Venäjä eliitti menettänyt uskonsa Vladimir Putiniin? – Oligarkien sietokyky pettämässä?

Blogi, torstaina 09.04.2026
[cresta-social-share]

Venäjän eliitti on ’menettänyt uskonsa’ Vladimir Putiniin, kun kapinamahdollisuudet kasvavat

Eli ”Russian elite have ’lost faith’ in Vladimir Putin as mutiny prospects spike” kirjoitti Myriam Toua 29.3.2026 Daily Express US:ssa.  Venäjän diktaattorin suurimmatkin kannattajat alkavat siis epäillä hallitsijaansa, kun Ukrainaa iskee onnistuneesti ja lamaannuttaen syvälle Venäjälle sen sotilastehtaisiin ja öljysatamiin. Samaan aikaan Venäjän eteneminen myös Ukrainassa taistelukentillä on käytännössä pysähtynyt. Tämän vahvisti myös yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW), minkä maaliskuussa 2026 Ukraina valtasi hieman enemmän alueita takaisin Venäjältä kuin mitä se menetti. Maaliskuu oli nyt toinen kuukausi peräkkäin, kun Ukraina onnistui valtaamaan enemmän alueita kuin mitä se menetti. Muutos on tärkeä, vaikkakaan ei vielä kovinkaan merkittävä. Käytännössä se tarkoittaa vasta sitä, että maasota ja rintamalinjat ovat jumissa, mutta toisaalta muutosta siihen, että Ukrainan kykenee jälleen tekemään onnistuneita vastahyökkäyksiä.

Daily Express US:n artikkelissa kerrotaan samasta eli ”Venäjän eteneminen taistelukentällä on käytännössä pysähtynyt, joitakin takaiskuja lukuun ottamatta, ja viikoittain on ollut tuhoisia tappioita, 8 000 sotilasta tai enemmän.”

”We’ve been kicked in the balls again”

”Meitä on potkittu taas kiveksiin”, totesi venäläinen propagandisti ja sotakommentaattori Aleksandr Sladkov, kun Ukraina oli onnistuneesti iskenyt droonein viiden päivän ajan Venäjän tärkeimpiin öljynvientiterminaaleihin Itämeren pohjukassa ilman, että Venäjä olisi pystynyt niitä estämään. Kyse oli siis samoista hyökkäyksistä, joista Venäjän häirinnän takia muuta drooni harhautui myös meidän alueelle.

Sladkovin kieltä kuvattiin jopa Vladimir Putinia pilkkaavaksi ja uutisessa kuvattiinkin sitä miten Putin ”vanhenee” ja ”Ust-Lugan satama Suomenlahdella palaa jälleen.” Sladkov oli verrannut Putinia typerään Baldrickiin brittiläisessä komediasarjassa Blackadderissa.

Sladkovin ennen näkemätön ja rohkea kritiikki Putinia kohtaan ei jäänyt ainoaksi. Uutisessa muistutettiin myös siitä, kuinka Venäjän tunnetuin sotamielinen ”Z-bloggaaja” Yuriy Podolyaka, syytti Telegramissa ”Vladimir Putinin hallintoa sotilaallisesta kyvyttömyydestä” ja totesi: ”En usko, että pystymme kääntämään tilanteen täällä seuraavien kuukausien aikana.”

Ja poikkeuksellinen kritiikki vain voimistui, kun toinen sodan kova linjan kannattaja, Maksim Kalashnikov, myönsi avoimesti, että ”Venäjän eliitti on pettynyt 5 jalkaa 7 tuumaa pitkään Kremlin johtajaan” eli ”Russia’s elite has grown disillusioned with the 5ft 7 inch Kremlin leader”.

