Kolmas tämän vaalikauden valtion talousarvio valmistui valtiovarainvaliokunnasta. Itse olen saanut vastata valtiovarainvaliokunnassa budjetin käsittelystä hallituspuolueiden osalta vastaavana ja täytyy sanoa, että mielenkiintoisia aikoja olemme eläneet.
Aivan viime metreille asti olemme joutuneet katsoa, että ns. budjettilait eli lait joilla on taloudellisia vaikutuksia valmistuisivat substanssivaliokunnista. Tällaisena aikana, kun teemme merkittäviä säästöjä, niin näiden läpisaaminen on erittäin olennaista ja jopa välttämätöntä. Monella uudistuksellakin on myös rahaa säästäviä vaikutuksia ja jos näitä emme maaliin talolta vuodenvaihteeseen mennessä saa, niin laita jäävät voimaan tulematta ja budjetin vaikutuksen myös. Tämä pahimmassa tapauksessa voisi tarkoittaa sitten valtion talouden kehysten rikkoutumista.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus teki vielä marraskuulla omaan budjettiesitykseensä noin 40 miljoonan euron tarkennukset. Esitykseen sisältyi mm. ehdotuksia uusien liikennehankkeiden käynnistämisestä sekä tuesta Ukrainalle.
Meidän alueelle tai alueemme vaikutus piiriin yksi keskeisen tärkeä hanke tässä kokonaisuudessa oli ns. Kehä IV -tien suunnittelun eteneminen. Tie on siis se sama mistä aiemmin kirjoitin, että se alkaa Lopen Joentakaa kantatie 54:ltä ja näinhän se käytännössä alkaakin. Eli täältä Läyliäisten Vihtijärven, Röykän kautta tie tulee ns. uudelle Klaukkalan ohikulku- eli kehätielle ja sieltä moottoritielle vt3:lle. Nyt haluamme jatkaa tätä tiedä eteenpäin yli kolmostien aina Tuusulan moottoritielle asti. Tie synnyttää siis täältä päin myös suoran yhteyden lentokentälle jne. Nyt Maantien 152 Hämeenlinnanväylä–Tuusulanväylä (Kehä IV) suunnitteluun lisäsimme 2,5 miljoonan euron määrärahan.
Täydentävässä osoitettiin rahoitusta myös Liminka–Oulu kaksoisraide -hankkeen toteuttamiselle 199 miljoonan euron valtuutuksella ja 10 miljoonan euron määrärahalla. Ja myös merkittävä hanke on Valtatie 9 Tampere–Orivesi 1. vaihe -hankkeen eteenpäin saaminen välillä Alasjärvi–Käpykangas. Tähän pääministeri Petteri Orpon hallitus lisäsi 109 miljoonan euron valtuutuksen ja 22 miljoonan euron määrärahan.
Lisäksi haluan nostaa vielä esille tästä täydentävästä budjettiesityksestä yhden eli päätöksen aloittaa ns omalääkäritoiminta. Hyvinvointialueiden määräaikaisiin omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin ehdotetaan 40 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Vähintään puolet kyseisestä määrärahasta käytettään uusiin ammatinharjoittajamalliin perustuviin kehittämishankkeisiin.
Mutta tässä siis vain osa ja kokonaisuus löytyy valtioneuvoston sivuilta: Hallitus ehdottaa täydennyksiä vuoden 2026 talousarvioesitykseen.
Eduskunnan lisäykset 40 miljoonaa euroa
Kokonaisuudessaan siis noin 80 miljoonan euron tarkennukset, korjaukset ja lisäykset tehtiin valtion ensi vuoden budjettiin vielä syksyn julkaisemisen jälkeen ja nostan tässä joitain mitä johdollani teimme eduskunnassa kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja 
kristillisdemokraattien kanssa. Lisäykset siis ovat hallituspuolueiden yhdessä budjettiin sopimia ja tässä muutamia nostoja.
Merkittävät panostukset maanpuolustustyön
Isona kokonaisuutena päätimme merkittävistä lisärahoituksista maanpuolustukseen. Isoin lisäys tehtiin MPK:lle, minkä rahoitusta kasvatimme nyt 500 000 eurolla. Merkittävät panostukset osoitimme myös Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseereiden kansainvälistymistoimintaan. Molempien rahoitusta lisäsimme 100 000 eurolla ensi vuodelle.
