Yritysvierailut myös käyntiin – Suomalainen haluaa pahvimukiinsakin korvan

Blogi, perjantaina 03.09.2021

Muovisten kertakäyttöastioiden myynti kiellettiin tänä vuonna 2021.

Huhtamäen Hämeenlinnan yksikössä on nykyisin 230 työntekijää. Kaiken kaikkiaan maailmanlaajuisesti Huhtamäki työllistää peräti 18 598 työntekijää.  Globaalilla yrityksellä on yhteensä 77 tuotantolaitosta ympäri maailmaa. Tytäryhtiö Huhtamäki Foodservice Nordicilla on siis tehdas täällä Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa ja se vastaa alueellisesti konsernin toiminnasta Pohjoismaissa. Yritys onkin merkittävä työllistäjä Hämeenlinnassa ja laajemminkin alueellamme. Suurin osa Hämeenlinnassa toimivan yksikön tuotannosta menee tällä hetkellä kotimaan lisäksi Baltiaan ja Pohjoismaihin.

Tiedätkö mistä tietää, että tämä muki on tehty vain ja ainoastaan Suomen kertakäyttöastiamarkkinoille?

Nykyisin tehdäs tekee tuotteet vahvasti ympäristöä ajatellen. Raaka-aine tulee suomalaisesta metsästä – puusta – ja tuotteet valmistetaan Suomessa. Myös tuotteiden käyttö on siis isolta osin lähellä eli Suomessa ja vieläpä myös kierrätys isolta osin Suomessa tai vähintään Pohjoismaissa. Kertakäyttöisyyskin voi siis olla ekologista.

Tänään pääsin vierailemaan siis modernissa vuonna 2019 käyttöön otetussa tehtaassa. Uuden tehtaan myötä Huhtamäki pystyi siis lisäämään merkittävästi mm. kasvipohjaisten ja kompostoituvien materiaalien käyttöä valmistuksessa. Esimerkiksi pillit ei enää tänäpäivänä ole, eivätkä edes saa olla, muovia. Nekin tehdään nykyisin paperista ja pahvista.

Muutama vuosi sitten Huhtamäki investoi siis tähän uuteen tuotantolaitokseen Hämeenlinnassa. Tuotanto siirrettiin näin aiemmasta 1960-luvulla rakennetusta kiinteistöstä uusiin ja ajanmukaisiin tiloihin. Investoinnin yhteydessä tehtaan konekantaa myös uusittiin ja automaatiota lisättiin. Kilpailukykyä myös parannettiin rakentamalla uudet tilat lean-periaatteiden mukaisesti tavaravirtoja sujuvoittaen ja tuotantotiloissa tapahtuva turha liikenne minimoiden. Tuotantotilojen ajanmukaistaminen paransi yrityksessä myös työturvallisuutta ja ergonomiaa. Hienosti kaikki toimikin.

VPK eli Vahapikari korvalla 🙂 Osassa kahvipikareita on mukana myös perinteinen, valkoinen korva. Kyseessä on siis silloin aina vain kotimaisille markkinoille menevä muki, nimittäin vain me suomalaiset kaipaamme kartonkiseen kahvikuppiinsa kädensijan. 

Uusi yli 16 000 neliön Käikälän tehdas otettiin käyttöön vuonna 2019. Rakennusinvestointi oli noin 20 miljoonaa euroa ja samaan aikaan tehty tuotantovälineinvestointi runsaat 10 miljoonaa euroa. Modernissa ja avarassa uudessa tehtaassa   koko kartonkisten kertavälineiden valmistus saatiin  yhteen paikkaan painoa myöten. Myös raaka-ainevarasto mahtui näin saman katon alle sujuvoittaen entisestään tuotantoketjua.

Kollegani, keskustan Hilkka Kempin kanssa valmiina Huhtamäen tehdaskierrokselle. Älkää siis pelätkö, nämä varusteet eivät ole koronan seuraavaa aaltoa varten. Tai ei ainakaan näytetä tätä kuvaa Kiurulle ettei vaan keksi tätäkin 😉

Huhtamäen Hämeenlinnan johtajan Panu Ala-Nikkolan johdolla pääsimme tänään tutustumaan yrityksen vielä varsin uusiin toimitiloihin, mutta myös ennen muuta toimintaan ja tuotantoon.

Vähän niitä muistoja…

Ja vähän sitä uusintakin uutta.

Kollegani, SDP:n Tarja Filatov kiitti ryhmämme puolesta antoisasta vierailusta ja esittelystä Huhtamäen Hämeenlinnan väkeä.

Huhtamäen Hämeenlinnan johtajan Panu Ala-Nikkolan johdolla pääsimme tänään tutustumaan yrityksen vielä varsin uusiin toimitiloihin, mutta myös ennen muuta toimintaan ja tuotantoon.

Alan kasvu tulee nykyisin maailmalta. Itseasiassa miljardi seuraavaa kuluttajaa tulee kehittyviltä markkinoilta. Saadaanko täällä käyttöön kuituperäisiä kertakäyttöastioita muovisten sijaan onkin muuten aikamoisen iso ja vaikuttava tekijä. Se ensimmäinen kokemus voi monesti olla hyvinkin ratkaiseva mihin totutaan ja mitä halutaan käyttää.

Kumman sinä valitset, kuidun vai muovin?

Huhtamäellä onkin nykyisin hienot ja kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä keskeisimpänä niissä, että tuotteista 100% suunnitellaan kierrätettäväksi, kompostoitavaksi tai uudelleen käytettäväksi. 80% tuotteissa käytettävästä materiaaleista on uusiutuvia ja kierrätettyjä. Kuiduista 100% on kierrätettyä tai hankittu sertifioiduista lähteistä. 90% jätteistä kierrätetään tai kompostoidaan. Sähkö on 100% uusiutuvaa. Ja koko tuotanto on hiilineutraali. Upeat tavoitteet ja niitä kohti yritys menee määrätietoisesti.

Pekka Heikkilä ja Tana Hämeenlinnan kaatopaikalla.

Ja enoni jälkeen muuten itse jatkoin myös kaatopaikan yrittäjänä veljeni kanssa, kunnes kilpailutuksen jälkeen ajoimme yrityksen alas.

Ei kai vaan Pikku-Timo tätä purkkia Pekkalan metsään heittänyt? No ei todennäköisesti, vaan vielä 40 vuotta sitten mökeillä oli tunkioita. Tämä purkki nousi maasta kesäkuussa 2016. Pahvinen olisi jo kadonnut ja niin olisi ollut hyvä käydäkin.

Mutta vielä pieni nosto omasta historiastani tänne Hämeenlinnan ”jugurttipurkkitehtaalle”. Aikanaan Pekka-enoni hoiti Hämeenlinnan kaatopaikkaa. Täältä nykyiseltä Huhtamäen tehtaalta silloiselta Polarpakin tehtaalta lähti jugurtti- yms purkkeja Neuvostoliittoon Moskovan olympialaisiin. Pakettien häntiä jäi yli ja ne vietiin Karanojan kaatopaikalle. Enoni ei raaskinut uusia purkkeja Tanalla jyrätä ja niinpä Pekkalassa juotiin mehua venäjänkielisistä jugurttipurkeista ja syötiin voipaketeista. Oliko se sitten enoni ekologisuutta vai säästäväisyyttä, en tiedä, mutta järkevää ainakin.

Kiitos antoisasta vierailusta. Nyt jo Riihimäellä ja hieman asioita täällä ja illalla sitten rakkaan kummipoika Eemelin nimipäiväjuhliin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit