”Eikö tämä tehdä, arvon ministeri Saarikko, nimenomaan juuri siksi, että sähköyhtiöt eivät saa markkinoilta lainaa, ja eivät saa lainaa sen takia, että niihin liittyy liian iso riski. Tästä tässä on kyse.”
Näin totesin tänään eduskunnan täysistunnossa, kun aloitimme syksyn istuntokauden. Ensimmäisenä asiana Marinin vasemmistohallitus toi nimittäin eduskunnan käsittelyyn viikonloppuna heidän päättävän 10 miljardin apupaketin sähköyhtiöille. Sunnuntain tiedotustilaisuudessa hallituksen riveistä vakuuteltiin, että paketissa ei olisi vaaroja veronmaksajille kaatuvasta laskusta. Annettiin ymmärtää, että tässä paketissa ei olisi riskejä. Tämä ei kyllä yksinkertaisesti pidä paikkaa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) joutui esittelemään tämän apupaketin – laina- ja takauskokonaisuuden, juuri siksi , että sähköyhtiöihin liittyy nimenomaan niin suuria riskejä, että ne eivät muualta saa lainaa.
Edellytinkin, että Saarikko kertoisi nyt avoimesti ennen paketin hyväksymistä suomalaisille 10 mrd kokonaisuuden riskeistä. Niitä ei saisi nyt yhtään jättää pimentoon tai edes puolella sanalla kaunistella. Riskejä on ja pahimmillaan ne laukeavat suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi. Paketissa nimittäin on sellainenkin poikkeusehto, että jos sähköyhtiöllä ei ole mitään sellaista kiinnitettävää mitä voisi lainanvakuudeksi laittaa, niin lainan voisi saada ilman vakuuksiakin pariprosenttiyksikköä korkeammalla korolla. Sellaisessa tilanteessa riski on vielä moninkertainen ja paljon lähempänä laueta.
Marinin hallituksen esittämän apupaketin riskejä nosti esille myös taloustieteen professori Matti Liski. Hän piti tätä pakettia tarpeellisena, mutta paketin ehtoja hän muuttaisi. Hän nosti esille vastavakuudet ja totesi, että tällä keinolla varmistettaisiin se, että jos yhtiö joutuu selvitystilaan, niin sitten valtio saa omansa. Nykyisessä järjestelyssä valtio ei ole ensimmäisenä jonossa. Tähän pitäisi minustakin vielä puuttua ja ehtoja tiukentaa.
Totesin keskustelussa, että sähkömarkkinamme ovat tällä hetkellä kuitenkin usealla tasolla akuutissa kriisissä ja tekemättä ei kuitenkaan voi olla. Nämä kriisit lomittuvat toisiinsa, ja niille yhteisenä tekijänä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sen kautta tullut energiapula. Kriisit ovat osin toisistaan irrallisia, ja niitä voidaan ja pitääkin ratkoa toisistaan irrallisina, mutta ne myös nivoutuvat toisiinsa. Kriisejä ei kuitenkaan pidä sekoittaa toisiinsa, kun etsitään ratkaisuja. On energian riittävyyskriisi, energian hintakriisi, Uniper-kaupoista aiheutunut Fortumin kannattavuuskriisi ja sitten tämä johdannaispörssin vakuusvaatimuksista aiheutuva energiayhtiöiden kassakriisi.
Useat suomalaiset sähköyhtiöt ovat ajautuneet nyt siis kassavaikeuksiin kasvavien vakuusmaksuvaatimusten vuoksi. Mutta toivottavaa on, että tämä tilanne, kassavaje, ei vaikuta näiden sähköyhtiöiden liiketoiminnan pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen vaan johtuu ainoastaan sähköpörssin vakuusvaatimuksista. Samaa ongelmaa ovat ratkoneet myös muut EU-maat kuten Ruotsi jo meitä ennen.
