Yli 2300 vuotta sitten, vuonna 290 eKr, rakennettiin Rodoksen satamaan jättimäinen 30 metrinen Helioksen pronssipatsas. Kolossi kuului maailman seitsemään ihmeeseen, mutta sen tarina ei ollut pitkä. Jo reilu 60 vuotta myöhemmin saarta ravisteli raju maanjäristys tuhoten myös pronssipatsaan. Tuhoutunut patsas jätettiin sijoilleen, sillä ennustuksen mukaan sen osiin ei saanut koskea. Vasta monta sataa vuotta myöhemmin, vuonna 653 jKr, arabialaiset merirosvot eivät arvokkaan patsaan 
palat. Samalla hukkui tarkka tieto patsaan paikasta.
Historia kertoo, rhodoslaiset olivat rakentaneet patsaan kiitollisuuden tunnostaan Heliokselle. Saaren asukkaat uskoivat auringonjumalan pelastaneen heidät Syyrian hallitsijan Demetrios Poliorketeen piirityksestä vuonna 305 eaa.
Eilen vietimme päivää Ródoksen vanhassa kaupungissa. Satamassa oli suuria loistoristeilijöitä Kolossin sijaan. Saarella todella paljon nyt ihmisiä, mutta täällä tuntuu ainakin vielä saari ja sen luonto suosionsa kestävän? Toki katselin mm. Perhoslaaksossa, että kyllä täälläkin polut – jopa niiden kivistä tehdyt pinnat – kuluvat ja hiotuvat. Väkeä siis todellakin riittää.
Myyttiseksi jäänyt Kolossi loisti pronssisena auringonpaisteessa. Aivan tarkkaan edes sen sijaintipaikkaa ei siis tiedetä, mutta tarina siitä elää ja aurinko paistaa tänäänkin.
Taidan mennä palvomaan aurinkoa.
….
Kello 21.08
Jussille! Naurusi soi mielessäni.
Tänään nautittu auringosta ja merestä. Tasan 23 vuotta sitten perustin yritykseni Oy TeeHoo Ltd. Tänään juhlapäivä oli surun päivä ja kiitollisuuden päivä. Yksi Oy TeeHoo Ltd:n ääni ja Mies on nimittäin poissa. Jussin mikrofoni hiljeni kesäkuun alussa pysyvästi, mutta muistot matkoistamme ja keikoistamme elävät ikuisesti. Kiitos Jussi! Nostin sulle maljan Rodoksen auringon alla.
Nyt kaunis ilta täällä. Pimenee jo. Iho tietää saaneensa aurinkoa.