Ensimmäinen kansallispukutuuletus järjestettiin Imatralla kansallispuvun päivänä 5.8. vuonna 2010. Tilaisuuden oli järjestänyt Soja Murto ja tapahtuma keräsi ansaitsemaansa huomiota. Imatralta kansallispuku-piknik sitten levisi ympäri Suomen ja tänä päivänä heinä-elokuun vaihteen tapahtumat tunnetaan yleensä kansallispukutuuletusten nimellä. Kansallispukutuuletuksista on muodostunut erilaisia vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa ihmiset pukeutuvat kansallispukuihin, muinaispukuihin tai perinnepukuihin kokoontuen yhteen toreille, kylätaloille tai joskus edelleen piknikeillekin.
Aivan ensimmäinen ”kansallispukutuuletus” oli kuitenkin tapahtunut jo toista sataa vuotta Imatran tapahtumia aiemmin Lappeenrannassa. Vuoden 1885 elokuun 5. päivän tapahtumia pidetäänkin yleisesti jopa kansallispukujemme syntymäpäivänä. Venäjän keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat tuolloin Suomessa ja keisarinnalle lahjoitettiin soutuvene. Soutuveneen Lappeenrannassa juhlapaikalle toivat kahdeksan kansallispukuista naista. Naisten kansallispuvut edustivat Suomen eri maakuntia ja lisäksi historian kirjat kertovat, että keisariparia oli rannalla vastassa lisäksi vielä yli satahenkinen kansallispukuinen joukko. Tapahtuma herätti suurta huomiota ja se olikin kansallispukujen ensimmäinen suuri julkinen esiintyminen. Myöhemmin elokuun 5. päivää ryhdyttiinkin pitämään tämän tapahtuman myötä tietynlaisena kansallispukujen syntymäpäivänä.
Suomalaiset kansallispuvut syntyivät kansallisromanttisen aatteen innoittamana 1700- ja 1800-lukujen maalaisväestön pyhä- ja juhlapukuihin kuuluneista vaatekappaleista. Ensimmäiset nykyisin yli 400 kansallispukukokonaisuudesta koottiin näistä siis jo 1860-luvulla ja uudemmat sitten vasta aivan viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi meidän Lopen naisen kansallispuku syntyi vasta vuonna 2002 esikuva-aineistonaan Kansallismuseon ja Hämeen museon kokoelmissa olleet kankaat. Minna Peltovuoren opintojensa lopputyönä tekemä Lopen kansallispuku on siinä mielessä poikkeus muista kansallispukuneuvoston mallipuvuista, että se on valmistettu painetuista kankaista ja teollisesti kudotuista alkuperäisen kansanomaisen aineiston mukaisesti.
Lopen naisen kansallispuku – mallipuku
Mutta eilen meillä Lopella vietettiin siis tämän vuotista kansallispukutuuletusta. Loppilaisen Kirsi Jaakkolan johdolla tapahtumasta on kehittynyt vuosien saatossa kymmeniä ja kymmeniä pukuja yhteen kokoava elokuun alun tilaisuus. Paikka taisi meillä alunperin olla Pyhän Birgitan kirkon kirkonmäki ja Lukkarin puustelli, mutta nykyisin meidän tuuletus lähtee liikkeelle torstain kesätori-illasta. Eilenkin Lopen torilla näimme useamman kymmenen erilaista kansallispukua, mitkä meille Kirsi esitteli pukujaan kantaneiden naisten ja miesten kanssa. Ja oli muuten hienoa nähdä jälleen miten paikalla oli myös nuoria kansallispuvuissa ja myös Kirsin tapaan rohkeastikin kansallispukujen perinteisiä kaavoja rikkoen. Muutamalla nuorella oli päällään kansallispuvusta vain esimerkiksi kaunis liivi ja muuten nuori oli pukeutunut omiin tämän päivän vaatteisiinsa jne. Minua on jotenkin aina viehättänyt ja inspiroinut tämä Kirsin rohkeasti rajojakin rikkova ja haastava tyyli. Tällä tavalla kansallispukuja ja niiden henkeä on voitu yhdistellä myös arjen vaatekokonaisuuksiin helpommin ja tehdä myös omia erilaisia kokonaisuuksia juhlahetkiinkin. Näin kansallispuvut voivat elää arvostaen myös ajassa.