Uusi ja pitkään rahoitusta hakenut kohde on myös Suur-Savon Reserviupseereiden Saimaa drone -hanke. Tänne osoitimme nyt lisärahoitusta valtiolta 200 000 euroa.
Lisäsimme myös Rauhanturvaajaliitolle 200 000 euroa, Kriisinhallintaveteraaneille vertaistukityöhön 50 000 euroa ja merkittävänä Kaatuneitten omaisten liitolle 200 000 mm. sotaorpojen vertaistukeen ja myös ryhmäkuntoutukseen. Uutena rahoitusta lisättiin (PL33) Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry:lle 50 000 euroa.
Lisäsimme myös merkittävän määrän rahoitusta erilaisille sota-ajan museoille. Panssarimuseo luonnollisesti mukana, mutta nyt myös mm. Salpalinjamuseo (50 000e), Viestimuseo Lokki (150 000e), Suomen Rautatiemuseo (50 000e), Hankoniemen Rintamamuseo (50 000e), Tuusulan Lottamuseo (50 000e) ja Forssan luontomuseo (20 000e). Panssarimuseon tuen kohteena museon huolto- ja varastohallien uudistaminen ja kehittäminen.
15 ampumaradalle valtion kehittämistukea
Tämän vaalikauden alussa aloitimme esityksestäni uudet valtion kehittämistuet myös ampumaradoille. Sovimme Säätytalolla 2023 kovasta 1000 ampumaradan tavoitteesta vuosikymmenen loppuun mennessä ja tämä vaatii niin lainsäädännön ja luvituksen sujuvoittamista, mutta myös rakentamis- ja kehittämisrahaa.
Olemme osoittaneet nyt vuosittain kolmelle radalle suuremman 300 000 euron kehittämisrahan ja ensi vuonna nämä tuet menevät Lopen Ampumaurheilukeskukselle sporting-radan rakentamiseen sekä Kiteen Aimoon ampumaurheilukeskukseen ja Jämsän Hallin ampumaradalle. Kullekin siis 300 000 euroa.
Lisäksi kahdelletoista radalle osoitimme 50 000 euron kehittämisrahan. Tästä rahoitusta tulee 50 000 euroa Kajaanin Ampujat ry:lle Kajaanin ampumaradan skeet-ratojen uudistamiseen, Nikulanvuoren ampumaradan peruskorjaukseen Naantalin ampumayhdistykselle, Vaalan Kurikkavaaran ampumaradalle, Orimattilan ampumaradan kehittämiseen Orimattilan reserviupseerit ry:lle, Liedon ampumaradalle, Pohjois-Iin ampumaradalle, Hyvinkään ampumaradalle, Suvipielisen alueen ja ampumaradan kehittämiseen Hämeenlinnan Reserviläiset – Aliupseerit ry:lle, Loimaan ampumaradan kehittämiseen Loimaan Laukojat ry:lle, Utsjoen Kylmänkiven ampumaradan kehittämiseen, Kotalahden ampumaradan kunnostukseen Lemin Eskot ry:lle ja Laukaan ampumaradan kehittämiseen Keski-Suomen ampujat ry:lle.
Meiltä Hämeestä siis mukaan Orimattilan ampumarata, Hämeenlinnan Suvipielisen ampumarata ja Lopen Ampumaurheilukeskus.
Tätä työtä jatkamme myös seuraavana vuonna eli tehtävää tässä tulee riittämään.
Aulangon peruskorjaukset jatkuvat
Yksi sellainen oma lempilapseni on ollut huolehtia Hämeenlinna Aulangon historiallisten kivirakennusten peruskorjauksista. Olen näihin vuosittain lisärahoitusta osoittanut ja niin teimme ensi vuodellekin. Aulangon näkötornin peruskorjauksen viimeinen vaiheeseen 350 000 euroa. Iso urakka siis etenee ja toivottavasti saadaan nyt maaliin.
