Ei Trumpin, vaan Putinin takia
Tällä viikolla Nato-maiden johtajat päättivät massiivisista lisäpanostuksista yhteiseen puolustukseen. Aiemmin päätetty 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin korotettiin nyt yhteensä viiteen prosenttiin, mistä 3,5 prosenttia on ns. kovaa puolustusta ja loppu sitä tukevaa mm. huoltovarmuutta, kriittisen infran suojaamista ja liikkuvuuden parantamista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pitänyt vahvasti esillä Nato-maiden tarvetta korottaa omia puolustusmäärärahojaan. Trump totesi jo vuonna 2016 silloisen vaalikampanjansa aikana, että ”Mikäli eurooppalaiset Nato-valtiot haluavat jatkossakin luottaa Yhdysvaltojen suojelukseen, heidän on maksettava osansa kustannuksista; vapaamatkustus ei enää jatkossa käy”. Yhdysvaltojen osuus puolustusliitto Naton menoista on ollut lähes kolme neljännestä. Samaa viestiä oli kuultu jo presidentti Barack Obamalta eikä se muuttunut edes presidentti Joe Bidenin valtakaudellakaan. Tilanne ei siis ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Mieluummin voisi kysyä, että miksi ette kuunnelleet ja toimineet?
Oleellisinta tässä on huomata se, että ei Nato-maat ja Suomi yhtenä niistä, ole korottamassa puolustusmenoja Trumpin takia vaan vain ja ainoastaan Venäjän Vladimir Putinin takia. Varaudumme vihdoin yhdessä kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaltakin tuntuvaan. Putin paljasti Euroopalle sodan kylmät kasvot.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoikin Nato-huippukokouksessa Ruotsin noudattavan nyt puolustuspolitiikassaan suomalaista viisautta: ”Murehtiminen ei ole ratkaisu ja paniikki on sitä vielä vähemmän. Sen sijaan on oltava päättäväinen ja siirryttävä sanoista tekoihin ja määriteltävä tärkeysjärjestys uudelleen”. Aiemminhan Kristersson kuvasi tilannetta toteamalla, että ”emme ole sodassa, mutta emme oikein elä rauhassakaan”.
Olisipa tuon viisauden sanonut joku ruotsalaisille heti kylmänsodan päättymisen jälkeen. Venäjä ei muutu.
Venäjän toiminta Ukrainassa ja myös Itämerellä on sen sijaan muuttanut maailman turvallisuusympäristöä merkittävästi ehkä jopa pysyvästikin. Nyt Nato on asettanut jokaiselle jäsenmaalleen puolustussuunnitteluun liittyvät sotilaalliset suorituskykytavoitteet. Kokonaisuutena siis puolustukseen ohjattavat määrärahat nostetaan 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Suunnittelua on ohjannut merkittävästi kasvanut Venäjän uhka, mutta myös Ukrainan opit. Meillä Nato-mailla on esimerkiksi merkittäviä puutteita drone-kyvykkyyksissä, mutta myös ilma- ja ohjuspuolustuksessa sekä ampumatarvikkeissa. Ilmapuolustuskyky on tarkoitus jopa viisinkertaistaa ja lisätä panssarivaunukapasiteettiä tuhansilla vaunuilla ja panssaroiduilla ajoneuvoilla. Tykistöammuksia tullaan tuottamaan lisää miljoonia. Panostukset ovat siis mittavia ja oleellista tässä on se, että Venäjän uhkaan varaudutaan yhdessä ja erityisesti etulinjanmaihin panostaen.
Samaan aikaan me kaikki Venäjän naapurivaltiot olemme päättäneet irtaantua Ottawan sopimuksesta. Jalkaväkimiinojen tuomaa suorituskykyä ei voida muilla järjestelmillä saada. Uusien F35-hävittäjien hankinta etenee ja käynnistämme samaan aikaan massiivista maavoimien kehittämishanketta. Lisäksi kasvatamme reservimme koon yli miljoonaa sotilaaseen ja panostamme vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja laajennamme ampumarataverkostoa kohti tuhatta rataa. Ja hyvin konkreettisena toimena päätimme jatkaa itärajan täyssulkua ja myös rajaturvallisuuslain voimassa oloa vähintään vuoden 2026 loppuun asti.
Keskeisin tavoitteemme on pitää maamme rauhan tilassa jatkossakin. Siksihän liityimme viime kaudella puolustusliitto Natoon ja siksi vahvistamme edelleen omaa puolustustamme. Ja siksi myös tuemme Ukrainaa sodassa hyökkääjävaltio Venäjää vastaan, niin kauan kun tarvitsee.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
puolustustuvaliokunnan jäsen
hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen