Rauhaa ei ole tulossa, jos aluevaatimuksiin ei suostuta.
Tämä on ollut Venäjän keskeinen viesti jo pitkään. Venäjä myös toisti alueluovutuksia vaativan kantansa tämän viikon neuvotteluiden jälkeen ja onkin ennen aikaista puhua rauhasta tai edes tulitauosta ennen kuin Venäjä siihen saadaan mukaan pakotettuna tai muuten. Tällä hetkellä minusta rintamatilanne ja myöskään drone- ja ilmahyökkäysasetelma ei lupaile nopeaa rauhaa. Siksi minusta nyt ainakin yksi – ehkä se tärkein – raide pitäisikin olla Venäjän vastaisten pakotteiden vahvistaminen ja lisääminen ja samaan aikaan Ukrainan ilmapuolustuksen kehittäminen. Ja en pitäisi yhtään huonona sitäkään, että Ukrainan vastaiskukykyäkin samaan aikaan vähintäänkin tuettaisiin, jos ei jopa vahvistettaisi. Valitettavasti en usko kuin siihen, että vain pakotettuna Venäjä tulitaukoon ja rauhaan suostuisi.
Neuvottelut tulitauosta ja rauhasta jatkuvat siis tänään Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupungissa Abu Dhabissa, kun Venäjän, Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat. Tarkkaa tietoa ei ole siitä millaisessa pöydässä ja millä kokoonpanolla neuvotteluja käydään, mutta toisaalta pääasia, että edes käydään. On nimittäin aina parempi vaikka vain vaimea dialogi kuin vain äänekäs monologi.
Maailman talousfoorumi Sveitsin Davosissa päättyy myös tänään. Siellä isoimpana tai näkyvimpänä pöydällä oli Grönlannin tilanne. Siihen näyttäisi nyt löytyneen jonkinlainen ratkaisu vanhan vuoden 1951 Yhdysvaltain ja Tanskan välisen puolustusyhteistyösopimuksen pohjalta. Kehikoista ei nimittäin tässä yhteistyössä ole puutetta. Tanskan ja USA:n välillä on nimittäin ainakin kuusi erilaista puolustukseen liittyvää sopimusta. Näistä viimeisimpänä kahdenvälinen DCA-sopimus vuodelta 2023. Grönlannin ratkaisuun liittyy myös ns. arktinen A7-maaryhmä ja alueelle luotava vahvempi ilma- ja ohjuspuolustuksen ns. kupoli. Aa-seiskaan siis kuuluvat seitsemän arktista maata eli Kanada ja Yhdysvallat sekä viisi Pohjoismaata. Mitä muuta paketti sisältää ei aivan tarkasti ole julkisuuteen kerrottu ja kaikkea ei edes vielä ole sovittukaan, mutta selvää on, että Yhdysvaltojen läsnäolo tulee kasvamaan jälleen Grönlannissa ja se tullee alueelle myös uusia tukikohtia tai vastaaviakin rakentamaan. Mallia on verrattu mm. Britannian tukikohtiin Kyproksella. Ja sopimukseen sisältyneen myös Ukrainan tapaan joitain oikeuksia Grönlannin mineraaleihinkin? Mutta katsotaan tätä ja palataan, kun palaset alkavat loksahdella paremmin kasaan.
Davosin kokous siis päättyy tänään. Yksi keskeinen ratkaisu tai osaratkaisu sieltä oli Yhdysvalloille lupaamien turvatakuuehtojen viimeistely. Kokonaisuuden pitäisi olla nyt valmis maiden parlamenttien hyväksyttäväksi ja presidenttien allekirjoitettavaksi. Iso kysymys onkin se, että riittääkö lopulta kuitenkaan se, että USA ja Ukraina tämän ratkaisu vahvistaisi, sillä pahaa pelkään, että Kreml käyttää lopulta tähän vielä jonkinlaista vetoaan, jos joskus aidosti rauhanneuvotteluissa edettäisiin.