Olemme myös pitkään rahoittaneet kansanedustaja Pauli Kiurun (kok) esityksistä Metsähallituksen luontokohteiden autiotupia. Pauli nosti tämän joitain vuosia sitten yhdeksi korjausvelkatyön kärjeksi ja olemme tätä työtä nyt päättäväisesti jatkaneet. Ensi vuodelle 2026 osoitimme rahoitusta Metsähallituksen autiotuville seuraavasti; Lemmenjoen kansallispuisto 200 000e, Hossan Kansallispuisto 50 000e, Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tiilikkajärvi, Hiidenportin, Rokua, Syötteen, Kauhanevan-Pohjankankaan ja Salamajärven kansallispuisto yht. 25 000e, Kaldoaivan erämaa-alue 125 000e.
Kollegani Janne Heikkisen esityksestä kansallispuistojen korjausvelka- ja kehittämisrahoituksen piiriin nostimme ensi vuodelle vielä myös Oulangan kansallispuiston retkeilyrakenteiden kunnostamisen. Tähän osoitimme erillisrahoitusta peräti 300 000 euroa.
Asunto- ja ympäristöjaoston kokonaisuudesta nostan esille vielä Hämeestä Heinolan Lintutarhan perinteisen rahoitustuen (15 000e) sekä 200 000 euron rahoituksen Pidä Saaristo siistinä ry:lle Pohjanlahden huoltoaluksen hankinnan eteenpäin saamiseksi. Merkittävä on myös jo pari vaalikautta aiemmin liikkeelle lähteneen Suomen Metsästäjäliiton 150 000 euron rahoituksen jatkaminen myös täältä metsästäjien tekemän mm. lintukosteikkojen ja vieraspetopyyntien tehostamiseen.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta rahoitusta Suomen Kylille, vesistönhoitohankkeisiin ja Suomenhevoselle
Pääluokassa 30. osoitimme erillisrahoitusta ensi vuodelle niin villisikojen aiheuttaman afrikkalaisen sikaruton riskin pienentämiseen, mutta uutena myös Suomen Metsästäjäliitolle uuden 50 000 euron rahoituksen koirien susi-turvaliivien lisäämiseen. Halusimme näin lisätä metsästyskoirien turvallisuutta metsällä. Uusi rahoitus tullaan ohjaamaan Metsästäjäliitosta niille piireille, missä susiuhka ilmeinen ja näissä hankinnat tehdään paikallisia eräliikkeitä hyödyntäen.
Isot tuet osoitettiin kylätoiminnan valtiontukeen Suomen Kylät ry:lle 200 000 euroa ja myös maaseudun kauppojen kannalta elintärkeään kyläkauppatukeen 150 000 euroa. Monilla pienillä kyläkaupoilla on nyt edessä mittavat kylmäkoneiden uudistamishankkeet ja näitä halusimme nyt tukea.
Mukana on iso määrä erilaisia vesistöjen ja virtavesin kehittämishankkeita. Itse nostin mukaan Vanavesisäätiön ja sille osoitimme nyt 200 000 euron rahoituksen Suojärven padon, Koskenkosken padon ja Vuolteenkosken padon purkuihin (yht. 180 000 euroa) ja vesistön hoitokalastukseen 20 000 euroa.
Merkittävä ja uusi rahoitus oli myös 100 000 euron rahoitus Evon partiolaisten alueen sähköinfran kehittämiseen Metsähallitukselle. Kiitos aktiivisuudesta partiolaisten varapuheenjohtaja Jenna Kankaanpäälle. Hieno alue kehittyy näin entistä paremmin isojen tapahtumien ja leirien paikkana.
Ehkä vielä täältä haluan nostaa Suomenhevosen aseman turvaamisen palkintotukena osoitettavan 200 000 euron rahoituksen ja uutena Suomenratsut ry:lle tulevan 50 000 euron tuen. Myös Suomen hevostietokeskus sai rahoitus 50 000 ja Helsinki International Horse Show:lle 100 000 euroa tapahtuman siirtoon tai siitä aiheutuviin investointeihin Helsinkin Messukeskukseen. Merkittävä on myös 
Suomen Hevosopistolle osoittamamme 200 000 euron korjausrahoitus Ypäjä-hallin peruskorjaukseen.
