Torstai, 16.02.2012

Blogi, torstaina 16.02.2012

Eilinen päivä toi yli 1000 onnittelua minulle. Facebookissakin viestejä 976 eli kyllä siitä onnea riittää varmasti tähänkin päivään ja huomiseenkin. Toivottavasti koko alkaneeseen vuoteen. Kiitos teille kaikille vielä ja jatketaan yhdessä vahvasti yhteistyöllä eteenpäin.

Aikainen herätys tänään. Ulkona vielä pimeää, mutta pikku hiljaa se kevätkin sieltä alkaa hiipiä. Itseasiassa eilen jo auringon lämpökin tuntui Helsingissä kun palaverissa kaupungilla piipahdin lounastauolla. Kohta siis se kevät vuorostaan yllättää.

Tänään paljon töitä kalenterissa. Valiokunnat kaikki kolme ja sitten työlounas kokoomuksen sivistyspolitiikan parissa ja iltapäivällä vielä ennen kyselytuntia ryhmäkokousten jälkeen kahvit puolustusvoimien ajankohtaisten asioiden parissa. Sanoisinko, että minuuttiaikataulu on taas tähänkin päivään rakennettu. Mutta siitähän mulle maksetaan, vai miten se meni.

….

Hieman hämmentyneenä luin Kreikan presidentin Karolos Papouliaksen eilisiä Suomi-lausuntoja. Jos Kreikassa ei kansa ymmärrä mistä on kyse ja mitä heidän pitää tehdä niin ei näytä ymmärtävän presidenttikään. Vaikka hän olisi kuinka seremonaalinen mestari maassaan niin luulisi hänen nyt ymmärtävän, että kuka tässä autettava ja kuka tässä on auttaja.

Kreikan presidentin mielessä maamme tiukka suhtautuminen Kreikan velkakriisiin loukkaa kreikkalaisia. Samaa hän totesi Saksasta ja Hollannista. Pitäisikö nyt sitten kysyä, että haluatteko te kreikkalaiset apua vai ette? Emme me tässä ole teille apua tyrkyttämässä jos ette sitä halua. Valinta on aivan kreikkalaisten itsensä.

Jos apumme ja siihen liittyvät vaatimuksemme (mm. turvata suomalaisten raha ja sen takaisin saanti) loukkaa niin silloin on parempi olla ottamatta apua vastaan. Mutta emmehän me täälläkään talossa toimia niin, että laitamme rahaa menemään lahjoituksena ja ilman mitään ehtoja ja vaatimuksia.

Toivotaan, että Kreikassa nyt ymmärretään maan oma tilanne. Kyllä me autamme, jos siellä ymmärretään, että apu tarkoittaa myös sitä, että Kreikassa asioita laitetaan kuntoon. Pohjattomaan kaivoon ei arvon presidentti kannata vettäkään kantaa.

Päivä edennyt aikamoisella vauhdilla. Se on mukavaa tämä kansanedustajan työ kun samaan aikaan tai samana päivänä ensin orjentoidut ekaan kokoukseen maamme asuntopolitiikkaan ja sen tulevaisuuteen, hetkeä myöhemmin menet sisään seuraavasta ovesta ilman taukoa ja silloin aiheena puolustusvoimien rakenneuudistus ja kriisinhallinta. Hetken päästä muutaman hissiajelun jälkeen istut jo ulkoasiainvaliokunnassa ja kuuntelet suurlähettilään alustusta Libyan tilanteesta ja Arabikevään nykytilanteesta. Ja siitä sitten jatkat työlounaalla sivistyspolitiikkaa ja kohta pitäisi mennä puolustuspolitiikan palaveriin. Voisi sanoa, että langat täytyy pitää hyppysissä ja aivotkin jossain järjestyksessä.

Nyt taas mennään.

Kyselytunnnilla en päässyt ääneen vaikka Facebook-parlamentin väeltä päivällä sainkin nipun erittäin hyviä kysymyksiä. Laitetaan ne siis talteen ja yritetään ensi viikolla uudestaan. Mutta kyselytunnin jälkeen sali jälleen tyhjeni pian ja muutaman kollegan kanssa vedimme päiväjärjestyksen loppuun. Itse mm. puhuin sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä tuomittujen tuomioiden purkamisen puolesta. En itse kaipaa heidän kunniansa palauttamista sillä minusta he eivät koskaan edes ole kunniaansa ja kunnioitustaan menettäneet. Mutta siitä huolimatta haluaisin, että laittomat tuomiot purettaisiin. Siis vaikka näin jälkikäteen, mutta kuitenkin. Se olisi suurin osoitus siitä miten jopa suomalaiset Kekkosen johdolla toimivat silloin törkeällä tavalla omia päättäjiämme kohtaan. Syyttömistä tehtiin syyllisiä vaikka kaikki tiesivät, että maahamme hyökännyt Neuvostoliitto oli sotaan syyllinen. Toivotaan, että tuomioiden purku vielä etenee. Se olisi osaltaan myös kunnianosoitus kaikille sotiemme veteraaneille ja lotillekin.

Salissa puhuin myös vanhempain vapaiden kehittämisen puolesta. Itse haluan pitää järjestelmän sellaisena, että perheet saavat itse päättää miten perhevapaat käyttävät, mutta niitä pitää kehittää niin että perheillä on aina mahdollisuus käyttää vanhempainvapaita. Myös siis isillä. Samalla muistutin siitä, että edelleen vanhemmuuden kustannusten jakaminen oikeudenmukaisesti odottaa toteutustaan. Koskakohan se mahtaa toteutua. Se olisi aitoa tasa-arvoa tähän maahan.

Mutta nyt Helsingin boksiin yöksi. Ilta venyi pitkään ja huomenna aikainen herätys. Ajattelin nyt hieman armahtaa itseäni pitkästä aikaan tuosta edes-takaisin ajamisesta.

 

 

Kommentit