Janni Hussi
Hyvinvointi. Hyvin Vointi. Voida hyvin. Mitenkä päin tuota sitten pyöritteleekään, uskon että sen päällimmäinen ajatus on kaikille selvillä. Jos kuitenkin lähdetään tarkastelemaan ”hyvinvointia” hiukan syvällisemmin, niin huomaamme sen olevan laajempi käsite, kuin pelkästään se että on ”hyvä olla” (joka usein viittaa lähinnä fyysiseen olotilaan).
Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin vaikuttaa moni eri asia. Henkilökohtaisesti uskon, että niin kauan kuin jokin hyvinvoinnin osa-alue on laiminlyöty, ei henkilö voi saavuttaa kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tilaa. Täydellistä hyvinvointia elämän jokaisella osa-alueella ihminen tulee tuskin koskaan täysin saavuttamaan, mutta kun ymmärrämme mistä kaikesta hyvinvointi koostuu, on sen tavoittelu huomattavasti helpompaa.
Miten hyvinvoinnin voi sitten jakaa eri osiin? Tässäpä kolme pääryhmää.
Sosiaalinen hyvinvointi
Kuinka ihminen kokee oman sosiaalisen hyvinvointinsa on hyvin henkilökohtaista. Vaikuttavia tekijöitä voi olla mm. Sosiaalinen asema yhteiskunnassa (koulutus, asema työelämässä, ammattiin perustuva sosiaaliluokka, tulot jne), sosiaalinen pääoma (ihmisten ja/tai ryhmien väliset sosiaaliset suhteet eli verkostot, luottamus, vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki), sosioekonomiset terveyserot (sosiaalisen aseman mukaiset erot esim. kuolleisuudessa, terveydentilassa ja sairastavuudessa), syrjäytyminen jne.
Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttaminen henkilökohtaisella tasolla voi siis olla monimutkaista. Ihmiset tulevat erilaisista lähtökohdista ja meillä kaikilla on erilaiset valmiudet sosiaalisille suhteille ja taidoille (esim. Kuunteleminen ja keskusteleminen). Sosiaalinen hyvinvointi on siis hyvin kokemuksellista, johon ei välttämättä vaikuta mikään yksittäinen seikka, vaan pikemminkin monien tekijöiden summa. Se minkä toinen ihminen kokee sosiaalisella tasolla riittäväksi, voi tuntua toisesta suurelta puutostilalta. Sosiaaliseen hyvinvointiin voi itse vaikuttaa esimerkiksi panostamalla omiin ihmissuhteisiin.
Fyysinen hyvinvointi
Tämä osa-alue on meille kaikille varmasti se tutuin. Kun ihminen voi fyysisesti hyvin, tarkoittaa se sitä, että elimistö toimii normaalisti ja moitteettomasti. Silloin ihminen on perusterve, eikä hänellä ole sairauksia. Jos fyysinen hyvinvointi kärsii, voi se tarkoittaa esimerkiksi sairastumista tai vaikka vammaa kehossa.
Fyysiseen hyvinvointiin ihminen voi vaikuttaa huomattavasti helpommin itse, kuin esimerkiksi sosiaaliseen hyvinvointiin. Kun ihminen liikkuu säännöllisesti ja ruokailee terveellisesti, on lähtökohdat fyysiselle hyvinvoinnille jo hyvin hallussa. Tärkeää olisi muistaa myös kehonhuolto ja lepopäivät. Kropan kuunteluakaa ei varmasti voi liikaa korostaa. Silloin kun johonkin kolottaa, on syytä miettiä onko kova rasitus ja treeni järkevää juuri silloin.
Psyykkinen hyvinvointi
Psyykkinen, eli henkinen hyvinvointi puolestaan kuvaa sitä, kuinka paljon ihminen esimerkiksi arvostaa itseään. Tähän vaikuttaa suuresti itsetunto, identiteetti ja ihmisen ajatukset omasta itsestään, eli minäkuva.
Uskon että matka kohti henkistä hyvinvointia on hyvin pitkä prosessi. Ihminen ja oma identiteetti muuttuu läpi elämän. Kasvamme joka päivä jollain tasolla ja tätä kasvua voi kyllä ohjata ja vauhdittaa. Valmiiksi ihminen kuitenkaan tuskin koskaan tulee.
Henkistä hyvinvointia voi harjoittaa esimerkiksi kehittämällä omaa itsetuntoa. Sen sijaan, että keskittyminen jäisi ainoastaan ulkoiselle tasolle, olisi tärkeää keskittyä niihin voimavaroihin, joissa olemme hyviä, kuten erilaisiin taitoihin. Kun saamme onnistumisen tunteita esimerkiksi onnistuneesta urheilusuorituksesta, upeasta valmiiksi maalatusta taulusta, uuden laulun oppimisesta tai vaikka uuden kielen oppimisesta saamme lisää luottamusta itseemme ja n
äin ollen se vaikuttaa myös positiivisesti minäkuvaamme. Me jokainen olemme hyviä erilaisissa asioissa. Toinen meistä on hyvä kuuntelija, toinen laulaja ja kolmas on kaveripiirinsä nopein satasella. Jokainen olemme hyviä jossain.
Mitä minä voin tehdä?
Nyt kun hyvinvoinnin käsitettä on hieman avattu, on varmaan hyvä miettiä, miten minä voisin kehittää omaani? Jospa vaikka varaisin kalenterista aikaa kahvihetkelle ystävän kanssa, kävisin aamukävelyllä raikkaassa kevät säässä ja pyhittäisin lauantai-iltani hiljaiselle hetkelle saunan lauteilla. Loppujen lopuksi sinä olet ainut joka voit omaa hyvinvointiasi kehittää. On asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta tärkeää olisi keskittyä siihen, mikä on oman päätöksesi varassa. Loppujen lopuksi omien voimavarojen keskittäminen siihen, mikä on oikeasti tärkeää, on se mikä ratkaisee.
Janni Hussi
Kuva: Petteri Peltonen Photography
MUA: Senay Coco
Lähteet
https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/terveystieto2/1-terveys/1tm2