Meillä eilen Lopen Iltatorilla vietettiin samalla myös kotiseutuyhdistyksemme Loppi Seuran 75-vuotispäiviä ja juhlapäivä piti sisällään myös kukkien laskun senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalle ja kirjailija ja tutkimusmatkailija, professori Sakari Pälsin haudalla vanhan kirkon mäellä. Torilla oli myös pieni juhlahetki ja samalla palkittiin kolme merkittävää loppilaista kotiseututyön tekijää, kun tunnustukset työstään saivat Eeva Sahari, Tuula Pirinen ja Antti Koskimäki.
Iltamme jatkui sitten vielä Pyhän Birgitan kirkon eli meillä loppilaisittain Santa Pirjon mäellä. Sakari Pälsin seuran puheenjohtaja Jukka Relas kertoi kotiseutumuseo Lukkarin Puustellilla Sakari Pälsistä ja mm. siitä miksi Pälsi halusi tulla haudatuksi vanhankirkon mäelle ja kukkien laskun jälkeen kokoonnuimme vielä kansalaulukirkkoon. Kirkkopelimannit soittivat Kirsi Jaakkolan johdolla runoilija ja kirjailija Anna-Mari Kaskisen tekemiä kansalaulukirkon lauluja. Kansanlaulukirkko rakentuu siis tuttujen kansanlaulujen sävelmistä, jotka Anna-Mari Kaskinen sanoitti aikanaan uudestaan kirkkojen hartausten käyttöön. Lohjalta vuonna 2003 kanttori Sirpa Lampisen johdolla syntynyt kansanlaulukirkkoperinne on nyt levinnyt kansallispukutuuletusten tapaan ympäri Suomen ja maailmallekin. Kansanlaulukirkot otettiin pian omaksi niin maalla kuin kaupungeissakin ja vuosien saatossa niitä on järjestetty kirkkosalien lisäksi niin kirkonmäillä, kirkkopuistoissa kuin vanhojen pappiloiden ja seuraintalojenkin pihapiireissä. Tänä päivänä suvivirren sunnuntai eli toukokuun viimeinen – ja myös juhannus ovat kansallispukutuuletusten lisäksi suosittuja kansanlaulukirkkopyhiä.
Meillä eilen Santa Pirjo oli täynnä väkeä ja tunnelma sen mukainen. Erittäin kaunis hellepäivän ilta vanhankirkon salissa ja kun takaovi oli auki, niin hienoinen tuulenvirekin viljapeltojen puolelta sisään pääsi.
Lämmin kiitos vielä upeasta kotiseutupäivästä Loppi Seuralle ja myös Lopen kunnalle ja Lopen seurakunnalle. Kotiseutulaulumme sanoin…
Meille kultainen on tämä Loppi, kotiseutumme viljava maa…
Nyt hyvää elokuuta teille kaikille. Eilinen päivä päättyi uskomattoman upeaan lepakoiden tanssiin täällä järven rannassa, mitä vielä taivaan tulet tähdittivät. Erikoisia salamia Loppijärven yllä ja välillä näytti kuin päivä olisi iskenyt keskelle yötä. Molemmista niin yön salamista ja lepakoiden tanssista kuin kansanlaulukirkostakin on pienet videot myös katsottavissa instagramini puolella.
….
Kello 23.04 ja hieno päivä paketissa. Myös MM-rallin puolella hyvä suomalaissyke päällä ja nyt toivotaan, että onnikin pysyy Kalle Rovanperän ja Jonne Halttusen puolella loppuun asti ja olen kyllä äärimmäisen iloinen ja onnellinen myös Sami Pajarin ja Marko Salmisen huippuvauhdista. Maailman nopein kanssa elää ja voi hyvin. Huomiselle ehkä lisää sadetta ja se toki voi vielä kisaan oman lisämausteen tuoda ja toki myös Pajarin kohdalla MM-sarjan pistetilannekin. Mutta toivottavasti saavat ajaa täysillä loppuun asti ja hakea sen parhaan mahdollisen tuloksen Jyskälästä.
23 vuotta olin selostajana Suomen MM-rallissa, mutta nyt tänä vuonna ainakin välivuosi. Ei kuitenkaan ralli miehestä lähde eli kisaan penkan päälle totta kai mennään vielä katsomaan. Parasta ralli on toki aina siellä.