Schengen-sopimus tuo oikeuksia, mutta jäsenvaltioille myös velvollisuuksia
Espanjaan kuuluvan Ceutan tapahtumat osoittivat, että EU:n ulkorajalla tarvitaan nopeaa reagointikykyä. Ceutaan rantautui yllättäen Marokosta yli 70 000 ihmistä. Julkisuudessa on kerrottu Espanjan kansallisen tiedustelupalvelun varoittaneet toistuvasti maan sisäministeriötä siirtolaisista ja myös Marokon tiedustelupalvelun kerrottiin olleen tietoinen siirtolaisista. Tästä huolimatta tilanne pääsi eskaloitumaan ja EU:n ulkoraja vuoti ja oli avoinna.
Useiden Euroopan maiden johtajat vaativat yhdessä koordinoitua reaktiota tällaisiin tapahtumiin. Allekirjoittajamaat, Suomi mukana, olivat huolissaan EU:n ulkorajan laittomista rajanylityksistä. Pian Espanja kertoikin onnistuneensa palauttamaan alueelle tunkeutuneista laittomista maahantulijoista suurimman osan takaisin Marokkoon. Akuutti tilanne helpotti, mutta juuri syyt jäivät.
Oleellista tässä onkin nyt tunnistaa se, miksi näin pääsi tapahtumaan ja miten tällaiset jatkossa estetään. Yli 40 vuotta sitten syntyneestä Schengen-alueesta on vuosikymmenten aikana tullut maailman laajin vapaan matkustamisen alue. Se takaa vapaan liikkuvuuden ilman sisärajatarkastuksia 29 Euroopan maan välillä yli 450 miljoonalle ihmiselle. Hankkeen tavoitteena on ollut myös vahvistaa yhteistä turvallisuutta ja tähän tulee nyt kiinnittää yhdessä lisää huomiota.
Schengen-sopimus tuo siis eurooppalaisille oikeuksia, mutta jäsenvaltioille sen pitää tuoda myös velvollisuuksia. Näitä esimerkiksi Espanja ei minusta ole hoitanut vastuullisesti.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin johtama sosialistihallitus on tehnyt poikkeuksellista maahanmuuttopolitiikkaa. EU:n yhteisestä linjasta poiketen vasemmistohallitus on laillistanut satojen tuhansien paperittomien siirtolaisten aseman myöntämällä heille vuoden mittaisia oleskelu- ja työlupia. Sánchezin johdolla Espanja päätti menettelystä, jolla laillistettaisiin jopa puolen miljoonan paperittoman siirtolaisen asema. Tällaiset laittomien maahantulijoiden laillistamisohjelmat ovat haitallinen vetovoimatekijä, mikä kannustaa ihmisiä pyrkimään maahan laittomasti. Laillistamisesta maksavat hintaa kaikki Schengen-alueen maat, kun lupa avannee mahdollisuuden liikkua alueen muihinkin maihin. EU tuleekin ottaa tämä käsittelyyn ja sääntöjen tulee olla yhtenevät.
Meidän on EU:n ulkorajavaltiona oltava tässä aktiivinen, mutta tilanteen kanssa myös valppaana. Venäjän naapurissa me voimme olla seuraava esimerkiksi hybridioperaation kohde. Itärajamme on pidetty kiinni ja vuoden loppuun mennessä tulemme päättämään myös tärkeän rajaturvallisuuslain jatkosta. SDP:n kansanedustajista Timo Harakka, Krista Kiuru, Nasima Razmyar, Elisa Gebhard, Matias Mäkynen ja Johan Kvarnström äänestivät viimeksi rajaturvallisuuslakia vastaan.
Eilen mediat kertoivat, että demaririvit ovat sekaisin ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan sooloilu näyttää jatkuvan irtopisteiden keräilynä?
Iltalehti kertoi 14.8.2026, että SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ”ei ole päättänyt kantaansa rajalain jatkamisesta”. Razmyar kuulemma ”haluaa rauhassa puntaroida asiaa”. Sillälailla. Sitä siis täytyy puntaroida, että pidetään itäraja kaikissa tilanteissa turvallisena ja maamme koskemattomuus turvattuna vai ei? Vai mitä Razmyar tässä vielä puntaroi? Myöskään demareista Matias Mäkynen ja Krista Kiuru eivät halunneet Iltalehdelle ”kommentoida asiaa”. Pieni tikku on kiva pitää puheenjohtaja Lindtmanin tuolissa?
Elisa Gebhard ei asiaa kommentoinut IL:lle eikä kantaa näytä olevan myöskään Johan Kvarnströmilläkään? Ja kuulemma rajaturvallisuuslaki ei voi olla pysyvä tilanne, kommentoi taasen Timo Harakka lehdelle. No, minulle rajaturvallisuus tai sen takaaminen ja varmistaminen on ihan pysyvä tila ja sen eteen tehdään kaikki toimet mitä tilanne kulloinkin vaatii.
Aikamoista.
No, loppuvuoden eduskuntakäsittelyt tulevat olemaan merkittäviä maamme tulevaisuuden kannalta. Itse toivon, että myös SDP, puheenjohtajansa Antti Lindtmanin (sd) johdolla, saa rivinsä itärajaakin koskevissa asioissa suoriksi ja maamme turvallisuuden ja koskemattomuuden kaiken muun edelle.
Rajaturvallisuuden takaaminen on minusta jopa hallitusvastuun kynnyskysymys.
Valitettavasti useissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä SDP ei ole pystynyt muodostamaan johdonmukaista ja yhtenäistä turvallisuuspoliittista linjaa. Se on vaarallista.
Uhkakuvat pitää ottaa vakavasti kaikkialla EU:n ulkorajoilla. Syyt tulla tai tunkeutua Eurooppaa voivat olla moninaisia. Itärajamme turvaamiseksi rakennettu esteaita suojaa osaltaan 1300 km rajasta akuuteimmat alueet henkilö- ja teknisen valvonnan kanssa. Ja tällä hetkellä aita on myös tärkeä suoja, kun estämme villisikojen afrikkalaisen sikaruton leviämistä.
Nyt huoli Ceutassa on jälleen kasvanut? Uutiset ovat kertoneet, että jotain voisi jälleen olla tapahtumassa?
Meidän tärkein tehtävämme onkin taata maamme turvallisuus, mutta myös koskemattomuus kaikissa tilanteissa ja siksi tätä työtä on tehtävä ja jatkettava.
Sää vähän lämpeni taas. Tällaisia mukavia ja kauniita loppukesän päiviä. Tykkään näistäkin, kuten kaikista eri vuodenajoistamme. Jotenkin vain tuntuu, että taidan olla kuitenkin eniten kevätihmisiä?
Tänään aamusta aikaisin Hämeenlinnaa kohden…