Valtiopäivien päättäjäisistunto eduskunnassa – Tämä vaalikausi jää historiaan erilaisuudessaan

Blogi, keskiviikkona 29.03.2023

Eduskunta kokoontui tänään Tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla päättämään valtiopäivät. Valtiopäivien päättäjäisistunto katkaisi myös kampanjoinnin ja oli aika vaihtaa pitkästä aikaa tummapuku päälle ja jättää kettukarkit ja flaijerit Vaalivitoon. Upea ja juhlava olikin tunnelma, kun kollegoiden kanssa vielä kerran istuntosaliin asetuimme.

Kuvat: Eduskunta Hanne Salonen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tänään upean puheen. Se ei toki yllättänyt. Tälläkin kertaa vahva arvojohtajan puhe, missä vahvasti toivoa paremmasta. Toivoa rauhasta ja diplomatiasta Ukrainaan ja toivoa yhteistyön siemenestä puolueiden välille kevään eduskuntavaalien jälkeen. Lisään tuon puheen tekstinä kokonaisuudessaan tänne blogini loppuun. Yhden noston siitä tähän kuitenkin otan:

”Tulevaisuuden ennustajia on kahta lajia. Niitä, jotka eivät tiedä, ja niitä, jotka eivät tiedä, etteivät tiedä.”

Niin ja myönteinen uutinen oli se, että Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi tänään, että Turkin parlamentti ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden huomenna. Näin hänelle on kerrottu. Turkin presidentin pitää vielä sitten tämän jälkeen vahvistaa päätös. Nato-prosessi etenee.

Itse mietin siinä salissa istuessani, että olipahan tämäkin kausi. Ei juuri normaalia aikaa ja hetkeä, vaan isoista tapahtumista isoihin tapahtumiin. Yllättävistä tapahtumista yllättäviin tapahtumiin.

Vaalikausi ei nimittäin ehtinyt kuin juuri ja juuri alkaa, kun maailma meni sekaisin koronasta. Covid-19 muutti hetkessä kaikkea ja myös eduskuntatyötä. Eduskunta kuitenkin sopeutui tilanteeseen nopeasti ja päätöksiä saatiin myös näkymättömän vihollisen seuratessa ja iskiessäkin aikaiseksi hyvin ja vastuullisesti. Tekemättä ei voinut jättää. Selvisimme koronasta ja tilanne näytti jo rauhoittuvan, mutta….

Sitten iski diktaattori Vladimir Putin

Koronan jälkeen näkyvä vihollinen päästi pahan irti. Venäjä hyökkäsi raakalaismaisesti Ukrainan ja ukrainalaisten kimppuun. Syttyi Putinin sota Ukrainassa ja maailma oli jälleen sekaisin. Kymmeniä tuhansia viattomia on saanut hänen mielipuolisuutensa takia surman Ukrainassa. Mukana myös kymmeniä tuhansia sotaan pakotettuja nuoria venäläismiehiä. Ihmishengillä ei ole ollut mitään arvoa tai tappioilla merkitystä, kun suuruuden hulluutta on toteutettu.

Tapahtumat muuttivat myös eduskunnan toimintaa. Olemme tukeneet Ukrainaa nyt noin kuukausittain annetuilla mittavilla sotatarvikepaketeilla. Avulla ei ole ollut rajoja ja olemme antaneet maalle kaikkea mahdollista Leopard R -taisteluvaunuihin asti. Ja annamme myös jatkossakin Ukrainan lopulliseen voittoon asti. Länsi on Ukrainan tukena ja demokratian tukena tässä taistelussa.

Mutta tapahtumat saivat liikkeelle myös maamme liittymisprosessin Natoon. Vielä vuosi sitten tammikuussa keskusta ja vasemmistopuolueet vastustivat Nato-jäsenyyttä. Nyt olemme liittymässä Natoon. Iso kiitos tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Suomen kansan tuen. Jopa he joiden koko poliittinen ura on rakentunut jonkinlaisen Naton ja myös USA:n vastustamisen varaan ovat nyt kääntyneet kannattamaan Natoa ja Yhdysvaltoja. Hyvä niin ja muistetaan heidät mieluummin siitä kuin vuoteen 2022 asti jatkuneesta suomettumisesta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi maahamme myös valtavan määrään sotapakolaisia. Olemme heidät ottaneet yhdessä vastaan ja auttaneet kaikin mahdollisin keinoin. Sota myös sotki Euroopan energiamarkkinat ja olemme maksaneet tästä nyt kallista laskua myös kotitalouksina. Ruoka on myös kallistunut ennätyspaljon ja arki kaiken kaikkiaan.

