Tämä kaveri aloitti Suomen Etiopian Suurlähetystön palveluksessa jo 1980-luvulla. Upea pitkä ura ja vuonna 2011 mies vieraili sitten Suomessa ja tietenkin juuri silloin kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa Hymiö smile
Nyt reissun ainoa vapaapäivä. No mitenkäs sen muuten minä käyttäisin kun matkaamalla aamuseitsemästä koko päivän iltaan asti päästäkseni iltasafarille. Kolmen tunnin yöunilla matkaan…
Eilen lensimme Etiopian Addis Abebasta Tansanian Dar Es Salaamiin. Dar es Salaam (دار السلام) on Tansanian suurin kaupunki ja myös talouselämän keskus ja maan entinen pääkaupunki. Intian valtameren rannalla sijaitsevassa kaupungissa asuu noin 4,5 miljoonaa ihmistä ja aina 1970-luvulle asti kaupunki toimi siis myös maan pääkaupunkina. Heimojen välisten erimielisyyksien takia päätettiin kuitenkin vuonna 1973 pääkaupunki siirtää Dodomaan lähemmäs maan maantieteellistä keskipistettä, mutta siirto on edelleen kesken.
Tansania on itseasiassa meidän kehitysyhteistyön pitkäaikaisin kumppanimaa ja myös suurin vastaanottaja. Maan talous on kasvanut nopeasti koko 2000-luvun, ja vähitellen myös köyhien määrä on vähentynyt. Samalla Tansania pystyy rahoittamaan yhä suuremman osan valtion menoista omilla verotuloillaan.
Tansanian tavoitteena on nousta keskitulotason maaksi vuoteen 2025 mennessä. Maan rikkaat luonnonvarat ja merialueilta löydetyt suuret kaasuesiintymät tukevat tavoitteita vähentää köyhyyttä ja tulla riippumattomaksi ulkopuolisesta avusta. Ulkomaisen avun osuus maan budjetista on laskenut yli 40 prosentista vuonna 2005 noin 20 prosenttiin vuonna 2015. Vuoden 2015/2016 budjetissa on tavoitteena, että kehitysyhteistyön osuus on enää alle seitsemän prosenttia.
Meidän kahdenvälinen tuki Tansanialle oli noin 36 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tulevaisuudessa maillamme on kuitenkin hyvät mahdollisuudet siirtyä entistä enemmän kaupallis-taloudelliseen yhteistyöhön. Mutta talouskasvusta huolimatta Tansania tarvitsee vielä myös kehitysapua. Se kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, ja noin 30 prosenttia ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä.
Tansanian kehityshaasteisiin kuuluvat epätasainen alueellinen kehitys – erityisesti maaseudun hidas kehittyminen – sekä voimakas väestönkasvu, ilmastonmuutos ja puutteellinen infrastruktuuri. Samalla kasvava väestö ja kaupungistuminen luovat myös valtavia kehitysmahdollisuuksia. Tansania pääsee hyödyntämään kaasuvarojaan vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Hallituksen ja ulkomaisen avunantajayhteisön haasteena on saada maan julkinen hallinto; verojärjestelmät, liiketoimintaympäristö, infrastruktuuri ja peruspalvelut kuntoon, jotta luonnonvaroista saatavat tulot vähentävät tasapuolisesti köyhyyttä.
Tansania on saavuttanut peruskoulun aloittamista koskevan vuosituhattavoitteen. Maa on edennyt hyvin opetussektorin tavoitteissa, ja peruskoulutuksen saatavuus on parantunut. Lisäksi maa on saavuttamassa lapsikuolleisuutta, tasa-arvoa sekä HIVin ja muiden tartuntatautien vähentämistä koskevat vuosituhattavoitteet. Lapsikuolleisuus on vähentynyt selvästi. Lisäksi aliravittujen lasten määrää on saatu alennettua, mutta ei riittävästi, jotta vuosituhattavoite voitaisiin saavuttaa.
Tänään lauantai ja myös matkalla välipäivä. Ohjelman olemme rakentaneet niin että yhden viikonlopun välipäivän pidämme, mutta jo huomenna sunnuntaina on jälleen työpäivä ja mm. tutustuminen yksityismetsäohjelmaan Iringan matkalla. Yritän tänään ehtiä hieman katselemaan Tansaniaa myös rauhassa ja jos eläimiäkin näkisin.
Illan retki Mikumin kansallispuistoon takana. Pitkä matka autossa ja ainoa vapaapäivä siinä, mutta luonnonpuistot aina näkemisen ja kokemisen arvoisia. Leijonaa en tänään nähnyt mutta virtahevot, seeprat, impalat,Afrikan norsut ja muut. Ja hieno aurinkoinen sää ja kaukainen sateenkaari auringonlaskun kanssa kruunasi luontoretken. Huomenna sunnuntaina jo työpäivä mitta ajattelin aamulla kuudelta lähteä vielä ennen sitä leijonia etsimään. Katsotaan löydänkö. Nyt iltapalaa kansallispuistossa ja yö majoissa.