”Suomen talous on kääntynyt viime aikoina merkittävään kasvuun. Vienti jälleen vetää, yritysten tilauskanta vahvistuu, tuotanto kasvaa, yritysten tulokset kohenevat ja investoinnit lähtevät liikkeelle.”
Näin kirjoitti Verkkouutiset tänään 11.8.2026 aamulla. Uutisen taustalla oli tieto siitä, että ”Suomen kasvuvauhti on jo euromaiden kärkitasoa”.
Uutisessa käytiin läpi sitä miten talouskasvu on vahvistunut ja myös sitä miten mm. rakentaminen on nyt elpymässä. Rakennusalan yritysten ns. työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi kesäkuussa peräti + 12,4 prosenttia. Ja samaan aikaan ”myynnin määrä kasvoi 12 prosenttia, talonrakentamisen liikevaihto 8,1 prosenttia ja myynnin määrä 7,9 prosenttia”.
Verkkouutisten jutussa lainattiin myös Swedbank Suomen pääekonomisti Timo Hirvosta, joka nosti eilen esiin tietoja, joiden mukaan ”teollisuuden uudet tilaukset lisääntyivät kesäkuussa 16,6 prosenttia vuodentakaisesta. Teollisuuden tuotanto kasvoi 4,5 prosenttia viime vuoteen verrattuna”.
Myös Helsingin Sanomat uutisoi miten nyt talous kasvaa vauhdilla ja myös Yle kertoi talouden käänteestä.
Vihervasemmisto-oppositio on Antti Lindtmanin (sd), Tytti Tuppuraisen (sd) ja Minja Koskelan (vas) ja muiden sekä keskustalaisten tukiessa ja säestäessa Antti Kurvisen (kesk) kanssa syyttäneet pääministeri Petteri Orpon keskustaoikeistohallitusta epäonnistumisesta, kun talous ei ole kasvanut. Odotankin mielenkiinnolla syksyn eduskunnan istuntoja, kun Kurvisen ja Koskelan sekakuoro – yksiäänisesti – sitten varmasti kiittelee Orpo-Purran hallitusta Euroopan parhaasta talouskasvusta. En kuitenkaan tätä odotellessa pidätä hengitystä.
Keskustan Antti Kaikkonen (kesk) vaati kepunsa kanssa joku aika sitten talouskasvun tuplaamista. Se ei nykyhallitukselle riittänyt ei tietenkään, vaan tavoite oli aivan erilaisissa kasvuluvuissa ja niistä nyt eri mediat ja uutiset kertovat.
Hyvien uutisten joukkoon Iltalehti toi omansa kirjoittamalla eilen 10.8.2026, että…
Taas kovia lukuja Suomen taloudesta
Nordean ekonomisti: ”Tältä näyttää, kun talous kasvaa.”
Toimittaja Mika Koskinen kirjoitti IL:ssä siitä miten ”Hyvien talouslukujen uutisvirta jatkui maanantaiaamuna, kun Tilastokeskus kertoi uusimmat tiedot teollisuudesta ja rakentamisesta”.
Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala avasi uuden viikon X.ssä paljon puhuvasti: ”Hyvien talousuutisten merkeissä alkaa tämäkin viikko”.
Näin sen pitikin mennä ja näin sen pitikin toimia. Työnteon kannustavuutta on lisätty, työnverotusta on kevennetty merkittävästi painottaen juuri pieni- ja keskituloisiin ja samaan aikaan yrittäjyyden kasvun edellytyksiä on parannettu. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen toimet alkavat siis näkyä ja kasvu on nyt saatu sellaisiin lukuihin, mitkä myös historiatiedon valossa merkitsevät työllisyydenkin kääntymistä kasvuun. Hyvä talouskasvu näkyy työllisyysluvuissa noin puolen vuoden viiveellä ja näin uskon nytkin käyvän.
Toki pitää muistaa se, että taloutemme on herkkä ja se kestää huonosti erilaisia ulkoisia shokkeja joista viime vuosilta on lukuisia kokemuksia niin Trumpin tullipolitiikan, Grönlanti-sanailun, Venezuelan tapahtumien ja viimeksi sitten Iranin ja Hormuzinsalmen osalta. Ja ei se Venäjän hyökkäyssotakaan Ukrainassa ole päättynyt ja sen vaikutukset näkyvät edelleen moneen, kuten viime vaalikaudellakin näkyi. Jos nyt välttyisimme tällaisilta uusilta ulkoisilta häiriötekijöiltä, niin luvut voivat olla loppuvuodesta vieläkin parempia. Sen eteen teemme nyt työtä.
Lindtmanin suosio sulaa
Harmaita hiuksia SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin (sd) leirii aiheutta varmasti se, että Lindtmanin henkilökohtainen suosio näyttää sulavan? Uutissuomalainen paljasti, että Antti Lindtmanin kannatus on luisussa. Vielä tammikuussa Lindtman keräsi kovan 21 prosentin kannatuksen ja nyt puolessa vuodessa siitä on sulanut lähes kolmannes. Lindtmania kannatti enää 15 prosenttia suomalaisista.
Pääministerigallup on toki omansa, mutta onhan tuo lasku hurja? Harvoin gallupeissa tällaisia nähdään, vaan muutokset ovat mieluumminkin ainakin puoluegallupeissa prosenttiyksikköjen kymmenyksiä suuntaan tai toiseen.
Mielenkiintoista onkin nähdä pystyykö Antti Lindtman kärkipaikkansa pitämään vielä seuraavassa pääministerigallupissa ja mielenkiintoista on nähdä myös se, että tarttuuko henkilökohtaisen suosion sulaminen myös SDP:n koviin kannatuslukuihin?
Lindtmanin takana USU:n gallupissa tulevat vasemmistoliiton Minja Koskela, nykyinen pääministeri Petteri Orpo, keskustan Kaikkonen sekä perussuomalaisten Riikka Purra.
Syksystä tuleekin mielenkiintoinen, kun Antti Lindtmanilta odotetaan tietoa demareiden vaihtoehtobudjetista ja myös linjauksia demareiden ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. On mahdoton nähdä, että hän antaisi ulpo- ja turpo-kysymyksissä oman puolueensa enää ajelehtia vapaasti, kuten kävi viimeksi eduskunnan säätäessä välttämättömästä ja maamme turvallisuuden kannalta tärkeästä rajaturvallisuuslaista tai sitten Ottawan sopimuksesta tai nyt viimeksi Naton yhteisistä ydinaseratkaisuista. Näistä Lindtman joutuu kantaa ottamaan puolueensa kanssa vielä tämän vuoden puolella uudestaan rajaturvallisuuslakiin. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut niin tämä ratkaisu tullee olemaan merkittävä myös ensi kevään eduskuntavaaleja ajatellen. Sellaisen puolueen kanssa on mahdoton mennä samaan hallitukseen, mikä ei luota ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä maamme parhaisiin asiantuntijoihin ja aseta maamme rajaturvallisuutta ja koskemattomuutta kaiken muun politikoinnin edelle.
Uutissuomalaisen pääministerigallupin toteutti Iro Research ja kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista kesä-heinäkuussa. Kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.