Venäjän eliitti ja oligarkit siis näyttävät selvästi pettyneen Putiniin ja toivovan sodan loppuvan ja oman ökyelämän palaavan. Venäjällä näytetään yleisesti jo myönnettävän se, että sotaa ei ole kyetty voittamaan ja nyt se tulisi neuvotteluin päättää? Uutisessa kerrotaan myös rintamalla havaittavasta epätoivosta. Jäinkin miettimään, että onko Venäjällä enää kukaan tyytyväinen Putiniin? Edes hän itse?

Putinin toimia mm. Telegramin kieltämiseksi pidetäänkin nyt jo epätoivoisina ja hulluina ja niitä verrataan 1990-luvun Gorbatšovin hallinnon alkoholikietoon, mikä sinetöi lopulta Gorbatšovin ja Neuvostoliiton kohtalon. Tämän kaiken taustalla uskotaankin olevan Kremlin ja Putinin vallankaapauksen pelko. Oman asemansa ja henkensä pelastamiseksi Putin siis näyttää estäneen Telegram-kanava, joka tarjosi hälytyksiä tulevista drooni- ja ohjusiskuista. Telegramin kautta saadut tiedot auttoivat tavallista kanssa hakeutumaan suojaan, mutta nyt tämäkin turva on poistettu käytöstä.

Uutisessa puhutaankin jo ”tyytymättömyyden aallosta”. Vallankaappauksen mahdollisuuteen uskoo jo nyt myös monet sellaiset, jotka aiemmin pitivät sitä mahdottomuutena. Vallankaappaus voisi siis lähteä liikkeelle myös Kremlin sisältä?

Mielenkiintoinen yksityiskohta uutisessa oli myös se, että Venäjällä olisi kasvamassa se ryhmä nykyhallintoa, joka olisi valmis hyväksymään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin käden ojennukset. ”Tämä ryhmä on äärimmäisen tyytymätön siihen, että Putin käytännössä hylkää Trumpin ojennetun käden” ja venäläinen sosiologi ja poliittinen analyytikko Igor Eidman epäileekin, että sisäpiiriläiset ”valmistautuvat hylkäämään Putinin”. Yhtenä todisteena tästä pidettiin mm. sitä, että aiemmin hyvinkin tarkkaan Putinin vahvuutta ja kaikkivoipaisuutta puolustanut hallintokoneisto päästi naistenpäivänä läpi kuvamateriaalia missä Putin yski yms. Tällä epäillään Putinin sisäpiirin pyrkivän siis tietoisesti heikentämään häntä.

Artikkeli päättyy sotilasanalyytikko Sergei Karnaukhov pettymyksen toteamukseen: ” I feel sorry for us and for Russia as a whole” eli ”Tunnen sääliä meitä ja koko Venäjää kohtaan.”

Mielenkiintoisia havaintoja ja niin tässäkin taitaa lopulta käydä, että Venäjän eliitti ja oligarkit pyrkivät pahimmalla hetkellä vielä ainakin yrittämään pelastaa edes itsensä?

….

Tänään aamuun myös Ylen tuore gallup. Ei isoja muutoksia. SDP jatkaa kärjessä, mutta sen kuten meidänkin kannatus hieman laskee. Keskusta nyt kolmantena ja perussuomalaiset neljäntenä. Tuttu nelikko siis kärjessä.

Vasemmisto ja vihreät hieman parantavat kannatustaan. Vasemmistopuolueiden (SDP, vasemmistoliitto, Vihreät) yhteiskannatus nyt 44,1 prosenttia. Ei siis riitä puhtaaseen vasemmistohallitukseen, mutta tutun luottopuolueensa keskustan johdolla yhteenlaskettu kansanrintamahallituksen kannatus nousee jo 58,6 prosenttiin. Aiemminkin täällä blogissani esillä pitämä kansanrintamahallitus siis näyttää päivä päivältä todennäköisemmältä, jos SDP ja Antti Lindtman (sd.) onnistuvat suurimman puolueen paikan vuoden päästä eduskuntavaaleissa nappaamaan. Selvää on, että vasemmistovihreältä kansanrintamahallitukselta maamme voi pelastaa vain se, että Kokoomus pystyy vielä ykköspaikan uusimaan. Se ei ole mahdotonta, mutta tekemistä se vaatii ja isompiakin liikkeitä. Mutta sekin kannattaa muistaa, että isoja olivat erot vuotta ennen viime vaalejakin ja lopulta kärkikolmikko oli hyvinkin tiukassa prosenttiyksikön nipussa itse vaaleissa.

