Luottoluokituksen lasku vaatii tekemään vain enemmän – ”Kokoluokka oikea, painotuksista vielä neuvottelemme”

Blogi, torstaina 14.08.2025
[cresta-social-share]

Luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings laski kesällä maamme luokituksen toiseksi parhaasta AA+-luokasta kolmanneksi parhaaseen AA-luokkaan. Tulos oli aikalailla odotettu, sillä jo viime vuoden elokuussa Fitch muutti luokituksemme näkymät negatiivisiksi. Kaksi muuta luottoluokittajaa Moody’s ja S&P Global arvioivat näkymämme edelleen vakaiksi. Joka tapauksessa merkit eivät ole hyviä ja ne vaativat tekemään edelleen lisää toimia maamme talouden kuntoon saamiseksi.

Fitch totesikin, että nykyisen hallituksen 9 miljardin euron sopeutustoimet eivät riitä vakauttamaan velkasuhdetta, kun otetaan huomioon julkisten menojen korkea taso sekä ikääntymiseen liittyvien kustannusten, sosiaalimenojen ja lisääntyneiden puolustusmenojen kasvu. Fitch kiinnitti huomiota erityisesti julkisten menojen korkeaan tasoon. On siis kiistatta selvää, että tähän mennessä päätetyt toimet eivät riitä vakauttamaan velkasuhdettamme ja siksi nyt on käynnissä työ, missä etsimme lisäsäästöjä noin miljardin euron edestä. Tämän jälkeenkin ensivaalikaudella velkakäyrän taittaminen alaspäin edellyttänee vielä noin 5–9 miljardin euron julkisen talouden lisävahvistamistoimia.

Oman haasteensa kokonaisuuteen tuo valtion velan korkomenojen kasvu nykyisestä noin 3 miljardista vuosikymmenen loppuun tultaessa jopa 5 miljardiin euroon. Nämä velanhoitokulut ovat aina päältä pois hyvinvointiyhteiskunnan muiden palveluiden kustantamisesta. Tuolla 3-5 miljardilla saataisiin aikaan muuten vuositasolla monenlaista ja vaalikausittain 20 miljardilla valtavasti. Nämä luvut avaavat karulla tavalla sitä miten velanotolla ja velkaantumisella on väliä, vaikka vielä viime kaudella vihervasemmistohallituksen riveistä toisin väitettiinkin. Kuulimmehan aikanaan vasemmistoliiton riveistä jopa kannanottoja, missä todettiin, että velanotolla ei ole mitään merkitystä ja ei velkaa koskaan pois makseta. No, nyt arki näyttää, että on sillä merkitystä ja korkokulut syövät rajulla tavalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Velan varaan rakentuva hyvinvointiyhteiskunta on nimittäin heikoin juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsemme.

Maamme talouden kuntoon saattaminen vaatii siis nyt välittömiä pikaisia toimia, mutta ennen muuta pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä. Vaikeitakin ratkaisuja on väistämättä pystyttävä tekemään. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) esitteli oman VM:n budjettipohjan ja siinä hän toi pöytään omat ehdotuksensa noin miljardin lisäsopeutuksesta. Kuten aiemminkin totesin, niin koko luokka on oikea, mutta kohteista tulemme vielä yhdessä keskustelemaan. Kuten olen kaikille minuunkin yhteyttä ottaneille todennut, että tuo esitys oli valtiovarainministerin oma ja nyt katsotaan sitten millaiseen ratkaisuun päädymme yhdessä hallituspuolueiden kesken.

Pelkillä säästöillä ja leikkauksilla ei maamme kuitenkaan tästä selviä vaan tarvitaan myös talouskasvua. Sen vauhdittamiseksi olemmekin jo tehneet toimia ja myös näitä tarvitaan lisää. Työnteon ja palkkaamisen tulee olla kannustavaa ja siksi alennamme nyt työnteon, mutta myös yrittämisen verotusta.

