Tänään Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän diktaattori Vladimir Putinin tapaavat Alaskan Anchoragessa. Kaksikon on tarkoitus keskustella Ukrainan tilanteesta – tehdä se siis yli Ukrainan ja ukrainalaisten – mutta odotukset eivät ainakaan minulla ole kovinkaan korkealla. En jaksa uskoa, että Putin olisi aidosti valmis rauhaan tai edes tulitaukoon ja toisaalta Trumpilla ei ole mitään valtakirjaa toteuttaa Putinin valloitussodan tavoitteita.
Alueiden valloitukset ja niiden tunnustaminen osaksi Venäjää lienee keskeisin Putinin tavoite. Toki hänen ykköstavoitteensa on ollut koko Ukrainan valloittaminen ja hallinnon korvaaminen Kremlin nukkehallinnolla. Tähän ei näytä Venäjän sotavoimien iskukyky riittävän, mutta itäisen Ukrainan ja Krimin pitämiseen se on jo vuosia riittänyt. Nykyiset rintamalinjat eivät kuitenkaan varmasti sopine 
Putinille eikä tietenkään myöskään omasta maastaan oikeutetusti kiinni pitävälle Ukrainalle.
Mitä pahimmillaan sitten Alaskassa voisi tänään tapahtua?
Trumpin ja Putinin tapaamistahan on verrattu Münchenin vuoden 1938 kokoukseen. Münchenissahan Euroopan suurvallat luovuttivat Tšekkoslovakian sudeettialueet Saksalle. Expressenin 13.8.2025 julkaisemassa uutisessa kuvattiinkin mahdollista skenaariota näin: ”Jos Eurooppa hyväksyy sen, että Ukraina pitäisi pakottaa ”sopimukseen” Trumpin ja Putinin kanssa, olemme kaivaneet oman hautamme. Muutaman vuoden kuluttua Venäjällä on tarpeeksi aseistettuja valloittaakseen Ukrainan jäännökset, joilla ei silloin ole enää luotettavia puolustuslinjoja.”
Näin siis ruotsalaislehdessä kirjoitti Venäjä-asiantuntija Stefan Hedlund. Kirjoituksessaan Hedlund ei enää ylläty siitä, että Trump on valmis ”vastaanottamaan ja siten kunnioittamaan kansainvälisesti etsintäkuulutettua sotarikollista”, mutta se on hämmästyttänyt ”kuinka vähän Euroopan johtajat näyttävät ymmärtävän, mistä on kyse.” Hedlund pohtiikin aiheellisesti sitä, että onko nyt unohdettu kokonaan se skenaario, että Ukrainaa on tuettu myös omista Euroopan itresseistä lähtien ns. itsesuojeluna. Unohdettu se fakta, että ”Putin ja hänen kannattajansa ovat tehneet selväksi samalla itsepäisyydellä, että kun Ukraina on murskattu, he jatkavat Euroopan ja Naton haastamista.”
”Vaikka Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on joutunut kestämään jatkuvaa nöyryytystä, eikä vain Yhdysvaltojen taholta, hän on kamppaillut saadakseen Euroopan ymmärtämään, mistä on kyse. Todisteena tämän vaikeudesta saatiin se, että kävi ilmi, että Eurooppa maksoi viime vuonna Venäjälle enemmän rahaa öljystä ja kaasusta kuin Ukrainalle sen puolustuksen tukemiseksi. Tässä tulee mieleen Leninin klassinen havainto, että kapitalistit myyvät meille köyden, jolla meidän on hirtettävä heidät”, Uppsalan yliopiston Itä-Euroopan tutkimuksen emeritusprofessori Stefan Hedlund kirjoitti debatti-kirjoituksessaan.
”Man minns här osökt Lenins klassiska konstaterande, att kapitalisterna kommer att sälja oss det rep vi skall hänga dem i.”
Ruotsalaisasiantuntijan mukaan tänään Alaskan pöydällä onkin ”luultavasti Venäjän enimmäisvaatimuslista, ilman pienintäkään myönnytystä”. Trump siis pakottaisi Ukrainan hyväksymään Venäjän vallan sen valloittamilla ja miehittämillä alueilla, mutta myös ”lisäksi luopumaan alueista, joita Venäjän asevoimat eivät ole vielä onnistuneet miehittämään.” Näin Ukraina siis menettäisi tärkeimmät ja kehittyneimmät puolustuslinjansa. Tästä vertaus Müncheniin on siis suora ja täydellinen eli ”Jos Eurooppa hyväksyy sen, että Ukraina pitäisi pakottaa ”sopimukseen” Trumpin ja Putinin kanssa, olemme kaivaneet oman hautamme. Muutaman vuoden kuluttua Venäjällä on tarpeeksi aseistettuja valloittaakseen Ukrainan jäännökset, joilla ei silloin ole enää luotettavia puolustuslinjoja. Ja sitten on meidän vuoromme.”
Hedlund päättäkin kynänsä mielenkiintoiseen huomioon ja pohdintaan: ”Tämän kehityksen todellinen paradoksi on se, että Turkki ja Azerbaidžan voivat hyvinkin pelastaa Ukrainan ja siten Euroopan Venäjältä. Molempien maiden presidentit, Erdogan ja Alijev, ovat olleet hyvin kategorisia kritisoidessaan Putinia, eivätkä he hyväksyisi Müncheniä Ukrainalle. Eurooppalainen pelkuruus ja päättämättömyys tulisivat silloin esiin kaikessa häpeällisessä alastomuudessaan.”
Den europeiska fegheten och obeslutsamheten skulle då komma att framstå i all sin skamliga nakenhet.
Valitettavasti itse uskon niin, että joka tapauksessa tämän päivän voittaja on Putin ja periksi antaja ja vietävä Trump. Jo yksin kutsu Yhdysvaltoihin oli Putinille henkilökohtainen voitto ja länsimaille häpeä.
Mielenkiintoinen ja huolestuttava päivä siis alkamassa. Ja tämä päivä voi vaatia myös Euroopalta historiallisen suurta päättäväisyyttä ja nopeaa reagointia. Olisi järkyttävä herätä huomenna siihen, että Eurooppa olisi historian väärällä puolella.
….
Kello 22.36 ja pitkä ja tehokas päivä takana. Talouden juttuja ja budjetin kiemuroita ja vähän myös liikennepolitiikkaakin. Ei oikein vielä julki kerrottavaa, mutta palataan tähän. Pari mukavaa ateriaa ja hyvät keskustelut niissäkin ensin Hämeenlinnassa lounaalla ja sitten Riihimäellä illallissalaatilla. Paljon ehtii, kun ajoissa aloittaa ja onneksi tuo Teams myös helpottaa montaa mm. näitä neuvotteluita ja palavereja. Huomenna jatketaan kyläasioiden parissa ja sitten myös Riihimäen Aukiot -tapahtumassa.