Eli on lopulta hyvä, että sähköyhtiöitä uhannut akuutti kriisi saadaan tämän järjestelyn ansiosta toivottavasti ainakin toistaiseksi pois päiväjärjestyksestä. Hallituksen esittämä ratkaisu on tässä tilanteessa varmasti käytännössä välttämätön — varsinkin, kun Ruotsi teki tahollaan vastaavanlaisen järjestelyn. Sähköyhtiöillä on kaikkien meidän arkielämässämme suunnattoman tärkeä merkitys, ja näiden elinkelpoisuus vaikuttaa suoraan meidän jokaisen arkeen. Me toivomme kokoomuksessa, että tuotantoa lisäämällä sähkön hinta saadaan mahdollisimman nopeasti painettua takaisin normaalimmalle tasolle ja että sähkömarkkinat saataisiin tervehdytettyä.
Sähkömarkkinat tulisi korjata siten, että vastaavat yhtiöiden ongelmat vältettäisiin tulevaisuudessa. Monet sähköyhtiöt ovat itse asiassa varoitelleet tästä ongelmasta, joka nyt tänään ensimmäisenä eduskunnan syysistuntopäivänä on pöydällä, sen vaikutuksista, jo hyvän aikaa. Ja onkin kysyttävä vasemmistohallitukselta: Oletteko hallituksena olleet EU:n suuntaan yhteydessä ennen tämän kriisin eskaloitumista? Onko EU:n suuntaan esitetty vaatimuksia vakuusvaatimusten keventämisestä jo aiemmin kesällä, ennen kuin tilanne pääsi tällä tavalla kriisiytymään? Tuntuu siltä, että tämä hallitus ratkoo kaikkia ongelmia, nyt myös energiamarkkinoiden ongelmia, vasta sen jälkeen, kun tilanne on päässyt kriisiytymään.
Minun mielestäni hätäpaketin yhtenä hyväksymisen edellytyksenä pitäisi olla myös se, että me tässä maassa pystyisimme yhdessä päättämään sähköntuotannon ripeästä kasvattamisesta. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja, kansanedustaja Kai Mykkänen (kok) on tätä pitänyt esillä. Luvitusta kaikille tuotantomuodoille olisi nopeutettava reilusti. Markkinoille pitäisi antaa tämän käsittelyn yhteydessä selvä viesti, että jos joku on valmis investoimaan esimerkiksi lisäydinvoimaan tähän maahan, luvat myönnetään kaikille ehdot täyttäville hankkeille. Lisäksi pienydinvoiman säädöspohja on laitettava kiireellisesti kuntoon, kuten kokoomus edustaja Heikki Vestmanin (kok) johdolla on esittänyt.
Tulevan perjantain EU:n energianeuvoston kokouksessa pitää luoda painetta vakaussääntöjen nopeaan muokkaamiseen.
Ei voi olla niin, että Pohjola ratkaisee itselleen akuutit ongelmat rahalla ja järjestelmätason muutoksista neuvoteltaessa keskitytään keskisen Euroopan hyvin erilaisiin ongelmiin.
Kokoomushan on vaatinut jo viime viikolla pääministerin ilmoitusta sähkömarkkinoiden kokonaisuudesta ja kriisiytymisestä. Tälle vaatimukselle on tässä kohtaa yhä enemmän perusteita. Olemmekin nyt tyytyväisiä, että pääministeri on kertonut, että tällä viikolla tämä ilmoitus saadaan ja keskustelu päästään tästä käymään ylihuomenna.
Lopputulema ja tosiasia tämän vaalikauden jälkeen on se, että suomalaisten veronmaksajien takausvastuut ovat jo valmiiksi todella korkeat, ja valtio on raskaasti velkaantunut. Tämä paketti lienee tämänhetkisissä olosuhteissa välttämätön, mutta meidän on silti avoimesti ja rehellisesti käytävä läpi veronmaksajille järjestelyistä koituvat riskit, joihin esimerkiksi professori Liski on puuttunut. Ja tärkeä on myös varmistaa ja selvittää, että millään kiepautuksellakaan ei Fortum voi tätä rahoitusta hyödyntää Saksan Uniperin ongelmissa. Ei edes niin, että kassaan tulevaa muuta rahaa tämän turvin voitaisiin lapata Keski-Eurooppaan. Tätä väännämme nyt kuluvan viikon eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa. Voin luvata teille, että helpolla emme tule hallitusta tämänkään kanssa päästämään. Jos ehtoja ei saada kuntoon ja vastuita selville, niin pakettia ei myöskään tule missään tapauksessa hyväksyä.