Päätöksentekosääntönä Naton kaikissa päätöksissä on konsensus eli yksimielisyys.
Vuonna 1949 allekirjoitettu Pohjois-Atlantin sopimus (North Atlantic Treaty) eli ns. Washingtonin sopimus on Naton peruskirja. Kahdentoista perustajamaan luoma Nato on keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1952, Natoon liittyivät Kreikka ja nyt itse Naton silmissäkin surullisen kuuluisaksi nouseva Turkki. Sitten vuonna 1955 Länsi-Saksa ja viimeisimpänä vuonna 2020 Pohjois-Makedonia. Pohjois-Makedodian myötä myöhemmin Natoon liittyneiden maiden joukko kasvoi kahdeksaantoista. Yhteensä Nato-maita on nyt siis kolmekymmentä.
Naton yksi keskeinen periaate on ollut ns. avoimien ovien politiikka, mikä perustuu puolustusliiton perustamissopimuksen artiklaan 10. Tätä periaatetta on alleviivannut nykyisin erityisesti Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Mutta tätäkin periaatetta nyt haastaa Turkki omilla vedätyksillään ja kiristyksillään. Vastaavia on toki nähty joskus ennenkin, mutta nyt näyttää Recep Tayyip Erdoğanin johtama Turkki vievän oman pelinsä aivan uudelle tasolle. Turkin toiminta on jopa herättänyt keskustelua siitä, että pitäisikö sen jättää kokonaan Nato? Eikä Turkin kohdalla kyse oli vain Suomesta ja Ruotsista, vaan se kyseenalaistaa koko Naton toimintakyvyn ja uskottavuuden.
Naton peruskirja ei kuitenkaan tunne erottamismenettelyä. 29 muuta Nato-maata ei siis käytännössä voisi edes halutessaan erottaa yhtä maata Natosta. Periaatteessa ainoaksi mahdolliseksi tieksi tällöin tulisi maan eristäminen Naton yhteisestä toiminnasta. Se voisi lopulta ajaa kyseisen maan siihen tilanteeseen, että se itse pyytäisi Natosta eroa. Tällaiseen konkeloon tilanteen ajaminen ei olisi missään tilanteessa yhdenkään jäsenmaan etujen mukaista. En myöskään itse usko, että niin tulisi käymään.
Nyt Turkki näyttää käyvän siis vain kauppaa ja Suomi ja Ruotsi ovat tämän kaupan käynnin sivusta kärsijiä. On myös kysytty, että onko Turkin ”ohjaajana” taustalla Venäjä ja Vladimir Putin? Nyt mitataankin Yhdysvaltojen sietokykyä, sillä lopulta Turkin toiminta voi halvaannuttaa koko Naton toiminnan ja sen tärkeimmän.
Naton tärkein tehtävä on nimittäin sen yhteiset turvatakuut. Peruskirjan 5 artiklan mukaisesti hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan, mutta tässäkin tilanteessa Naton pitäisi pystyä tekemään turvatakuiden aktivointi yksimielisesti. Turvatakuiden aktivointi etenisi kahdella askeleella. Ensin Naton neuvoston pitäisi päättää aktivoidaanko 5 artikla. Päätös perustuisi Naton neuvoston tapauskohtaiseen arvioon, mutta senkin jälkeen aina yksimieliseen päätökseen. Ja itseasiassa jo tätä ennen Nato-maat olisivat käyneet vitosta edeltävän 4 artikla mukaiset turvallisuuskonsultaatiot kaikkien jäsenmaiden kesken.
Nyt kysymys kuuluukin, että pystyisikö Nato näihin päätöksiin? Vai halvaannuttaako Turkki koko Naton kovimman?
…
Tänään aamu alkoi Hämeen eläkeläisjärjestöjen aamutapaamisella. Esillä keskusteluissa mm. kotihoidon vaikea tilanne ja myös seniorineuvoloiden perustaminen. Seniorineuvoloita on esittänyt mm. kokoomuksen kansanedustaja ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Toivottavasti näitä saataisiin nyt ympäri maan ja eläkeläisjärjestöjen esittämällä tavalla kansallisen ohjelman ja ohjeistuksen kautta.
Eduskunnassa seuraavaksi puolustusvaliokunnan kokous ja sitten valtiovarainvaliokunnan kokous ja iltapäivällä vielä täysistunto.