Ja jäähän tämä kausi sitten myös historiaa – ja onneksi myös hallituksena nyt jo historiaan – holtittomasta velkaantumisesta. Keskustalaisten valtiovarainministereiden johdolla on velkaa otettu koronan ja Ukrainan Putinin sodan lisäksi surutta miljardeja ja miljardeja sinne ja tänne. Hallitus on pysynyt kasassa vain jakamalla velkarahaa suruttomasti omille läheisille hankkeille ja saajille. Hallitusneuvotteluiden Keskustan kokoushuoneen huoneentaulu: ”Rahaa on” on ohjannut tämän hallituksen talouspolitiikkaa mitä on tehty keskustan johdolla. Tässä mielessä on hyvä ja maamme kannalta tärkeää, että tämä hallitus jää nyt nyt historiaan.

Meillä on tämän vaalikauden jäljiltä moni asia huonossa kunnossa kuin hallituksen aloittaessa. Lääkärijonot ovat pitkiä. Lapsia lennätetään saamaan hoitoa Tanskaan, kun kotimaassa ei hoitoa ole tarjolla. Vanhustenhoito on historiallisen huonossa kunnossa. Paljon huonommassa kunnossa kuin silloin, kun tämä hallitus tai sen puolueet voittivat vuoden 2019 eduskuntavaalit lupaamalla laittaa vanhustenhoidon kuntoon. Lupaus on petetty ja hoivakoteja suljetaan, kun hoitajia ei ole ja lainsäädäntöä ei pystytäkään arjessa noudattamaan. Myös maatalous on tällä vaalikaudella ajautunut historiallisen syvään kriisiin – kannattavuuskriisi on vain päivä päivältä pahentunut. Joka päivä kolme maatilaa lopettaa toimintansa kannattamattomana vaikka huomennakin tarvitsemme ruokaa. Peruskoulumme on huonossa jamassa. Oppimistulokset laskevat ja kouluistamme tulee päivä päivältä huonompia viestejä miten lapset eivät enää opi edes perusasioita ja peruskoulusta pääsee läpi ilman edes välttävää lukutaitoa puhumattakaan matematiikan osaamisesta. Erityisopetus sakkaa ja erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa tarvitsemaan apua ja tukea vaan heitä sijoitetaan isoihin normaaleihin luokkiin ilman riittävää tukea. Siinä kärsii apua tarvitseva lapsi, mutta myös koko muu luokka ja myös opettaja. Tiestömme on historiallisen huonossa kunnossa Marinin hallituksen ja SDP:n ja keskustan jäljiltä. Tänä vuonna korjausvelka nousee yli 9000 km huonokuntoisten asfalttiteiden osalta. Teitä on asfaltoitu viime vuonna vain noin 2500km ja tälle vuodelle varasivat rahoituksen vain noin 1500-1600km asfalttia vaikka tiesivät hyvin, että korjausvelan umpeen kurominen edellyttäisi joka vuosi vähintään 4500km uutta asfalttivetoa. Korjausvelka siis kääntyi kasvuun. Myös raidepuolella koko vaalikausi on hukattu metsärata ja muine luotijunapuuhasteluineen. Nyt pari viikkoa ennen vaaleja sitten yritetään sanoa, että ei me kannatetakkaan metsärataa ja muita uusia ratoja. Kuitenkin neljä vuotta Marinin hallituksen omistajaohjaus on antanut näiden valmistelun jatkua keskustan ja SDP:n tuella. Rahaa on palanut metsäratalinjauksien suunnitteluun ja satojamiljoonia on menetetty EU:n raidehankerahaa, kun suunnitelmia mm. pääradan osalta ei ole tehty ajoissa. Ja näitä esimerkkejä voisi listata vaikka kuinka. Metsään on menty.

Vanha opetus, että jätä talo seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa, missä sen itse sait on nyt keskustalta Annika Saarikon kaudella unohtunut. Ja pitää muistaa, että tätä vasemmistohallitusta ei siis olisi koskaan syntynyt ilman keskustan tukea eikä tämä hallitus olisi pysynyt kasassa koko kallista nelivuotiskautta ilman keskustan tukea. Keskusta on ollut vihervasemmistolaisen politiikan pönkäpuolue ja kantaa tästä nyt vastuuta.

Mutta hyvä, että vaalit edes tämän hallituksen kaatavat. Historiaa jää. Hyvä niin.

….

Mutta olipa mukava vielä nähdä tämän vaalikauden kansanedustajat yhdessä eduskunnassa. Monta mukavaa kädenpuristusta. Tsemppejä toisillemme. Katsetta tulevaan. Ja ehdimme myös piipahtaa vauhdittamassa helsinkiläisten kampanjointia Narinkkatorilla ja teimme myös vielä kauden viimeisen Eduskunta TV:n Facebook Liven eduskuntatalolta Tiina Seppälän kanssa.

