Suomi elää tapahtumista.
Tapahtuma-ala työllistää kaiken kaikkiaan jopa noin 200 000 ihmistä. Suoraan tapahtumateollisuus työllistää vakinaisesti noin 25 000 henkeä ja loput työllisyysvaikutuksista syntyvät välillisesti sitten mm. matkailu-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2023 julkaisemassa selvityksessä todettiin, että jo vuonna 2019 päätoimisten tekijöiden lisäksi ala työllisti tilapäisesti 120 000–175 000 henkeä.
Välilliset vaikutukset ovat sitten todella merkittävä niin majoitus-, ravitsemis-, turvallisuus- ja kuljetuspalveluissa. Nämäkin alat saavat siis tapahtumista merkittävän osan tuloistaan ja työpaikoistaan. Tapahtuma-alan liikevaihto onkin kasvanut ennätyslukemiin ja alan työllisyysluvutkin ovat olleet nousussa.
Lueskelin, että esimerkiksi vuodesta 2023 vuoteen 2024 tapahtuma-alan inflaatiokorjattu liikevaihto kasvoi peräti 7,8 prosentilla ja hieman pidemmällä aikavälillä 2019-2024 liikevaihto kasvoi 41,5 prosentilla.
Tapahtumilla on siis monessa mielessä merkittävä taloudellinen vaikutus alueilleen. Tapahtuman taloudellinen vaikutus tarkoittaa siis sitä rahamäärää, jonka kyseinen tapahtuma ja sen kävijät tuovat alueelle kaiken kaikkiaan eli suoraan ja välillisesti. Esimerkiksi Secto Rally Finland eli meidän MM-rallimme tuo Keski-Suomen alueelle vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Nämä koostuu suoraan siis kulutuksesta, kuten lipuista, majoituksesta ja ruoasta, mutta myös epäsuorista vaikutuksista, kun yritykset palkkaavat lisää työntekijöitä ja ostavat palveluita muilta.
”Drift Masters European Championshipin Suomen osakilpailun matkailijoiden kokonaiskulutus oli noin 3,84 miljoonaa euroa.”
Vauhdin Maailman toimittaja Jari Kohonen kirjoitti 12.8.2026, kuinka ”Ahveniston Drift Masters jätti Hämeenlinnaan miljoonia euroja”. Kohonen kirjoitti Salmi Platformin toteuttaman kävijätutkimuksen pohjalta, miten lähes 25 000 katsojaa Ahvenistolle heinäkuun viikonlopun aikana tuonut tapahtuma näkyi alueella. ”Tapahtuman matkailijoiden kokonaiskulutus oli noin 3,84 miljoonaa euroa, lähes puolet kävijöistä yöpyi paikkakunnalla ja rahankäyttö ylitti selvästi suomalaisten tapahtumien vertailutason”.
Mielenkiintoinen huomio tutkimuksessa oli myös se, että kävijöistä vain noin kymmenesosa (11,9%). Yöpyviä kävijöistä oli lähes joka toinen (48,5%) ja ns. päiväkävijöitä 39,6 prosenttia. Lähes kaikki kävijöistä saapui Hämeenlinnaan juuri Drift Masters -kilpailun takia.
Drift Masters European Championshipin Suomen osakilpailun tapahtumatuottaja Outi Mertamo totesikin Vauhdin Maailmalle, että ”Tulokset osoittavat konkreettisesti sen, kuinka suuri merkitys kansainvälisen tason moottoriurheilutapahtumalla voi olla koko kaupungille. Tavoitteemme ei ole ainoastaan tuoda yleisöä Ahvenistolle, vaan saada ihmiset matkustamaan Hämeenlinnaan, yöpymään täällä ja käyttämään alueen palveluita. Tässä onnistuimme ensimmäisellä kerralla hienosti”.
Salmi Platformin tutkimuksen mukaan kävijöiden kokonaiskulutus oli noin 3,84 miljoonaa euroa ja tästä paikallisten osuus oli vain noin 565 000 euroa. Raha siis virtasi Kanta-Hämeeseen ja Hämeenlinnaan muualta Suomesta ja ulkomailtakin.
Mielenkiintoinen huomio oli myös se, että Drift Mastersiin osallistuneet Hämeenlinnan seudulla yöpyneet kävijät käyttivät vuorokaudessa noin 188 euroa. Se on merkittävästi enemmän kuin vastaavien tapahtumien ns. valtakunnan vertailuluku (104e). Myös päiväkävijät käyttivät rahaa reissussaan keskivertoa enemmän noin 172 euroa. VM:n mukaan ”yöpyneiden matkailijoiden vuorokausikulutuksesta 74 prosenttia ja päivämatkailijoiden kulutuksesta 54 prosenttia jäi tapahtuma-alueen ulkopuolelle paikkakunnan palveluihin”.
Kypäränoston arvoista oli sekin, että tapahtuman tekemisessä haluttiin käyttää mahdollisuuksien mukaan lähipalveluita. Ahveniston ratayrittäjä Sami Liljedahl totesi toimittaja Jari Kohosen kirjoittamassa uutisessa, että…
”Kaikki mitä pystyimme, ostimme Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen toimijoilta”
Paikallisten osuus tapahtumatuotannon kustannuksista oli noin 37 prosenttia.
Ja olihan nuo suositteluindeksit ja muutkin huikeita Ahveniston suurtapahtumalle. Tutkimuksen mukaan suositteluindeksi eli ns. NPS oli 74,73 ja yleinen tyytyväisyys 86,69% ja paluuhalukkuus peräti 93,99%.
Eli toivottavasti tapahtuma saa jatkoa. Tällaisia Häme ja Suomi tarvitsee. Siksi itsekin olen halunnut aina olla kulttuuri-, urheilu- ja kaikkia muitakin tapahtumia tukemassa, kun siihen on mahdollisuuksia ollut. Olemme eduskunnasta esimerkiksi panostaneet merkittävästi voimavaroja Ahvenistonkin kehittämiseen. Ensin osoitimme erillisrahoitusta, että Apparalle saatiin ajanmukaiset ja arvokisatasoiset ampumahiihdon olosuhteet ja nyt viimeksi osoitimme rahoitusta siirrettävien katsomorakenteiden hankkimiseen. Ja vastaavia panostuksia olemme osoittaneet myös mm. Lahden Salpausselälle mihin tällaisellä rahoituksella saadaan nyt rullahiihto-olosuhteet ja myös MM-tason ampumahiihto-olosuhteet. Ja vastaavia on tehty myös Rovaniemelle jne. Olosuhteita nimittäin tarvitaan, että tapahtumia voi syntyä. On sitten kyse urheilusta tai kulttuurista konserteista tai messuista.
Ja näissä aktiivinen jatkossakin.
Uusi viikko käyntiin Riihimäen seutukunnan seutujohtoryhmällä ja sitten perään Hämeen maakuntahallituksen kokous. Taas mennään…