Venäjän raakalaismainen hyökkäys- ja valloitussota on jatkunut täysimääräisenä sotana Ukrainassa jo yli neljä vuotta. Valloitussota ei kuitenkaan ole edennyt nimensä mukaisesti eikä hyökkäyssotakaan ja Venäjän toimet ovatkin saaneet yhä enemmän vain tuhoamissodan piirteitä. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesikin sodan nelivuotismuistopäivän aikaan, että viime vuoden aikana Putinin ja Kremlin sotakone eteni vain noin 15–70 metriä päivässä. Hinta tästä on ollut käsittämätön ja kohtuuton – lohdutonkin – sillä samaan aikaan päivittäin Venäjä on menettänyt eri lähteiden tietojen mukaan jopa yli 2000 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina. Siinä on jokaiselle valloitetulle päivittäiselle metrille ollut kuolleita sotilaita kasaksi asti.
Venäjä siis onnistui valtaamaan vain noin 0,8 prosenttia Ukrainan maa-alueista. Ja samaan aikaan Venäjä menetti sotilaitaan enemmän kuin yksikään hyökkääjä toisen maailman sodan jälkeen. Viime vuoden lopussa DeepState-kartoitusprojektin mukaan Venäjän miehityksen alla oli noin 116 000 neliökilometriä itsenäisen Ukrainan alueita. Ja kokonaistappiot ovat nousseet siis jo hurjiksi, kun kaatuneiden ja haavoittuneiden kokonaismääräksi kerrotaan jo 1 300 000 nuorta venäläismiestä ja -naista. Tuoreimmat asiantuntija-arviot kertovat Venäjän tappioiden nousevan kevään aikana jo kahteen miljoonaan menetettyyn nuoreen sotilaaseen.
Näyttää siis selvälle, että Ukrainan taktiikka toimii. Ukraina on tehokkaasti katkaissut Venäjän etulinjan joukot. Telegraphissä toimittaja Verity Bowman kirjoitti 14.3.2026, että Ukraina tietää omat heikkoutensa liittyen mm. Venäjän miesylivoimaan ja näin maa onkin valinnut toisenlaisen taktiikan. Ukraina ei halua tapattaa omia sotilaitaan Venäjän tyyliin säälittä ja turhaan vaan taktiikka lähteekin nyt tarkkuudesta ja kärsivällisyydestä ja teknologiasta. Kiovan valitsema ”toinen tie voittoon” näyttääkin nyt alkaneen tuottaa tulosta.
Taktiikan ytimessä on dronet ja se ns. tappovyöhykkeen kasvattaminen kolminkertaiseksi. Toimillaan Ukraina on muuttanut siis aiemmin turvallisena pidettyjä etulinjan takaisia alueita tappaviksi kielletyiksi alueiksi. Tarkoitus on siis vaikeuttaa ja hidastaa Venäjän uusien kuolleita korvaavien joukkojen siirtäminen etulinjaan ylläpitämään hyökkäysoperaatiota. Yksinkertainen tavoite näyttää nyt toimivan ja lehdessä yksi ns. Ukrainan miehittämättömien järjestelmien pataljoonan sotilaista kertoikin kuinka Ukrainan ”Dronet tarkkailevat jatkuvasti, iskevät jatkuvasti. Se hidastaa heitä, rikkoo heidän rytminsä ja antaa meille tilaa hallita taistelukenttää lähettämättä miehiä kuolemaan.”
Samaan aikaan Ukraina on pyrkinyt tuhoamaan Venäjän dronepuolustusta ja näin avaamaan tietä operoida ja toimia syvemmälle hyökkääjän vihollislinjojen taakse. Toimintasäde on muutamassa viikossa jopa kolminkertaistunut aiemmasta noin 50 kilometrsitä lähes 150 kilometriin. Tämä vaarallinen – tappovyöhyke – on siis laajentunut ennenäkemättömiin syvyyksiin ja tehnyt venäläisten liikkumisesta siellä vähintäänkin vaarallista ja jopa mahdotonta.
Tappovyöhyke elää, mutta näyttäisi tekevän sen nyt Ukrainan ehdoin. Sik-sak -kuvioiseksi kuvattu tappovyöhykkeen linja näyttäisi liikkuvan Ukrainan droneyksiköiden sijainnin mukaan. Ja uskoisin, että tässä toimii se sama miinakauhu tai nykyinen dronekauhu eli kun et ole varma voiko taivaalta tulla jotain niin toimit sen mukaan tai jopa lamaannut?
Institute for the Study of War:n Venäjä-tiimin johtaja Kateryna Stepanenko kuvaakin muutosta ”käännekohdaksi” taistelukentillä. Ukrainan toimista on samaan aikaan tullut myös järjestelmällisempää ja kohteina ovat liikkuvien ajoneuvojen lisäksi myös Venäjän drone-asemat, varastot, kokoontumisalueet yms.
