Keväällä 2023 Säätytalolla kirjasimme pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelmaan ns. G to G -mallin käyttöönottamisen. Hallitusohjelmamme ja myös siihen liittyvät strategiat ajoivat vahvasti tätä valtioiden välisen G2G-kauppamallin käyttöönottoa myös meidän puolustusteollisuudessa. Puolustushallinnossa G2G eli Government-to-Government tarkoittaa siis valtioiden välistä puolustusmateriaalin kauppamallia, missä ostajavaltio tekeekin sopimuksen suoraan myyjävaltion kanssa eikä yksityisen asevalmistajan kanssa. Tavoitteenamme on siis ollut tukea kotimaista puolustusvientiämme ja myös syventää kansainvälistä teknologia- ja puolustusyhteistyötä.
Maailmalla ja myös meillä Euroopassa suurin osa ainakin kaikista merkittävimmistä puolustustarvike- ja avaruusteknologia-, mutta myös ICT-infrahankkeista käydään G to G -mallilla valtioiden välisenä kauppana. Ehkä kaikista tunnetuin esimerkki tästä on Ysvaltain FMS eli Yhdysvaltain Foreign Military Sales -ohjelma. Me olemme tässä siis antaneet aivan turhaa etumatkaa muille maille ja niissä toimiville yrityksille ja siksi itse nostin tämän asia esille hallitusneuvotteluissamme 23 keväällä.
Päätöstämme eteenpäin viemään puolustusministeriö asetti työryhmän, mikä nyt eilen luovutti sitten puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) loppuraporttinsa.
Työryhmä tuli meidän kanssa samaan lopputulokseen ja totesi, että maallamme on tarve vahvistaa puolustus- ja turvallisuusteollisuuden vientiä sekä kansainvälistä yhteistyötä tukevia valtiollisia toimintamalleja muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Työryhmän arvion mukaan G2G-toiminto voisi siis vahvistaa maamme puolustus- ja turvallisuusteollisuuden kilpailukykyä, mutta myös tukea huoltovarmuuden kannalta tärkeän osaamisen ja tuotantokapasiteetin säilymistä maassamme ja toisaalta myös syventää meidän puolustus- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä kumppanimaiden kanssa.
Raportissa esitetään jatkotoimenpiteitä toimintamallin käyttöönoton valmistelemiseksi: Government-to-Government, G2G -työryhmän loppuraportti
Puolustusministeri Antti Häkkänen totesikin raportin julkistuksen yhteydessä, että ”Hallitus on tunnistanut puolustusteollisuuden yhdeksi Suomen tulevaisuuden kasvun ja hyvinvoinnin potentiaalisimmista lähteistä. Näemme jo nyt, miten kansainvälinen puolustusmarkkina on vetänyt suomalaisia yrityksiä kovaan kasvuun. Tämä työryhmäraportti tarjoaa konkreettisia rakennuspalikoita puolustushallinnon vienninedistämistoiminnan nostamiseen seuraavalle tasolle. Kasvava puolustusteollisuus on myös Suomen puolustuksen ja turvallisuuden yhä vahvempi kulmakivi”.
Se on juuri näin. Otamme jälleen yhden merkittävän askeleen kohti yhteisten länsimaiden ja kumppanimaittemme toimintamalleja. Tämä on iso asia meidän puolustusteollisuuden Patrian, Sakon ja monen muun johdolla.
Nyt kello jo kohta seitsemän ja aika lähteä pääkaupunkia kohden. Päivän ensimmäinen tapaaminen Mäntyniemessä.
…..
Liikkumatila oli pieni ja isoon kevennykseen ei ollut julkisessa taloudessa varaa, mutta…
Hallitus keventää autoilun kustannuksia – 60 miljoonan euron helpotukset työmatkalaisille ja yrittäjille
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus siis teki tänään päätökset keinoista, joilla tuemme autoa työssäkäyntiin tarvitsevia suomalaisia ja kuljetusalaa sekä maa- ja metsätalousalaa. Kohdennamme nyt 30 miljoonaa euroa polttoainetukena kuljetusalan sekä maa- ja metsätalousalan yrittäjien tilanteen helpottamiseksi. Lisäksi kolminkertaistamme viime kevään 2026 kehysriihessä päätetyn ajoneuvoveron perusveron alennuksen. Ajoneuvoveroa kevennetään kehyspäätös huomioiden yhteensä 30 miljoonalla eurolla, josta 20 miljoonaa euroa on nyt päätettyä. Kevennys kohdistetaan samantapaisesti kuin hallituskaudella aiemmin toteutetussa kevennyksessä. Ja lisäksi työmatkakuluvähennyksen ylärajaa vuodelle 2027 korotetaan nykyisestä 7000 eurosta 7800 euroon. Tähän on varattu 10 miljoonaa euroa.
Keinot polttoainetuen kohdentamiseen täsmentyvät jatkovalmistelussa. Toistaiseksi on epävarmaa, millaiset tukimuodot ovat EU-sääntelyn puitteissa käytettävissä ensi vuonna.
Tuomme lisäksi polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen uusia joustoja. Näiden tarkoituksena on mahdollistaa velvoitteiden kustannustehokas täyttäminen ja siten helpottaa polttoaineiden hintaan kohdistuvaa painetta. Jakeluvelvoitteen ristiintäyttöä nostetaan nykyisestä 30 prosentista 100 prosenttiin ja ylitäyttöä kasvatetaan 30 prosentista 100 prosenttiin.
Tiukassa julkisen talouden tilanteessa päättämämme 60 miljoonan kokonaisuus rahoitetaan valtiontalouden menokehysten sisältä. Tältä vuodelta käyttämättä jäävästä bioperäisen hiilidioksidin talteenottokapasiteetin rakentamiseen eli ns. piippujen tulppaus varatusta rahoituksesta 40 miljoonaa kohdennetaan uudelleen autoileville työmatkalaisille ja kuljetus- sekä maa- ja metsätalosalan yrittäjille. 20 miljoonaa kerätään pienentämällä perusväylänpidon rahoitusta.
Hallitusohjelmamme mukaisesti tavoitteenamme on reilun ja avoimen kilpailun edistäminen. Osoitamme hallitusohjelman toimeenpanoon varatuista määrärahoista 100 000 euroa käytettäväksi polttoainemarkkinan tilanteen jatkoselvittämiseen Kilpailu- ja kuluttajaviraston aiemman selvityksen pohjalta sekä mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla reilua ja avointa kilpailua polttoainemarkkinalla voidaan lisätä.
Olemme aiemmin jo tehneet useita liikkumista helpottavia ja kustannustasoa alentavia toimia. Olemme tällä vaalikaudella alentaneet liikenteen verotusta yhteensä lähes 300 miljoonalla eurolla, veronalennuksia on tehty sekä polttoaineen verotukseen että ajoneuvoveroon. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitun mukaisesti olemme myös loiventaneet polttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristyksiä, alentanut työmatkavähennyksen omavastuuta, nostanut maatalouden energiavähennyksen EU:n sallimaan maksimiin ja päättänyt romutuspalkkiosta. Lisäksi valmistelussa on vielä raskaan ammattiliikenteen dieselin veronpalautusta eli ammattidieseliä. Esitys tulee eduskuntaan vielä tänä syksynä.