Museoille, kulttuurille, elokuville ja nuorisotyölle merkittäviä kohdennuksia
OKM:n pääluokkaan 29. tuli määrällisesti eniten kohteita ja lisäyksiä. Nostan tässä vain niistä osan ja lähinnä itse mukaan tuomiani hankkeita ja kohteita tai muuten erityisen maininnan ja noston ansaitsemia kohteita.
Museopuolelta nostin mukaan kollegani Jari Ronkaisen (ps.) kanssa Panssarimuseon ja sinne osoitimme 150 000 euron rahoituksen uuden varasto- ja huoltorakennuksen investointiin.
Merkittävät panostukset päätimme mm. Suomi-kouluille 300 000 euroa, Etäkoulu Kulkurille 250 000 euroa ja Tiedeolympialaisille 60 000 euroa. Myös tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen osoitimme lisärahoitusta 200 000 euroa.
Suomen Elokuvasäätiölle pienten ja keskisuurten kaupunkien elokuvateattereiden investointeihin tulee lisärahaa 250 000 euroa, Ja AVEK:n Kehittämölle 150 000 euroa uran alkuvaiheessa oleville elokuvantekijöille.
Uusi kohde on myös Espoo Cinen vammaisjärjestöjen lasten ja nuorten Crip Cine kylässä -näytösten tukeminen 30 000 eurolla ja ERITYINEN -teatteriverkostohankkeen kehittämiseen, toiminnan vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen Suomen Harrastajateatteriliitolle osoitettu 50 000 euron tuki. Music Finlandille viennin edistämiseen 100 000 euroa,
Pienenä nostona haluan vielä mainita ainutlaatuisen ja uniikin Aino Kallaksen Syrjän talon peruskorjauksen. Osoitimme Syrjä Seuralle rahoitusta 100 000 euroa talon vesikaton ja ulkovuorauksen uudistamiseen. Myös Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry:n museoalueen matkailuinfran kehittämiseen osoitimme 60 000 euron rahoituksen.
OKM:n kokonaisuudesta haluan nostaa esille vielä ainakin Suomi-koulut (300 000e), Etäkoulu Kulkurin (250 000e), Tiedeolympialaiset (60 000e), Suomen Kirjaistituutin säätiön (40 000e), Uuden näytelmän toimisto Unton (50 000e) ja Mäntsälän urheilijoiden lasten hiihtokoulujen ja kuntolatujen lumitykki-investoinnin rahoittamisen 50 000 eurolla.
Nuorisotyön puolelta haluan nostaa esille Asenne ry:n minkä toiminta alkoi Forssasta ja nykyisin tämä tekee nuorisotyötä myös Turussa. Asenteelle osoitimme ensi kertaa erillisrahoista täältä yhteensä 40 000 euroa. Erittäin upea paikka ja tekevät todella arvokasta työtä. Kannatta kurkata tai käydä katsomassa jos ei teille ole vielä tuttu toimija.
Ahveniston moottoriradan ja Salpausselän hiihtostadion suurtapahtumainfraa kehitetään
TEM:n pääluokasta mainitsem kaksi isompaa kehittämishanketta, mistä toisessa hankintaan Hämeenlinnan kaupungin ja Ahveniston moottoriradan toimesta Apparalle katsomorakenteita (200 000e) ja toisessa Lahden kaupungin toimesta kehitetään Salpausselän montun suurtapahtumaolosuhteita mm. ampumahiihdon ja katsomoiden osalta 300 000 eurolla. Olen Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana pyrkinyt pitämään erilaisten urheilu- ja urheilun suurtapahtumien suorituspaikkojen asioita esillä ja aiemmin olemme lisänneet rahoitusta näihin molempiin myös mm. rullahiihtoinfraan ja myös Ahvenistolla ampumahiihtoinfraan.
Liikennehankkeita yli 20 miljoonalla – painopiste valtion pienemmissä teissä
Liikennehankkeita listallamme oli yli 70 yhteiskustannuksiltaan noin 20,5 miljoonaa euroa. Listalla siis hankkeita joka puolelta Suomea ja erilaisia suunnitteluhankkeita, lenkokenttien kehittämistä, kevyenliikenteenväyliä ja myös esimerkiksi henkilöjunaliikenteen suunnittelua ja Helsinki–Tukholma -kiinteän yhteyden selvityksen erillisrahoitusta.
