Pekkalassa on jo hieman kuin perinteeksi muodostunut kesäkukkaseppeleet. Viime kesänä Viivillä oli kaunis kukkaseppele päässään ja kun se juhannussaunan jälkeen oli saunan kuistille unohtunut, niin minähän nostin sen kuivamaan. Tänään se kertoo nuoruudesta ja keskikesän öistä Pekkalan saunan tuvassa.
Ensimmäisiä luonnonkukkaseppeleitä taisi täällä aikanaan tehdä rakas kummityttöni Venla. Pikkutyttönä hän sai apuja aikuisilta ja myöhemmin sitten muistan hänet jo nuorena aikuisena istumassa Saunalautta Joosepin kulkusillalla kesäkukkaseppele päässään.
Pekkalaan tuovan Joosepinpolun varressa on tänäänkin valtoimenaan kesäkukkapientareet. Niiden olen antanut vuosittain siellä aina kasvaa ja siementää ennen pientareiden jokakesäistä niittoa. Näin on kesäkukkien kukinta aina varmistettu tulevillekin vuosille. Saman aamu- ja iltalenkkitieni varsilta keräsin myös esikoisemme rippijuhlapöytiin kesäkuun puolivälissä kukat – kauneimmat kukat.
Hyvää keskikesän juhlaa täältä Pekkalasta. 22. kerta mittumaaria täällä yhdessä juhlistamme!
Tänään järvellä, Sajaniemen Laukkasilla, Pekkalan pihan illallinen ja yöllä vielä Kokkoaitalla juhannuskokon tulet.