Lomaviikko vietetään tänä kesänä täällä Costa Doradan sydämessä. Tänään toki heräsimme kosken kuohuihin Andorrassa. Eilen tänne ajalemimne serpentiinitietä ja tänään laskeudumme takaisin meren äärelle.
Mutta ensi kertaa siis olimme täällä Calafelissä joitain vuosia sitten ja nyt palasimme ystävien kesäpaikkaan uudestaan. Katalonian pisin viiden kilometrin mittainen yhtenäinen rantakatu on aina yhtä puhutteleva ja toinen toistaa herkullisempia ravintoloita täynnä. Rannan hiekka on polttavaa ja vesi kauniin turkoosinsinistä. Ja ei siis todellakaan syyttä Calafelin alue on tutkimusten mukaan ollut asuttuna jo ainakin tuhansia vuosia. Ja kauemminkin.
Läheisestä Foradada-luolastahan on löydetty jopa neljänkymmenentuhannen vuoden takaa merkkejä niin neandertalinihmisen kuin Homo sapiensin rinnakkaiselosta. Tällä hetkellä paikka onkin Euroopan eteläisin, missä meidän kahden lajin rinnakkaiselo on vahvistettu. Ja itse vanhan kaupungin historiakin ulottuu aina keskiajalle linnan ympärille.
Taisi joku mainos kertoa, että ”Calafell on täynnä kiehtovaa historiaa sekä idyllisiä uimarantoja, joilla ottaa rennosti”. Näin taidan tehdä tänäänkin.
Lomaviikko siis Espanjan auringon alla edennyt hyvin. Tänään vielä vähän aamusta taxfree-ostoksille Andorran kauppakadulle. Kiva ja tunnelmallinen on tämä piskuinen EU-maiden piirittämänä kääpiövaltio.
….
Kello 23.34 ja ilta Calafellissä. Aurinkoa ehdittiin vielä palvomaan ja hyvinhän se hellikin.
Rannalla mietittyä: Missä, koska ja kukahan keksi aikanaan auringonottamisen? Aikalailla joutenolon täydellisyyttä.
👣⛱️☀️