Epävarmuustekijät maailmalta myös kannustavat tekemään kotimaassa enemmän. On tärkeää keskittyä ja tehdä sitä ja niitä, mitä itse voimme tehdä. Euroopan keskuspankin tuoreet tiedot kertovat, että euroalue on elpymässä. Korot ovat puolittuneet huipustaan, inflaatio tullut alas ja palkat nousseet. Suomalaisten ostovoima on parantunut ja kulutus virkistynyt. Maamme talous kasvaa siis viimein globaalista epävarmuudesta huolimatta.

Mutta mitä huominen tuo Trumpin, Venäjän, Lähi-idän ja muiden suhteen, sitä emme tiedä ja siksi meidän tulee tehdä enemmän itse. Meidän kannalta myönteistä on myös se, että yhden tärkeimmän kauppakumppanimme Saksan talous alkaa hiljalleen elpyä taantumasta. Näin myös meidän talous on tulossa ulos kahden vuoden taantumasta. Talouskasvu on siis käynnistynyt vihdoin maltillisesti ja myös korkeana pysynyt työttömyysaste kääntynee laskuun ja inflaatio pysyy hallinnassa. Investointien saralta olemme myös jo saaneet ensimmäisiä myönteisiä uutisia mm. Fazerin suurinvestoinnin myötä ja myös puolustusteollisuutemme hyvä vire on jatkumassa. Keskeisintä tässä tulee olemaan kuitenkin tulevien vuosien poliittiset ratkaisut. Niillä tulee talouttamme tasapainottaa, mutta myös kasvua tukea.

Kuten otsikossakin totesin, niin luottoluokituksen lasku kannustaa, mutta myös vaatii tekemään lisää eikä missään nimessä pudottamaan hanskoja.

Tänään luvassa pitkä päivä. Taloudella ja budjettineuvotteluilla aloitimme ja ne jatkuvat nyt eri pöydissä lähipäivät ja viikotkin. Tehtävä ei tule loppumaan.

….

Kello 21.49 ja hetki sitten takaisin Pekkalaan. Työntäyteinen päivä takana. Etenee. Etenee.

Mutta tänään myös vannottiin sotilasvala yli 400-vuotisen perinteen mukaisesti Riihimäellä. Yli 400 vuotta sitten meillä vannottiin jo 1600-luvulla sotilasvaloja Ruotsin kuninkaalle ja sitten myöhemmin autonomisessa Suomessa sotilasvala vannottiin Venäjän keisarille. Ja Suomen itsenäistyttyä vuonna 1919

itsenäisen Suomen ensimmäinen sotilasvala vannottiin keisarillisessa Saksassa, missä lähes tuhat suomalaista jääkäriä vannoi valan 13. helmikuuta 1918 juuri ennen Suomeen palaamistaan. Vala vannottiin siis itsenäiselle Suomelle, minkä palvelukseen jääkärit olivat siirtyneet edellisenä päivänä.

Yritän työni puolesta, puolustusvaliokunnan jäsenenä ja hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsenenä, käydä kerran vuodessa katsomassa sotilasvalan jossain päin Suomea. Tänään Jääkäritykistörykmentin ja Elektronisen sodankäynnin keskuksen alokkaat vannoivat sotilasvalansa naapurissa Riihimäen keskuskentällä ja valan ensilukijana toimi Leijonien päävalmentaja Antti Pennanen. Sotilasvalan vastaanotti Panssariprikaatin apulaiskomentaja eversti Tero Koljonen ja Paraatijoukkoja komensi Jääkäritykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Herkko Hannula. Ohimarssin otti vastaan eversti Koljonen yhdessä Antti Pennasen kanssa. Kenttähartauden toimitti sotilaspastori Pasi Hakkarainen.
Kiitos upeasta isänmaallisesta tilaisuudesta. Meillä on upeat nuoret ja hienot omat puolustusvoimat!

Ja paikalla oli myös ministerimme Anna-Kaisa Ikonen, joka sai tänään katsoa, kun oman perheen nuori vannoi sotilasvalan