Maanantai 5.5.2025 Washington,
Tänään työpäivä Washingtonissa. Aamusta siirtyminen IMF, missä aiheena Yhdysvaltain ja myös laajemminkin maailman talousaiheet. Toki varmasti myös meidän kahdenväliset suhteet ja myös tullikysymyksen. Täytyy toivoa, että pitkät suhteet myös kantavat yli tyrskyjenkin. Meidän suhteethan Yhdysvaltain kanssa juontavat juurensa aina 1600-luvulle asti. Tuolloinhan ensimmäiset meiltä lähteneet saapuivat maahanmuuttajina Yhdysvaltoihin. Diplomaattisuhteet maittemme välillä solmittiin sitten vasta vuonna 1919, mutta onhan niilläkin jo yli satavuotiset perinteet. Yhdysvallathan tunnusti maamme itsenäisyyden toukokuussa 1919 ja pian tämän jälkeen sitten solmittiin diplomaattisuhteet. Hetkeksi diplomaattisuhteet katkesivat heinäkuussa 1944, mutta uudelleen ne solmittiin jo elokuussa 1945.
Suomalaisia Yhdysvaltoihin saapui siis monessa eri aallossa aina 1600-luvulta lähtien. Yksi suomalaissukuinen oli myös Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajana ollut John Morton. Morton oli yksi 56 Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajasta. Hänen sukunsa oli suunnan valtameren taakse Värmlannista kohteenaan Delawaree. Mortonin juuret ovat Rautalammilta 1500-luvulla Värmlantiin siirtyneessä Marttisen suvussa. Historia kertoo, että amerikansuomalaisten identiteetin kannalta John Mortonin osallistuminen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittamiseen oli tärkeää. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suomalaissiirtolaiset joutuivat kohtaamaan kysymyksen siitä, ketkä olivat ”oikeita amerikkalaisia” ja tällöin he vetosivat kuuluvansa Delawaren ja Mortonin kautta Yhdysvaltain historian ”perustajakansallisuuksiin”.
1800- ja 1900-lukujen taitteessahan maahanmuutto Yhdysvaltoihin lisääntyi meiltä Suomestakin merkittävästi ja jopa noin 390 000 suomalaista muutti Pohjois-Amerikkaan. Meiltä asetuttiin asumaan pääasiassa ns. keskilänteen ja maan luonteisosaan, jotka muistuttavat ilmastoltaan ja maisemiltaan Suomea. Suomalaistaustaisia siis asuu erityisesti Minnesotassa, Michiganissa ja Wisconsinissa, sekä Floridassa ja Washingtonissa. Tänään USA:ssa asuu noin 650 000 suomalaistaustaista ihmistä.
Kylmän sodan aikana maammehan pysytteli puolueettomana, mutta teki kuitenkin laajaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa niin kaupan, kulttuurin, koulutuksen kuin tieteenkin parissa. Yksi tärkeimpiä yhteistyön askelia oli Fulbright Finland -säätiön perustaminen vuonna 1949. Edelleen aktiivisesti toimiva säätiö edistää Suomen ja Yhdysvaltain suhteita tukemalla opiskelijoiden, tutkijoiden ja ammattilaisten liikkuvuutta maiden välillä. Viime vuoden joulukuussa osoitimme myös valtiovarainvaliokunnasta lisärahoitusta tälle arvokkaalle toiminnalle.
Tänä päivänä – tuoreista tyrskyistä huolimatta – maamme ovat läheisiä kumppaneita niin kaupan, teknologian, tieteen kuin koko ajan kasvavan turvallisuuden aloilla. Yhteistyömehän tiivistyi merkittävästi pari vuotta sitten, kun liityin Natoon ja solmimme myös kahdenvälisen DCA puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltain kanssa. DCA-sopimuksella loimme ajantasaiset puitteet yhteistyölle ja sopimus myös sääntelee mahdollisuutta Yhdysvaltojen sotilaalliseen läsnäoloon maassamme kaikissa turvallisuustilanteissa.
Eli tänäänkin Yhdysvallat on maamme tärkein kauppakumppani ja uskon näin olevan tulevaisuudessakin. Meiltä valtameren taakse viedään mm. kuljetusvälineitä, kemikaali- ja paperituotteita sekä koneita. Osaamisemme meriteollisuus-, energia-, liikenne- ja biotaloussektoreilla näkyy siis tässä laajasti ja toivottavasti seuraavaksi yhteistyö ja kauppa etenee myös jäänmurtajien osalta. Tiede- ja teknologiayhteistyötä olemme vahvistaneet viime vuosina myös mm. kvantti- ja suurteholaskennassa, edistyneissä viestintäverkoissa sekä muissa nousevissa murrosteknologioissa.
Maallamme on yhteistyösopimukset Coloradon, Mainen, Michiganin, Minnesotan, Texasin ja Washingtonin osavaltioiden kanssa ja tämän osavaltioyhteistyön tavoitteena on tukea meidän yritysten ja tutkimusorganisaatioiden pääsyä osavaltioiden markkinoille ja auttaa toisaalta yhdysvaltalaisia yrityksiä pääsemään meidän markkinoille. Vaikka nyt Trumpin tullipolitiikka hieman tätä kehitystä haastaakin, niin itse olen vakuuttunut, että yhteistyö tässäkin lopulta tullisodan voittaa.
Yhdysvaltalaisten matkailijoiden määrä Suomeen kasvaa vuosittain ja vierailijoita on noin 200 000 –380 000 vuodesta riippuen. Myös tässä Nato-jäsenyytemme näkyi ja tullee näkymään jatkossakin, mutta myös luonnollisesti hyvät ja suorat lentoyhteydet ovat tärkeässä roolissa.
Tänään täällä tapaaminen siis IMF:ssä, The Heritage Foundationin johdon kanssa ja myös illalla tapaaminen suurlähettilään kanssa.
Eilinen matkapäivä meni hyvin, kun juna toi Nykistä tänne Washingtoniin. Näki taas vähän erivinkkelistä tätä valtavaa maata ja myös elämää pilvenpiirtäjien varjoista pois. Aika-ajoin maisema oli aika synkkäänkin ja talot rikkinäisiä ja raunioita – yltä päältä spreijattujakin. Ei eronnut monen entisen Itä-Euroopan maan maaseudusta taalamaankaan maaseutu ja laitakaupungit.
….
Kello 16.48 ja takana useita tapaamisia IMF:stä Heritage Foundationon edustajiin ja House Committee on Ways and Meansistä suurlähetystöömme. Antoisa päivä.