Samaan aikaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltojen erityislähettiläs Steve Witkoff tapasivat eilen Moskovassa. Nelituntiseksi kerrottu neuvottelu toivottavasti osaltaan vei asioita eteenpäin, vaikka Kremlin viesti olikin tuttu, että Venäjä ei ole luopumassa aluevaatimuksistaan. Venäjä siis vaatii edelleen itselleen Krimin lisäksi myös Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueita. Tämä kysymys lienee keskeisin ja edelleen täysin avoinna?
Sveitsin Davosissa Ukrainan presidentti Volodymyr Zeleskeyn mukaan päästiin kuitenkin ratkaisuun jonkinlaisesta uudesta lupauksesta Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistamiseksi. Tämän yksityiskohtia ei julkisuuteen kerrottu, mutta toteutuessaan se olisi nyt paljon ajankohtaisempi ja siksi juuri nyt tärkeämpikin päätös kuin ehkä joskus tarvittavat turvatakuut.
Itse siis pitäisin nyt aivan olennaisimpina sitä, että Ukrainan mahdollisuutta puolustautua ja myös iskeä syvemmälle Venäjän maaperälle vahvistettaisiin ja toisaalta pakoteruuvia Venäjälle kiristettäisiin. Venäjä pärjää nyt rintamalla liian hyvin taipuakseen tulitaukoon tai rauhaan.
Ukrainan asevoimien ylipäällikkö kenraali Oleksandr Syrsky totesikin LB Liven haastattelussa, että viime vuoden aikana Ukrainan onnistui iskemään 719 viholliskohteeseen Venäjän maaperällä aiheuttaen yli 15 miljardin dollarin tappiot. Iskuilla Ukraina onnistui siis vähentämään Venäjän öljyntuotantokykyä ja tätä kautta sotakassaan virtaavaa rahaa. Syrsky muistuttukin, että öljy on Venäjän tärkein vientipotentiaali ja periaatteessa sen sotilasbudjetin tärkein lähde. Öljyntuotannon tuloiksi asevoimien ylipäällikkö arvioi noin 130 miljardia dollaria, kun samaan aikaan päättyneen vuoden Venäjän sotilasbudjetti oli 175 miljardia dollaria. ”Itse asiassa vähennämme sodan rahoituksen lähdettä. Siksi syväiskuilla on ratkaiseva rooli.”
Ukrainan asevoimien ylipäällikkö muistuttaa pitkästä haastattelussaan, että kaikki elektroniikkaan liittyvä tulee Venäjälle Kiinasta. Ja lisäksi ammuksia ja ohjuksia Pohjois-Koreasta ja myös Iranista. Haastattelussa mainittiin että uksin Iran olisi toimittanut Venäjälle ohjuksia kolmen miljardin arvosta. Nämä pitävät Venäjän kapasiteettiä korkealla. Siksi juuri niitä pakotteita tarvitaan lisää ja lisää myös jo olemassa olevien pakotteiden valvontaa.
Ja muistaa se, että oikeasti Putin haluaa koko Ukrainan.
…
Pientä talviflunssaa nyt pukannut kiusaksi pari päivää. Tänään pakko ottaa rauhallisemmin ja hoidella asioita vain täältä kotityöpöydän äärestä.
….
Kello 22.51 ja oli hyvä ottaa tämä päivä vähän rauhallisemmin ja tuntuu siltä, että se köhä selätettiin sinkkisuihkeella, kuten kaikki monen viime vuoden aikana. Kannattaa ostaa kotiin FluAcute Zinc+. Pitää olla siis käytössä silloin, kun se ensimmäinen kutina kurkussa tai nielussa tuntuu. Varhainen suihkaisu pitää siis flunssahan poissa. Aivan huikea aine ja vahva suosittelu aniksen maulle, mikä peittää parhaiten pahan sinkin maun.
Mutta nyt suihkautan pari kertaa ja siirryn lepoon.