Vierailulla Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksessa – Suomeen voisi hyvin sijoittaa Naton korkean teknologian osaamiskeskuksen

Blogi, keskiviikkona 27.09.2023

Tänään jälleen vierailulla Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksessa Tallinnassa. Vierailuni nyt ensimmäinen sinne NATO-Suomen aikaan ja myös ensimmäinen Koronan jälkeen. Edellisestä siis ehti vierähtää muutama vuosi ja sinä aikana ehtinyt siis tapahtua todella paljon.

NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence eli CCDCOE perustettiin vuonna 2008 Viron aloitteesta Tallinnaan. Naton yhteisen kybersodankäynnin puolustukseen keskittyvä osaamiskeskus on yksi Naton 28:stä osaamiskeskuksista. CCDCOE:lla on 29 varsinaista jäsentä ja lisäksi yhdeksän tukijamaata. Kyseessä siis erittäin merkittävä ja laajasti toimiva osaamiskeskus mikä tutkii ennen muuta tietoturvallisuuteen liittyviä uhkia. Tallinnan Naton osaamiskeskus järjestää myös kybersodankäyntiä simuloivia harjoituksia. Näissä harjoitellaan kyberpuolustusta teknologian, strategian ja operatiivisen toiminnan, mutta myös lainsäädännön näkökulmista. Keväällä 2022 meidän suomalainen PV:n ja MPK:n joukkue itseasiassa voitti Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen vuosittaisen Locked Shields -kyberpuolustusharjoituksen. Harjoitukseen osallistui silloin 32 joukkuetta ja noin 2 000 ihmistä. Meillä oli siis korkeaa osaamista jo omastakin takaa tällä saralla siis jo ennen Nato-jäsenyyttäkin. Nyt se koko paletti siis myös meidän käytössä ja apuna.

Tämä aluehan on kansainvälisenkin lainsäädännön näkökulmasta vähän tai enemmänkin avointa. Säädöspohjaa ei ole oikein haluttu tehdä, kun tätä operointia taitaa tehdä vähän yksi jos toinenkin? Kyse olisi lopulta siitä, että missä tilanteessa toinen valtio katsoisi sen koskemattomuutta loukatun (vertaa perinteinen hyökkäys maalla, merellä tai ilmassa) ja katsoisi sodan syttyneen? Nythän näitä vähän ns käsitellään eritavalla.

Onhan se totta, että esimerkiksi nettiyhteyksien hidastaminen tai iskut verkkoihin on omanlainen juttu, mutta voisiko tällainen isku esimerkiksi lamaannuttaa koko Euroopan lennonjohdon, lentokoneiden yhteyden maahan jne? Tai voisiko verkkojen kautta saada aikaan esimerkiksi sen, että junat ajautuisivat vastakkainen samalla raiteella jne. Puhuttaisiin siis toisenlaisesta iskusta kuin perinteinen sota, mutta vaikutus ehkä samanlainen tai pahempikin. Tällaista joskus pohtinut. Tai iskua sähkö- tai vedenjakeluun jne.

Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen tieteellisesen antiin kuuluvat kansainväliset CyCon-konferenssit (International Conference on Cyber Conflict)ja CCDCOE:n julkaisuista tunnetuimpiin kuuluu ”Tallinnan manuaalina” tunnettu kybersodankäyntiä kansainvälisen oikeuden kannalta tarkasteleva Tallinn Manual on the International Law Applicable to Cyber Operations. Tässä siis nimenomaan käsitellään juuri tätä lainsäädännön problematiikkaa ja iskua missä kybersodankäyntiä toteutetaan kyberoperaatioina, jotka eivät yleensä yksittäisinä oikeuta kansainvälisen oikeuden mukaan sotilaallisiin vastataiskuihin.

Mutta erittäin antoisa vierailu jälleen. Apulaiskomentaja Bernard Hoffman kävi asioita perusteellisesti läpi. Yhteistyö siis syventyy koko ajan.

Ja mielenkiintoista nähdä miten osaamiskeskusten osalta jatkossa edetään. Pidän tärkeänä, että me saamme Suomeen myös tätä Naton toimintaa ja näyttää selvältä, että järkevintä tässä olisi edetä korkeaan teknologiaan keskittyvä osaamiskeskuksen kautta. Meillä Hämeessä Riihimäellä toimii  jo nyt erittäin vahva Puolustusvoimien osaamiskeskittymä

digitalisaation ja kyberpuolustuksen alueella ja tätä kannattaisi viedä eteenpäin myös Naton kanssa. Tämän rinnalla näen päivä päivältä järkevämmäksi sijoittaa Suomeen myös uusi Naton alueellisen komentokeskus. Näiden parissa syytä edetä määrätietoisesti.

Nyt kotimatkalla Itämerellä. Täällä rauhallista onneksi myös tuulenkin suhteen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit