nato-hakemuksemme ratifiointeja tulee nyt päivittäin ja toivottavasti jos syksystä olemme yhdessä emmekä enää koskaan yksin.

Ihana serkkuni tyttö Anni odottaa esikoistaan. Olipa kiva nähdä Lahden markkinoilla.

Lahdessa puhutti myös vasemmistohallituksen ja valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) holtiton velkaveto. Velkaa on otettu ei pelkästään vasemmalla kädellä vaan myös oikealla kädellä ja nyt kun korotkin nousevat niin joka päivä yhä isompi määrä rahaa menee vain korkojen maksuun. Itseasiassa Saarikon johdolla nyt velkojen korkojakin maksetaan ottamalla uutta velkaa. Tästä velkarallista oli useampikin markkinoilla juttelemaan tullut huolissaan. Ja huolta lisäsi myös se, että työttömyyden juurisyihin ei ole haluttu puuttua eikä myöskään juurikaan yrittäjyyttä ja kasvua tukea. Meidän esittämä työnverotuksen keventäminen keräsikin kiitosta ja useampi toivoi myös helpotusta rajusti nousseisiin arjen kustannuksiin. Esimerkiksi polttoaineiden historiallisen korkeat hinnat tuskastuttivat ihmisiä ja moni toivoi, että edes määräaikaisesti voitaisiin polttoaineveroja laskea. Näin minusta nyt pitäisikin mm. Ruotsin ja Saksan esimerkin mukaisesti toimia.

Mutta kaunis ja antoisa kesäpäivä markkinoilla jälleen takana. Oikein hyvää Eino Leinon päivää teille kaikille.

Hyvää runon ja suven päivää!

Ajattelin teille tänään jakaa entisen kollegani Claes Anderssonin runon, minkä Pentti Saaritsa aikanaan suomensi.

Kesät muistamme, aina kesät.
Niihin me takerruimme, niistä tuli eräänlainen fiksaatio.
Syysiltoina me selailimme läpi kaikki albumit,
joissa lapset vuosi vuodelta kasvoivat pituutta kuin auringonkukat.
Kunnes lopulta kukkivat ulos meidän kuvistamme.
Kesiemme äänet, meidän kesä-äänemme,
jotka kantoivat vihreinä halki pitkien kesäpäivien,
ja kun syötiin ulkona, muistatko?
Muistan, muistan!
Verannalla suunniteltiin tulevia kesiä, mitä kaikkea
muutettaisiin ja maalattaisiin…
Kesä piti meitä hengissä koko syksyn, talven ja kevään.
Kun me kahlasimme liejussa ja loskassa se piti meidät hengissä.

Kun me säkkipimeällä lähdimme töihin, kun me pimeällä palasimme
kesä loisti meidän laukussamme kuin lamppu.
Oli kesä silloin kun me tapasimme ja rakastuimme, kesä
kun me rakastelimme ruohikossa, totta kai oli kesä!
Lapset tehtiin kesän lämpiminä öinä;
kaikki meidän kalpeat maalislapsemme.
Jos jotain oli hullusti, jos joki meni vinoon me lohdutimme
toisiamme kesällä joka tulisi pian.
Joinakin kesinä satoi ja oli kylmää
Silloin me istuimme kesätalomme keittiössä, palelimme,
luimme kirjoja ja joimme teetä.
Poikkeuksellisen sateinen kesä, me vain sanoimme
Kesällä on sellainen voima.
Se on ihme.
Jos olisimme uskonnollisuuteen taipuvia, ei meillä olisi muita jumalia.

-Claes Andersson – suom. Pentti Saaritsa

….

Syrjässä ihastuttava Runon ja Suven ilta.

Tänään sitten vielä mukavan päivän päätteeksi Syrjään Runon ja Suven -iltaan. Syrjä-seura tekee uskomatonta urakkaa ja talkootyötä historiallisesti arvokkaan vanhan talon entisöimiseksi ja pelastamiseksi ja tänään oli kiva päästä hieman kurkistamaan miten suururakka on edennyt. Tänäänkin Eino Leinon päivänä talolla oli ollut ikkunatalkoot ja sitten urakan jälkeen illalla väki kokoontui tupaan runoiltaan. Itsekin päätin illassa runokirjan avata ja samalla, kun kiitin Syrjä-seuraa työstä ja urakoinnista talon pelastamiseksi niin lausuin tuon edellä olevan Anderssonin kesäisen runon.

Illan aikana kuulimme ison määrän toiverunoja iltaan osallistuneiden lausumana ja saimme aivan mahdottoman hyviä einoleinolaisia herkkuja kahvin kera. Todella kiva ja tunnelmarikas ilta jälleen Erja Noroviidan ja muiden syrjäläisten kanssa.

Kun talo aikanaan saadaan entisöityä, niin sitten Lopella on jälleen yksi upea kulttuurikehto valmiina. Paikka millä on ainutlaatuinen historia ja remontin myötä myös upea tulevaisuus taiteen ja kulttuurin paikkana. Siellä voidaan tällaisten runoiltojen lisäksi järjestää sitten taas pieniä teatteriesityksiä, konsertteja ja vaikka taide- ja muitakin leirejä.

Mutta nyt töihin oli sieltä sitten pakko jo kiiruhtaa. Huomenna eduskunta palaa jälleen töihin ja täysistuntoon. Tarkoitus huomenna saada valmiiksi rajalaki ja valmiuslaki.

Siispä öitä suven ystävät hyvät.

Kommentit