Kurkatkaapa muuten minun Instagramista tai Facebookista mitä kollegani kertoivat jääneen tästä vaalikaudesta päälimmäisenä mieleen.

….

Peruskoulu, mihin menet nyt?

Illalla sitten takaisin kampanjavermeet ja Vaaliviton nokka kohti Hämeenlinnaa. Tänään oli vuorossa

seuraava Cafe in Cafe -tilaisuuteni Hämeenlinnan Goodmanissa. Tällä kertaa istuimme alas vähän kuin opettajanhuoneen pöytään pienemmällä porukalla ja keskustelimme kasvatusalanammattilaisten Mari Parikka-Nihdin ja Kai Nihdin kanssa peruskoulumme tilanteesta ja siitä mitä siellä pitäisi tehdä. Erinomaisen hyvä keskustelu ja hyviä ajatuksia ja ideoita myös yleisöltä.

Onnistunut välkkä.

Kiitos Mari ja Kaitsu ja kaikki kahville poikenneet. Lupaan jatkaa näitä Cafe in Cafe -tilaisuuksiani jatkossakin. Olisi pitänyt tehdä jo näihin vaaleihin enemmänkin. Toimii!

Huomenna sitten vieraakseni Riihimäelle tulee Jarno Limnell ja perjantaina saamme Lahteen vieraaksemme Mika Aaltolan. Ja perjantaina Lahdessa luvassa myös kahvit yhdessä Ilkka Viljasen kanssa. Loppukiriltähän tämä alkaa näyttää.

….

Tässä vielä lupaamani tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä 29.3.2023

”Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat

”Tulevaisuuden ennustajia on kahta lajia. Niitä, jotka eivät tiedä, ja niitä, jotka eivät tiedä, etteivät tiedä.” Ehkä me jaamme tuon tokaisun. Kun nyt päättyvää vaalikautta keväällä 2019 aloitettiin, kukaan ei tiennyt, mitä tuleman piti. Tuli paljon, aivan liikaakin: koronaa ja sotaa.

Haluan kiittää teitä, hyvät edustajat. Olette tavan takaa olleet kovilla. Mutta jos jälkeen katsotaan, maltti ja tolkku säilyivät kaikissa käänteissä. Demokratia on toiminut myös varsin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Korona-rajoitusten aika vaati varmasti sekä luovuutta että joustavuutta eduskunnan toiminnan takaamiseksi.

Arvostan suuresti tapaamisiani eri valiokuntien kanssa. Kautenne aikana niitä on ollut kaikkiaan kolmisenkymmentä. Olette kohteliaasti niistä kohtaamisista kiittäneet ja kertoneet niitä arvostavanne. Olen vastannut ja vastaan nytkin, en suinkaan vain kohteliaisuuttani, että minulle ne ovat olleet keskinäistä ajattelun jakamista ja antaneet vahvuutta tehtäviini.

Sanoma, joka Suomesta maailmaan välittyy, on toimiva kansanvalta. Demokratian vahvuus ja elinvoimaisuus. Sitä todistamme ja teemme todeksi niin vaaleissa kuin vaalien välissä. Tätä viestiä aion korostaa myöhemmin tänään demokratiahuippukokouksessa, jota Yhdysvaltain presidentti Biden etäyhteyksin isännöi.

* * *

Tämä eduskunta jää historiaan Nato-jäsenyyden hakemisesta ja sen hyväksymisestä. Oli äärimmäisen tärkeää, että koko eduskunta sai perusteellisen tiedon ja käsityksen siitä, mitä tuo askel tarkoittaa. Ja että se askel yhdessä otettiin.

Oman osuutensa Nato-jäsenyyden eteen Suomi teki alusta loppuun tämän eduskunnan aikana. Nyt näyttää viimeistenkin ratifiointien osalta siltä, että uusi eduskunta aloittaa työnsä Naton jäsenmaassa.

Nato-jäsenyyden myötä Suomi maksimoi omaa turvallisuuttaan. Samalla vastaamme osaltamme liittokunnan turvallisuudesta. Tämä ei ole keneltäkään pois. Turvallisuuden ei tarvitse olla nollasummapeliä.

On myös syytä pitää mielessä, ettei Nato-jäsenyys tee Suomesta itseään isompaa. Jäsenyys tuo tuntuvaa turvaa, mutta kaikenkattava se ei ole. Suomalaista vahvaa tahtoa tarvitaan yhä. Sekä tahtoa elää rauhassa että tahtoa pitää omastamme kiinni.

* * *

Elämme nyt geopoliittisesti arvaamatonta, vaarallistakin aikaa. Venäjän yli vuoden jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa on tästä kouriintuntuvin osoitus. Myös muut uutiset kansainvälisten suhteiden kiristyvistä tunnelmista ovat päivittäisiä.