Itse olen saanut toimia tämän vaalikauden liikennejaoston puheenjohtajana ja olen pyrkinyt pitämään näissä tiukasti myös valtion alemman tieverkon eli ns. pienempien asfaltti- ja sorateiden puolta. Nostimme muuten mietinnössämme esille myös tiekarhut eli tiehöylät sorateiden ylläpidossa ja kunnostuksissa, mutta myös muidenkin teiden talvikunnossa pidossa polanteiden suhteen. Eduskunta nyt edellyttää esityksestäni, että jollain alueella tienpitoon kirjataan sitovaksi kalustovaatimukseksi tiehöylä ja näin voimme todistaa kaikille, että se on ainoa oikea laite tällaisten teiden pitoon.
Muutamia hankkeita nosta esille täällä myös Hämeestä. Listalle nostin Hausjärveltä kolme kohdetta eli Ryttylä-Turkauta Ohikulkutien 5,4km 490 000 euroa, Monnin Rutikantien 2km 250 000 euroa ja Lasitehtaantien pyörätien uudelleen asfaltoinnin. Hausjärvi oli näissä aktiivinen ja kun viime vuonna osoitimme aika paljon rahaa mm. Janakkalaan ja Hämeenlinnan seudulle, niin nyt nostin nämä kolme kohdetta mukaan.
Hämeenkosken kirkonkylän alueen Asikkalantien ja keskustien uudelleen asfaltointi (400 000e) on mukana listoilla myös ja Vesivehmaan lentokentän kehittäminen (50 000e).
Pitkään toivotun Jokiniementien nostin mukaan Lopelta. Ja tässä yhteydessä peruskorjataan myös kevyenliikenteen väylien asfaltit Jokiniementien ja Pilpalantien osalta. Pilpalantiehän sai uuden asfaltin jo tänä syksynä. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös kolmen suojatien Välkky-tehostemerkkikapselit eli koulukeskuksen alueen suojatiet varustetaan erillisillä varoittavilla valoilla. Kiitos tästä ideasta ja esityksestä aktiiviselle äidille ja myös urheilupaikkojemme käyttäjälle Riitta Joutsi-Hänniselle. Turvallinen koulutie ja harrastusyhteys on kaikkien etu.
Matkailuyhteyttä kehitetään myös asfaltoimalla Rautakoskentie kantatie 54:ltä Marskin tielle asti 500 000 euron budjetilla. Tien varressa toimii siis uusi The Terwa -kartanokohde ja päässä Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja. Marskin Majan matkailuinfran kehittämistä rahoitetaan 60 000 euron erillisrahoituksella.
Tässä vielä Hämeen liikennehankkeet:
-200 000 euroa pienet liikenneturvahankkeet Hämeenlinna, Hattula ja Janakkalassa
-300 000 € Mt 13840 Kuuslammintie Hyvikkälä–Virala asfaltointi noin 3 km
-150 000 € Mt 14079 Kukkilantien päällystys välillä vt 24 – Toisenmäentie
-500 000 € Mt 2832 Rautakoskentie kt 54 alkaen asfaltointi 6,8 km
-180 000 € Järveläntie kt 54–kk asfaltointi 1,5 km
-400 000 € Hämeenkosken kirkonkylän alueen Asikkalantien ja keskustien uudelleen asfaltointi
-480 000 € Mt 13621 Jokiniementien ja kevyen liikenteen väylän peruskorjaus ja uudelleen asfaltointi, Välkky-tehostemerkkikapselit koulukeskuksen alueen kolmelle suojatielle sekä Pilpalatien kevyen liikenteen väylän uudelleen asfaltointi Kk–Vanha kirkko
-490 000 € Mt 2896 Ohikulkutien Ryttylä–Turkhauta välillä asfaltointi 5,4 km
-40 000 €Mt 13821 Lasitehtaantie 400m kevyen liikenteen väylän asfaltointi
-265 000 € Mt 13805 Rutikantien asfaltointi 2 km
Lue koko mietintö https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_29+2025.aspx
…
Kello 22.37 ja kiitos valtavasta määrästä viestejä ja kiitoksia.
Huomenna taas uusi arkipäivä ja työ jatkuu!