Ja mentiin vähän kovempaakin. Tänään avasin uuden viikon ratsailla. Kalenterissani oli poikkeuksellisesti maanantain aamussa hieman tyhjää ja ajattelin, että nyt on hyvä hetki päästä ratsaille päiväsaikaan.
Pelto-Seppälästä tuttuun tapaan liikkeelle tutun Lumian kanssa. Ystäväni Kaisa lähti myös aamun lenkille ja mehän annoimme hevostemme viedä. Olipas hauskaa ja vauhdikastakin. Ja luonto vielä jotenkin aika lämpimän syksyinen.
Piipahdimme vielä ratsailta sitten Kaisan kanssa lounaalle ja olikin mukava avata viikko näin. Iso kiitos Kaisa ja kiitos myös meidän turvalliset kaverit.
Siinä ehdimme lounaalla päivittää niin oman elämämme ajankohtaiset kuin maamme turvallisuudenkin nykytilanteen katujen arjesta ulkopolitiikkaan ja myös totta kai puhua myös hienoista suomenhevosistakin. Hevosalalla on ollut isoja haasteita ja nyt on tärkeä löytää ratkaisut siihen, että oma upea suomenhevosemme jatkaa ensi vuoden juhlavuodenkin jälkeen laukkaa ja myös raviakin. Näyttää siltä, että ainakin nyt syntyvien varsojen määrä on tähän vaarallisen alhaisella tasolla?
Tarvitaan varmasti kannusteita jatkaa työtä suomenhevosten parissa ja uusien varsojen hankkimiseksi. Ja myös tärkeää on varmistaa, että maassamme on hyvä ja kattava ravirataverkko ja niillä laadukkaita raveja ympäri vuoden. Ja toki tässä tärkeässä roolissa on myös lukuisat hienot kausiradat ja kesäraviradatkin jotka ovat merkittävä osa tätä koko hevosalaamme. Itse olen pitänyt esillä myös suomenratsujen tilannetta ja se onkin tärkeä osa tätä. Meillä on tehty upeaa työtä ratsupuolen suomenhevosten hyväksi ja tätä pitää jatkaa entistä määrätietoisemmin askelin. On hyvä muistaa, että suomenhevonen on kuin Saimaan norppa eli niiden tulevaisuus on vain ja ainostaan meidän suomalaisten vastuulla.
Mutta olipas kiva viikon avaus.
….
Nyt jo kotitoimistossa ja työkoneen äärellä. Tällä viikolla ei eduskunnassa ole istuntoja eli teen nyt töitä enemmän täällä Hämeestä käsin. Excel tuossa jo auki ja ensi vuoden budjettikirja avoinna. Tehtävää riittää.
Samaan aikaan lueskelin aamuisia uutisia The Telegraphistä. Brittilehti kirjoittaa, että Venäjä vaatisi Euroopan maita mukaan Ukrainan rauhanneuvotteluihin ja tavoitteena olisi pakottaa Nato vetäytymään Euroopassa vuoden 1997 rajoille. Tämä siis tarkoittaisi käytännössä sitä, että Nato vetäytyisi ensin Baltian maista, mutta myös Puolasta ja tietenkin kahdesta viimeksikin puolustusliittoon liittyneestä maasta eli meiltä ja Ruotsista. Tavoite olisi siis rauhanneuvotteluissa heikentää siis nykyistä Natoa.
Russia hopes to weaken Nato with Ukraine peace talks
Venäjä toivoo siis pystyvänsä heikentämään Natoa Ukrainan rauhanneuvotteluilla. Tässä on siis hieman toisintoa siihen, kun ennen sotansa laajentamista Ukrainassa Putin lähestyi silloista Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbegiä kirjeellä, missä hän toi esille omat vaateensa. Tammikuu 2022 kirjeessä olisi esitetty sodasta luopumisen ehdoksi sitä, että Nato vetäisi joukkonsa ja ydinaseensa pois entisistä Neuvostoliiton maista. Luonnollisesti Nato tästä kieltäytyi vaikkakin keskusteluihin ”Putinin huolista”. Loppu onkin sitten valloitushimoisen Putinin sairasta historiaa.
Nyt vaateet siis samat ja totta kai mukana myös 22 jälkeen Natoon liittyneet maat, mutta onneksi vastauskin on sama: Juri Ušakov, tällainen ei käy.
Ja minusta Euroopan on totta kai tärkeää olla rauhanneuvottelupöydissä mukana, mutta silloin puhutaan siitä, että Venäjä vetäytyy Ukrainasta ja kunnioittaa jatkossa itsenäisten ja suvereenien valtioiden rajoja ja koskemattomuutta.