Näissä oloissa on ensiarvoisen tärkeää, että keskenään samaan tapaan ajattelevat demokratiat pitävät tiiviisti yhtä. Se on tärkeää turvallisuutemme ja arvojemme vuoksi. Ja siinä olemme menneenä vuonna hienosti onnistuneet.

Mutta läntisen yhtenäisyyden ei saa antaa johtaa illuusioihin. Olen täälläkin puheissani usein uumoillut, että tunne omien käsitysten ja kykyjen ylivertaisuudesta voi johtaa harhaan. Vaikkapa pitämään selviönä, että muut seuraavat omaa malliamme. Meitä, joita läntiseksi yhteisöksi kutsutaan, voi olla ehkä muutama miljardi ihmistä. Mutta entä ne muut miljardit ihmiset? Miten suhde heihin rakentuu?

Maailman malli on muuntumassa. Emme vielä tiedä, millaiseen asentoon Yhdysvaltojen ja Kiinan keskinäinen suhde asettuu. Selvää on, ettemme voi tyystin välttyä suurvaltojen ristiriidoilta. Mutta maailman jyrkkä jakautuminen blokkeihin ei voi olla kenenkään etu. Avoimesta blokkien välisestä yhteenotosta puhumattakaan.

Liennytystä on haettava siitä mikä yhdistää. Elämme kaikki yhdellä ja samalla planeetalla. Jos ilmastonmuutos ja luontokato karkaavat käsistä, kukaan ei jää voittajaksi. Se on meiltä kaikilta pois.

* * *

Euroopassa käytävä täysimittainen sota on jättänyt meihin kaikkiin jälkensä. Se on myös kovettanut, sekä mieliä että kieliä. Lujuutta toki tarvitsemmekin. Tuen Ukrainalle on jatkuttava. Niin myös oman puolustuskykymme määrätietoisen vahvistamisen ja turvaamisen.

Pehmeyteen ei tällaisena aikana ole varaa. Kovuus ei saisi kuitenkaan muodostua itsetarkoitukseksi. Oikeutettu taistelu pahaa vastaan ei saa muuttaa meitä pahan kaltaisiksi. Rauhantahtoisuus ja sovittelu – nämä sanat eivät tällä hetkellä ole kansainvälisissä suhteissa suosiossa. Naiiveja emme tietenkään saa olla. Mutta eikö rauhan tilan maailmassa pitäisi kuitenkin olla tavoitteena?

Kaikkiin sotiin pätee, että viimeistään sitten kun aseet ovat lopulta vaienneet, diplomatiaa tarvitaan. Olipa ylitettävänä miten syvä juopa tahansa. Muuten kovimmillakaan uhrauksilla saavutettu rauha ei kestä.

Haluan korostaa, etten tällä nyt tarkoita mitään äkillistä ratkaisua sotaan Ukrainassa. Oikeudenmukainen rauha siellä voi olla vain sellainen, jonka Ukraina itse kokee oikeutetuksi. Tuon rauhan kestävyys on aikanaan kansainvälisen yhteisön taattava. Sitä rauhaa ei ole vielä näköpiirissä. Meidän on syytä varautua siihen, että Ukrainan puolustustaistelu jatkuu vielä pitkään.

* * *

Käynnissä oleva vaalikampanja on ollut kiihkeä ja kärjekäskin. Ehkä se kuuluu tähän aikaan. Mutta monipuoluejärjestelmässä on hyvä pitää mielissä, ettei yksin, kaksin, tuskin kolmisinkaan muodosteta tarvittavaa, vahvaa hallitusta. Ja juuri tässä ajassa on erityisen tärkeä varmistaa valmius nopeaan yhteistyöhön heti eduskuntakauden alettua, jo ennen hallituksen muodostamista. Siksi sovinnon siemen kannattaa säilyttää.

Demokratian ydintä on myös vaalirauhan kunnioittaminen. Vihanpito, uhkailu tai väkivalta leimaavat ja alentavat vain tekijänsä.

Lopetan siihen mistä aloitin. Maailmanmenon arvaamattomuus nimittäin väistämättä jatkuu. Kotimaankin asioissa eteen tulee väistämättä vaikeita valintoja.

Emme siis nytkään tiedä mitä tuleman pitää. Voi tulla paljon, voi tulla liikaakin. Sen kuitenkin kokemuksesta tiedämme, että demokratiamme kantaa tarvittaessa yli vaikeimpienkin aikojen.

* * *

Kiitän eduskuntaa sen arvokkaasta työstä kansakuntamme hyväksi ja julistan eduskunnan työn tältä vaalikaudelta päättyneeksi.

….

 

 

Kommentit