Ukrainan tilannetta artikkelissa kuvataankin jo teknologiseksi ylivoimaksi yhdistettyna tarkkuuteen ja koordinointiin. Osansa tähän tuovat myös raskaat Nemesis -dronit, mitkä hyödyntävätä Starlink-satelliittiyhteyttä ja pystyvät kuljettamaan jopa 15 kg räjähdelasteja. Ja kun samaan aikaan Ukraina on tehokkaasti tuhonnut Venäjän ilmatorjuntaa niin iskuetäisyydet ovat kasvaneet ja toisaalta samaan aikaan ilmatilaa on saatu avattua edullisemmille ja pienemmille droneille. Fiksua.
Venäjän joukkojen kyvyttömyyttä ja toivottomuutta kuvaa sekin, että he ovat siirtäneet vanhojen neuvostohelikoptereiden konekiväärilaitteita kuorma-autoihin taistellakseen ukrainalaisdroneja vastaan. Ukrainan huipputeknologia on siis muuttanut asetelmaa ja siihen Venäjä yrittää vastata neuvostoaikaisin virityksin.
Telegraphin mukaan venäläiset sotabloggaajat ovatkin viestineet Ukrainan toimien tehokkuudesta:
”Vihollinen (Ukraina) on jälleen ottanut hallintaansa ‘alemman taivaan’”
ja toinen jatkoi Telegramissa, että…
”Tilanne on vaikea.”
Ukraina siis toimii nyt fiksusti ja tehokkaasti ja onnistuneita läpimurtoja on saavutettu laajasti eri alueillat niin Zaporižžjan ja Donetskin rintamilla, muun muassa Dobropilliassa, Huljaipolessa, Kupjanskissa, Petrovsken alueella ja Kostiantynopilissa.
Näin siis Venäjä menettää myös valtavia määriä arvokkaita ilmatorjuntajärjestelmiä ja tutkia, joita ei ole mahdollista nopeasti korvata.
Jo maaliskuun alussa Ukraina kertoikin USA:n pyytäneen siltä apua Iranin Shaded-drooneja vastaan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoikin maansa antaneen Yhdysvalloille ohjeita resurssien ja ukrainalaisten asiantuntijoiden läsnäolon varmistamiseksi. Zelenskyi totesi, että Ukraina auttaa kumppaneitaan.
Toivottavasti tämä Zelenskyin ja Ukrainan toimintatapa avaa myös silmiä Yhdysvalloissa siihen, että hekin auttaisivat osaltaan enemmän ja ilman ehtoja ja kiristystä Ukrainaa taistelussa Venäjää vastaan?
….
Nuorten parlamentti kokoontuu tänään Eduskuntatalossa
Nuorten parlamentin istuntopäivä järjestetään jälleen tänään Eduskuntatalossa. Mukaan odotetaan jopa yli 300 yläkoululaista eri puolilta Suomea. Tämänvuotiseen Nuorten parlamentin istuntoon haki määräaikaan mennessä 214 koulua, mutta mukaan voitiin ottaa vain 150. Toivottavasti siis eduskunnassa nyt pohditaan sitäkin, että nuorten parlamenttipäiviä voitaisiin järjestää aina kaksi varmistaen se, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Istuntopäivän aikana nuoret tutustuvat valiokuntatyöhön ja osallistuvat lehdistötilaisuuteen, jossa he pääsevät esittämään kysymyksiä myös meille. Päivä huipentuu sitten suulliseen kyselytuntiin, jossa nuoret kysyvät ministereiltä kysymyksiä, joita on valmisteltu kouluissa.
Nuorten parlamentteja on järjestetty vuodesta 1998. Nuorten parlamenttia järjestävät eduskunta ja Kehittämiskeskus Opinkirjo. Istunnot pidetään joka toinen vuosi ja niiden tarkoitus on siis innostaa nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Ja kuten edellä kirjoitin niin kiinnostus on suurempaa kuin se mihin eduskunta ainakaan toistaiseksi pystyy vastaamaan. Tavoitteena on saada nuoria kiinnostumaan eduskunnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sekä kehittää tapoja, joilla he voivat vaikuttaa ja tulla kuulluiksi.
Istuntopäivän lisäksi Nuorten parlamentti -toimintaa järjestetään kouluissa esimerkiksi parlamenttikerhoissa, oppilaskunnissa tai valinnaisina opintoina. Kerhoissa käsitellään eri aiheita ja tehdään yhteistyötä esimerkiksi nuorisovaltuustojen kanssa. Nuoret voivat myös olla yhteydessä oman alueensa kansanedustajiin tai kunnanvaltuutettuihin. Ja jo ennen tämän päiväistä Nuorten parlamentin istuntopäivää järjesttiin myös vaalipiirikohtaiset etätapaamiset, jotka kokosivat yhteen meitä kansanedustajia ja oppilaita keskustelemaan nuorten hyvinvoinnista. Etävaalipiiritapaamisiin ilmoittautui mukaan noin 2000 nuorta, mutta minun hämmästykseksi vain noin 40 kansanedustajaa. Ainakin meidän Hämeen tapaaminen oli erinomaisen hyvä ja innostava ja opettavainen myös meille kansanedustajillekin.
….
Tänään sitten illalla vielä työpäivän jälkeen Veikkaus Areenalle ja siellä upean Anna Abreun jättikeikka.