Eilen ilta maakunnan ja seutukunnan asioiden parissa. Esillä laajasti puolustusteollisuus, mutta myös Naton Riihimäelle rakentuva johtamisjärjestelmäyksikkö. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittava Nato-yksikkö tuo kaupunkiin suuret uusinvestoinnit ja edellyttää myös kaupungilta paljon muutakin. Uusia työpaikkoja syntyy, mutta myös varmasti tarvetta monenlaiselle muullekin infralle hotellikapasiteetistä kokous- ja muihin tiloihin. Isoja juttuja.

Riihimäelle sijoitettavan Naton johtamisjärjestelmäyksikön tehtävänä on tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa sekä tarvittaessa koko liittokunnan laajuisesti. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 henkilöä, ja tehtävät täytetään suomalaisella henkilöstöllä. Johtamisjärjestelmäyksikkö on osa Naton komentorakennetta. Johtamisjärjestelmäyksikön rakentaminen, toimeenpano ja ylläpito ovat Naton yhteisrahoituskelpoisia. Naton johtamisjärjestelmäyksiköt kuuluvat Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan (NATO Communications and Information systems Group, NCISG) alaisuuteen.

Eduskunnassa tänään jälleen pidempää päivää. Nyt aamusta kotimaisen ruuan ja ruoantuottajien asioiden pariin ja sitten puolustusvaliokunnan kautta piipahtamaan Nurmijärvelle paikallisten Senioreiden vieraaksi ennen iltapäivän kokouksia.

….

Kello 20.32

Tänään oli ilo käydä tapaamassa Nurmijärven Kansallisia Senioreita ja käydä hyvähenkistä keskustelua ajankohtaisista asioista. Tilaisuudessa nousivat esiin erityisesti seniorien arki, palveluiden saatavuus, turvallisuus sekä Suomen tulevaisuuden näkymät.
Kiitos kaikille arvokkaista näkemyksistä, kokemuksista ja kysymyksistä. On tärkeää kuulla myös ikäihmisten ajatuksia, mikä arjessa

toimii ja missä voimme vielä parantaa.

Illalla vielä hienot avajaiset Olympiastadionin Urheilumuseo Tahdossa.

Teatterilavoilta kansalliseksi ilmiöksi noussut Jumppatytöt laajeni tänään upeaksi näyttelyksi Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHDOSSA. Oli ilo ja kunnia saada osallistua tämän ainutlaatuisen näyttelyn avajaisiin! Kiitos kutsusta!

JUMPPATYTÖT – rakkauskirje joukkuevoimistelulle

Näyttelyssä sukelletaan suomalaisen voimistelukulttuurin historiaan, nostetaan esiin nykyhetken sykähdyttäviä tapahtumia ja tulevaisuuden unelmia.

JUMPPATYTÖT – rakkauskirje joukkuevoimistelulle kertoo niin kilpavoimistelijoiden, valmentajien kuin harrastajienkin tarinoita – niitä pieniä ja suuria hetkiä, jotka tekevät tästä lajista niin rakastetun.

TAHDON uutuusnäyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa lajin kulisseihin, ymmärtää liikkeen voimaa ja yhteisön merkitystä urheilukulttuurissamme. Suuri kiitos näyttelyn tekijät, näyttelijä-teatterintekijät Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki sekä historiantutkija Sinikka Selin.

Oli upea tavata myös lajin koreografi ja legenda Antton Laine, ystäväni, voimistelija ja kollegani Saara-Sofia Sirén ja Voimisteluliiton puheenjohtaja Mira Keränen!

Wau!